2 Historia

KAUHAJOEN RESERVIUPSEERIKERHO r.y. 70-VUOTTA, JUHLA 28.10.2011 HISTORIIKKI

(Tämä historiikki perustuu suurelta osin Mauno Turjan 50-vuotisjuhlassa esittämiin muisteluihin ja Seppo Niemisen myöhemmältä ajalta kirjaamiin tapahtumiin sekä muuhun aineistoon, koonnut Tuomo Tuuri)

Kauhajoen Reserviupseerikerho perustettiin välirauhan aikana 15.4.1941. Kerho on näin ollen Vaasan läänin toiseksi vanhin kerho. Kerhon perustavassa kokouksessa puheenjohtajana toimi kapteeni Eero Kouhi ja sihteerinä vänrikki Vilho Jämiä.

Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ltn Heikki Kuhmonen sekä jäseniksi el.lääk. kapteeni Unto Suksi, res. vänrikit Vilho Jämiä, Lauri Äijö, Matti Rautia sekä varajäsenet vänrikit Toivo J. Saha ja Heikki Koivisto.

Jatkosodan aikana kerhon toiminta oli ymmärrettävistä syistä pysähdyksissä. Vasta 2.3.1947 eli heti Pariisin rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen kerho kokoontui puheenjohtajansa johdolla yleiseen kokoukseen päättämään kerhon jatkamisesta. Päätös oli yksimielisesti myönteinen. Puheenjohtajaksi valittiin yliltn Veikko Niemi-Aