Järvenpään Reserviupseerikerho ry

Historia

 KOHOKOHTIA JÄRVENPÄÄN RESERVIUPSEERIKERHON TOIMINNASTA VUOSILTA 1951 – 2017

1950 -luku

Sopimuskirjan Järvenpään Reserviupseerikerhon perustamisesta ovat allekirjoittaneet Helmer Nieminen, Mauno Nuutilainen ja Jorma Raippalinna 6.11.1950. Puheenjohtaja Helmer Niemisen on allekirjoittanut ilmoituksen yhdistysrekisteriä varten 31.1.1951. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat puheenjohtajan ohella Gunnar Ikonen, Väinö Härme ja Mauno Nuutilainen sekä varajäseninä Paavali Alivirta (Tuusula) ja Jorma Raippalinna.

Ensimmäisissä säännöissä määrätty yhdistyksen tarkoitus: Paikkakunnan reservin upseerien ammatillisena yhdyssiteenä edistää maanpuolustusasian kehityksen seuraamista, urheilu- ja kilpailutoiminta, korostaa jäsentensä vastuuta ihmisenä ja kansalaisena, tukea ja valvoa jäsentensä ja heidän omaisten taloudellisia etuja.

Oikeusministeriö hyväksyi Järvenpään Reserviupseerikerho ry:n merkittäväksi yhdistysrekisteriin 16.4.1951. Kerho jäseneksi Uudenmaan Reserviupseeripiirin, joka perustettiin 24.10.1952.

Reserviupseeritoiminnassa ampumaurheilu sallittiin silloisen sisäasiainministeriön päätöksellä vuonna 1954.

Järvenpään Reserviupseerikerhon naisjaosto perustettiin 1954. Ohjelmallinen iltama pidettiin 5.6.1954 naisjaoston johdolla Nuorisoseuran talossa. Naisjaosto lahjoitti varat patjan ja tyynyn ostoon Kyyhkylän sotainvalidikodille vuonna 1954 ja 1955.

Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.1955 järjestettiin kahvikonsertti ja mannekiiniesitys.

Nautittiin George de Godzinskyn kahvikonsertista, mannekiiniesityksestä ja tanssiaisista 27.11.1955.

Isänmaallinen juhla järjestettiin seuraintalolla 15.5.1956, kenraali K A Tapola juhlapuhujana.

Keskuskansakoulussa järjestettiin väestönsuojelun juhla 30.9.1956, juhlapuhujana kenraali Uolevi Poppius. Lisänä oli kyyneleitä nostattanut filmi Marskin hautajaisista.

Kerhon jäsenluettelossa oli 77 jäsentä 1.11.1959, joista neljä on jäseninä vuonna 2007.

Kerhon sääntömuutos hyväksyttiin 20.2.1959. Alkuperäisissä säännöissä hallitukseen kuului puheenjohtaja ja neljä varsinaista sekä kaksi varajäsentä. Muutoksen jälkeen kerhon hallitukseen kuului puheenjohtajan lisäksi kuusi varsinaista jäsentä sekä enintään kymmenen muuta jäsentä.

Kerho osallistui Järvenpään keskuskansakoululla pidetyn Väestönsuojelunäyttelyn järjestelyihin marraskuussa 1959.

Kerho kutsui yhdistyksen kunniajäseniksi 6.12.1959 kerhon perustajajäsenen ja vuosien 1951-1959 puheenjohtajan majuri Helmer Niemisen sekä kerhon jäsenen, jääkärimajuri Jukka Merisalo-Forsmanin. Heille luovutettiin RUL:n pienoisliput.

Vuosina 1959-1960 kerhon puheenjohtajana toimi Lauri Kangas.

Vuoden 1959 päättyessä kerhoon kuului 64 jäsentä.

1960 -luku

1960-luvulla vapaaehtoisen maanpuolustustyön arvostus oli aallon pohjassa. Se heijastui myös yhdistyksen puheenjohtajien vaihtuvuudessa tuolla kymmenluvulla.

1960-luvulla yhdistyksen puheenjohtajina toimivat Lauri Kangaksen jälkeen Lauri Heikkilä 1961, Esko Kiviniemi 1962-64, Erkki Huttunen 1965, Konrad Saarinen 1966, Kunto Hagelin 1967-69 ja Kyösti Harmanen 1969-70. Heille ja kaikille mukana olleille vaikeiden aikojen vastuunkantajille kuuluu kiitos kerhon luotsaamisesta kohti parempia aikoja.

1960-luvulla kerhon toiminta heijastui parhaiten aktiivina osallistumisena reserviläisurheiluun.
Talvisodan päättymisen 20-vuotismuistojuhla järjestettiin 13.3.1960.

Vuoden 1963 päättyessä kerhon maksaneiden jäsenten määrä oli 49. Se on alhaisin lukumäärä, mikä kerhon arkistoista löytyy. Vuosikertomuksen 1963 mukaan kerhon maksaneiden jäsenten määrä vastasi noin neljättä osaa Järvenpäässä asuneista reserviupseereista.

Vuonna 1965 kerhon toiminta oli lähes lamassa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin ja sen lisäksi kaksi hallituksen kokousta. Sen sijaan Taistelukoulun esitelmätilaisuuksiin ja reserviläisurheiluun jäsenet osallistuivat lähes entiseen malliin. Yhdistys sai Amer Tupakka oy:ltä lahjoituksena Leijona pienoiskiväärin. Kerhon asekanta käsitti lahjoituksen jälkeen kolme Leijona pienoiskivääriä ja neljä kevyempää pienoiskivääriä.

Kerhoon kuului 59 jäsentä 1.1.1968, joista kahdeksan edelleen mukana vuonna 2007.

1970 -luku

1970-luvulla kerhon puheenjohtajina toimivat Martti Jääskeläinen 1970-71, Taisto Vanhapelto 1971-73, Yrjö Kotisalo 1974-77 ja Veikko Karhumäki 1978-1982.

Talvisodan päättymisen muistotilaisuus järjestettiin Taistelukoululla 13.2.1970, juhlapuhujana evl Tiainen.
Kerhon 20-vuotisjuhla pidettiin kansalaiskoululla 13.3.1971. Juhlapuheen esitti Uudenmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Yrjö Soramies. Tervehdyssanat lausui kerhon varapuheenjohtaja Heikki Talvela. Järvenpään Mieslaulajat vastasivat kuoroesityksistä.

Kerhoon kuului 73 jäsentä 1.1.1973, joista 17 edelleen mukana vuonna 2007.

Reserviupseerikerho järjesti paneelikeskustelutilaisuuden vapaaehtoisen maanpuolustustyön tärkeydestä Harjulan koululla 18.11.1973. Kolmatta tuntia kestäneen tilaisuuden johti Taisto Vanhapelto sihteerinään Matti Juntunen.

Pekka T Hänninen toimi Uudenmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana 1976-77.

Yhteinen Reserviupseerikerhon 25- ja Reservin Aliupseerien 20-vuotisjuhla vietettiin Kartanon koululla 21.3.1976.

Koko perheen ulkoilupäivä ilmailutapahtumineen järjestettiin ensimmäisen kerran Tuusulanjärven rannassa 8.3.1977.

Järvenpään Reserviupseerikerholle valmistettiin pöytästandaari, jonka ensimmäinen luovutus suoritettiin Taistelukoululle 10.10.1977.

Keski-Uudenmaan reserviläiskerhojen johtamistaidon kursien toimikunta perustettiin Saviolla 23.10.1979. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Kotisalo.

Yhdistyksen taseen arvo oli vuoden 1979 päättyessä 4.001,41 markkaa.

1980 -luku

1980-luvulla kerhon puheenjohtajina toimivat Veikko Karhumäki vuoden 1982 loppuun, Mauno Pekkinen 1983-84, Juha Koskenranta 1985-86, Rauno Kanerva 1987-88 ja Pentti Ylönen 1989-1990.
Kerhossa ylitettiin sadan maksaneen jäsenen raja 1980.

Talvisodan 40-vuotismuistojuhla 16.3.1980 järjestettiin Kartanon koululla. Juhlasta kerättiin 1.500 markan lahjoitus Kaunialan sotavammasairaalalle. Kerho johti juhlatoimikuntaa, johon kuului edustajat Järvenpään veteraanijärjestöistä (3), Reservin Aliupseereista, Järvenpään Seudun Karjalaisista ja Teri-säätiöstä.

Lauri Heikkilälle myönnettiin ensimmäisenä RUL:n kultainen ansiomitali 4.6.1980.

Yhteinen Reserviupseerikerhon 30- ja Reservin Aliupseerien 25-vuotisjuhla järjestettiin 5.4.1981 Kartanon koululla.

Kerho osallistui Rauhanpuolustajien järjestämään paneelikeskusteluun ”Aseeton vai aseellinen palvelu” 16.11.1983.

Kerho voitti mestaruuden reserviläisten 5. keilailun Suomen mestaruuskilpailuissa 1983.
Sambakarnevaalit juhlittiin Taistelukoulun Upseerikerholla 9.2.1985.

Reservikerhot järjestivät Rauhan ja turvallisuuden päivän kirkko- ja kansalaisjuhlan Järvenpäässä 14.4.1985.

Reservikerhot järjestivät Järvenpään lukion oppilaille ensimmäisen maanpuolustusaiheisen kirjoituskilpailun helmikuussa 1986.

”Revolverigallup”-kysely suoritettiin kerhon jäsenille toiminnan kehittämisestä keväällä 1986.

Yhteinen Reserviupseerikerhon 35- ja Reservin Aliupseerien 30-vuotisjuhla järjestettiin Helsingin Varuskuntasoittokunnan konserttina 13.4.1986.

Ydinsaastepaneelikeskustelu järjestettiin 28.5.1985. Tshernobylissä ”pamahtikin” vuotta myöhemmin.

Kerhon ensimmäisen itsenäisyyspäivän aaton cocktail-tilaisuus järjestettiin 1986.

Kerhon tase ylitti ”kymppitonnin”, 10.402,73 markkaa 31.12.1987.

Koko perheen ulkoilupäivä järjestettiin viimeisen kerran maaliskuussa 1988.

Reservikerhojen ensimmäinen keräys Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osastolle suoritettiin syksyllä 1988.

Koko vuoden toimintakalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran 1989.

1990 -luku

1990-luvulla kerhon puheenjohtajina toimivat Pentti Ylösen jälkeen Yrjö Lindström 1991-94, Markku Onttonen 1995-98 ja Matti Toivanen 1999-2000.

Veikko Karhumäki toimi Uudenmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana 1993-2000.

Talvisodan Ihme -valokuvanäyttelyn järjestettiin Järvenpää-talossa 15-19.1.1990.

Talvisodan 50-vuotismuistojuhla järjestettiin Järvenpää-talossa maaliskuussa 1990.

Kerho osallistui talvisodan päättymisen 50-vuotismuistotapahtuman paneelikeskustelutilaisuuteen Kartanon yläasteen auditoriossa 13.3.1990. Tilaisuuden järjesti Järvenpään Työväenopisto. Alustajia oli viisi, joista yksi kerhosta.

Järvenpään reservikerhojen liput naulattiin ja vihittiin 2.10.1991.

Uudenmaan 19. Maanpuolustusjuhla toteutettiin 6.10.1991. Paraatissa oli ensimmäisen kerran myös ylilento, SatLston Draken-pari.

Yliluutnantti Veikko Karhumäki kutsuttiin kerhon kunniajäseneksi 24.10.1991.

Kerho valittiin Suomen Reserviupseeriliiton parhaaksi yhdistykseksi vuoden 1991 toiminnasta.

Kaartin Soittokunnan konsertti järjestettiin Järvenpää-talossa 22.10.1992.

Veljeä Ei Jätetä veteraanimuistomerkin rahoituksen hyväntekeväisyyskonsertti järjestettiin Järvenpää-talossa lokakuussa 1994.

Kuvanveistäjä Erkki Erosen muotoileman muistomerkin ”Veljeä Ei Jätetä” paljastamisjuhla johdettiin Vanhankylänniemessä 23.4.1995. Juhlassa SatLsto suoritti ylilennon kolmella Haukalla.

Pentti Ylönen toimi Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osasto ry:n ensimmäisenä jälkipolviin kuuluvana puheenjohtaja 1996-99, ja vuonna 1995 lisäksi osaston sihteerinä.

Yrjö Kotisalo toimi Järvenpään Paikallisosaston ensimmäisenä päällikkönä 1996-99.

”Suomi on hyvä maa” -konsertti järjestettiin 10. Kansallisena veteraanipäivänä Järvenpää-talossa 27.4.1996.

Juha Koskenranta toimi Uudenmaan reserviläispiirien Oltermanni-lehden päätoimittajana 1997-98.

Kapteeni Erkki Roivas (k. 9.12.2002) kutsuttiin kerhon kunniapuheenjohtajaksi, kapteeni Veli Aarnio (k. 15.7.2005) ja yliluutnantti Kai Lindroos (k. 6.10.2004) kunniajäseniksi syyskokouksessa 24.10.1999.

Kerho osallistui VetRes Keski-Uusimaan perustamiseen 8.12.1999.

Kerhossa oli 201 maksanutta jäsentä 31.12.1999.

2000-luku

Kerhon web-sivut avattiin vuonna 2000.

Järvenpääläisten veteraaniyhdistysten tukitoiminnassa ylitettiin 160.000 markan raja marraskuussa 2000.

Talvisodan päättymisen 60-vuotismuistojuhlan järjestäminen VETRES Keski-Uusimaan ja Uudenmaan Sotilasläänin kanssa Järvenpää-talossa 13.3.2000.

Kerhon puheenjohtajaksi Matti Toivasen jälkeen valittiin Veikko Karhumäki vuonna 2001.

Kerho järjestelyissä mukana VETRES Keski-Uusimaan ensimmäisessä Talvisodan päättymisen muiston kirkkojuhlassa Järvenpään kirkossa ja srk-keskuksessa 11.3.2001 ja sen jälkeen 13.3.2004 ja 13.3.2007.

Kerhon 50-vuotisjuhla Taistelukoulun Upseerikerholla 20.4.2001.

Kerho mukana ensimmäisen kerran Järvenpään kaupungin Kansallisen veteraanipäivän juhlan järjestelyissä 27.4.2001 ja siitä alkaen jokaisena vuotena 2002-2018.

Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osaston hyväksi johdettu ensimmäinen HelItR:n varusmiesten suorittama ovelta-ovelle –keräys Järvenpäässä toteutettiin keväällä 2001 ja jatkossa keväällä ja syksyllä 2002-2006.

Uudenmaan 19. maapuolustuspäivän järjestämisen johtaminen Järvenpäässä 6.10.2001. Paraatissa Karjalan lennoston HN-parin ensimmäinen paraatiylilento Uudellamaalla. Pääjuhla pidettiin Järvenpään kirkossa.

Kerho Uudenmaan Reserviupseeripiirin suurimmaksi yhdistykseksi 19 joukossa vuoden 2001 päättyessä, jolloin maksaneita jäseniä kerhossa 214 ja Uudenmaan Reserviupseeripiirissä 1806.

Kerho sähköpostitiedotukseen vuoden 2002 alussa postitettujen jäsenkirjeiden lisäksi.

Pentti Ylösen jälkeen Juha Koskenranta Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osaston puheenjohtaja 2000-2002.

Turvallisuuspoliittisen paneelikeskustelutilaisuuden järjestäminen alustajina edustajat: RUL, RES, PE, eduskunnan puolustusvaliokunta ja UUDSL Järvenpää-talossa 24.4.2002,

Kerho teki vetoomuksen reservin edunvalvonnasta Suomen Reserviupseeriliitolle Uudenmaan reserviupseeripiirin välityksellä 27.12.2002, mikä valitettavasti ei johtanut tuloksiin.

VETRES Keski-Uusimaan Vapauden Viesti –juhlan järjestäminen ensimmäisen kerran Järvenpään lukiossa maanpuolustusaiheisena kirjoituskilpailuna opiskelijoille 26.2.2004, seuraavaksi Vapauden Viesti –juhlien järjestäminen perinteisellä maanpuolustusjuhlan sisällöllä itsenäisyyspäivän edellä 2006 ja 2009.

Ensimmäisen yhteiskokouksen johtaminen kenttätoiminnan tiivistämiseksi osallistujina Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajien ja Järvenpään Reserviläisten edustajat 13.4.2005. Yhteiskokouksia on jatkettu vuosittain.

VETRES Keski-Uusimaan valokuvanäyttelyn ”Suomea ei koskaan miehitetty” järjestäminen Järvenpäässä kartanon yläasteen, Koivusaaren yläasteen ja Järvenpään lukion oppilaitoksissa sekä Järvenpää-talossa 9.5. – 8.8.2005.

Osallistuttu Järvenpään Blues Jazz Diggarit ry:n järjestämään vuosittaiseen Puistoblues -konsertin liikenteen ohjaukseen sekä muihin tehtäviin kesästä 2005 lähtien, mistä on tullut kerhon tärkein omatoimisen varainhankinnan tärkein muoto ja merkittävä tuki myös järjestävälle yhdistykselle kesään 2018 mennessä.

Sotaveteraani Olavi Raatikaisen jälkeen Yrjö Lindström Järvenpään Sotaveteraanien puheenjohtaja 2005-2006.

Matti Toivanen Järvepään PAT:n päällikkö 2006-2009.

Valtakunnallisen Veteraanivastuu ry:n perustamisen jälkeen veteraanilipaskeräykset 13.3. päivämäärään liittyen ensimmäisen kerran 11.3.2006 ja pyhäinpäivän aattoina jatkaen sekä varusmiesten suorittamien ovelta-ovelle –keräysten johtaminen Järvenpäässä keväällä ja syksyllä kertaalleen vuosittain 2006-2018.

Matti Toivonen Veteraanivastuu ry:n Keski-Uudenmaan alueen piiripäällikkö 2006-2007.

Rintamaveteraani Lenno Tuomisen jälkeen Matti Toivonen Järvenpään Rintamaveteraanien puheenjohtaja 2006-2008.

Antero Vänttisen (JäRes) jälkeen Taisto Vanhapelto Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osaston puheenjohtaja vuodesta 2006 edelleen.

Yrjö Lindströmin jälkeen Juha Miettinen Järvenpään Sotaveteraanien puheenjohtaja 2007-2010.

Huhtikuisiin yhteiskokouksiin kutsuttu kaikki (7) järvenpääläiset veteraani- ja maanpuolustusyhdistykset vuodesta 2008 alkaen.

Kerhon ensimmäinen nettijäsenkysely toiminnan kehittämiseksi toteutettiin ajalla 15.-22.9.2008, jolloin sähköpostilla tavoitettiin 280/304 kerhon jäsentä ja 55 sidosryhmäkumppania. Kysely toteutettiin Nordea-pankin tuella suorittajina kerhon hallituksesta reservin luutnantit, 1. varapuheenjohtaja Anna-Liisa Flink ja aviomiehensä, nettiupseeri Mika Hiltunen. Jäseniltä saatiin 75 ja sidosryhmäkumppaneilta 7 vastausta.

Kerho osallistui aineistolla ja kuvilla 400-sivuisen Uudenmaan Reserviupseeripiirin 60-vuotishistoriakirjan valmistukseen 2009 -2012. Teoksen toimitti FM Juhani Vakkuri. Kirja valmistui Järvenpään lukiossa pidettyyn piirin 60-vuotisjuhlaan 28.10.2012.

Kerhossa 297 maksanutta jäsentä 31.12.2009.

2010-luku

Kerhossa 301 maksanutta jäsentä 31.12.2010.

Kerho mukana VETRES Keski-Uusimaan Talvisodan päättymisen muistoillan järjestelyissä Järvenpään kirkossa ja srk-keskuksessa 13.3.2010, 13.3.2013 ja 13.3.2016.

Kevätkokouksessa 9.3.2011 kerholle vahvistettiin JäRuk strategia-ajatus, jonka päivitys suoritetaan vuosittain kerhon sääntömääräisissä syyskokouksissa.

Rauhanturvaajaliiton Veteraanihaastetapahtuman ”Koko kansa kävelemään” järjestäminen Järvenpäässä VETRES Keski-Uusimaan tapahtumana 19.9.2010 ja 18.9.2011.

Juha Miettisen jälkeen Heikki Lindroos Järvenpään Sotaveteraanien puheenjohtaja 2011-2017.

Kerhon 60-vuotisjuhla Taistelukoulun Upseerikerholla 11.11.2011.

Kevätkokouksessa 7.3.2012 hyväksyttiin hallituksen esitys yhdistyksen uusiksi säännöiksi, joilla korvattiin 19.3.1994 voimassa olleet yhdistyksen säännöt.

Kerholle avattiin vain kerhon jäsenille tarkoitetut suljetut Fb-sivut 21.7.2012.

Kerho järjestelyissä mukana VETRES Keski-Uusimaan Vapauden Viesti –juhlan järjestelyissä Järvenpään lukiossa 5.12.2012, 3.12.2015 ja 4.12.2018.

Vuonna 2012 täyttyi 25 vuotta vuosittain suoritettua veteraanikeräystoimintaa. Kansalaisten lahjoituksilla on tuettu yli 250 000 eurolla Järvenpään kolmea veteraaniyhdistystä. Tulos on saavutettu vuodesta 1988 alkaen 37 lipaskeräyksellä, 24 johdetulla varusmiesten suorittamilla ovelta-ovelle keräyksellä ja 11 muulla toimella, joista merkittävin on ollut 27.4.1995 ”Veljeä ei jätetä” veteraanimuistomerkin ylijäämä 38 700 mk, arvo vuodelle 2017 inflaatiokorjattuna 9 025,70 €.

PRH hyväksyi kerhon kevätkokouksessa 2012 hyväksymät uudet säännöt yhdistysrekisteriin 24.6.2013.

Kerhon 21:nneksi puheenjohtajaksi Veikko Karhumäen jälkeen valittiin Keijo Kylmälä vuonna 2014.

Tuettiin Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirin 70-vuotisjuhlan järjestelyjä Järvenpäässä 3.9.2014.

Kerhon toisen nettijäsenkyselyn toiminnan kehittämiseksi hallitus toteutti 22.5.-5.6.2015, jolla tavoitettiin 313/323 jäsentä ja 55 sidosryhmäkumppania. Jäseniltä saatiin 79 ja sidosryhmäkumppaneilta 10 vastausta.

Kerho tuki Järvenpään Rintamaveteraanien 50-vuotisjuhlan järjestelyjä 9.5.2015.

Kerho menetti viimeiset sotiemme veteraaniupseerit ja veteraanikunniajäsenet vuonna 2016. Sotaveteraani, kapteeni Heikki Talvela nukkui 91 vuoden iässä pois 27.4. ja sotainvalidi, yliluutnantti Eero Pitkänen 95 vuoden iässä 26.8.

Kerho tuki Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään seudun osaston 75-vuotisjuhlan järjestelyjä 19.10.2016.

Kerho tuki Uudenmaan Rintamaveteraanipiirin 50-vuotisjuhlan ja kirkkopyhän järjestelyjä 28.5.2017.

Uudenmaan 35. maanpuolustuspäivän järjestämisen johtaminen Järvenpäässä 7.10.2017. Lipunnosto Järvenpää-talolla, josta samalla seppelepartioiden (5) lähetys. Turvallisuustori kalustonäyttelyineen sekä paraatikatselmus Rantapuistossa, ohimarssi Rantatiellä ja pääjuhla Järvenpää-talossa.

Kerho järjestelyissä mukana VETRES Keski-Uusimaan maanpuolustusjuhlassa ”Kiitos veteraanisukupolvelle – Suomi 100 vuotta” Hyrylän lukiossa 21.10.2017.

Syyskokouksessa 15.11.2017 JäRuk:n kerhostrategia päivitettiin vuosille 2018-2022.

Kerhossa 315 maksanutta jäsentä 31.12.2017, jolla kerho RUL:n kahdenneksitoista suurin yhdistys liiton 316 yhdistyksen joukossa. Liitossa 25 663 ja Uudenmaan Reserviupseeripiirin 18 yhdistyksessä 2044 maksanutta jäsentä 31.12.2017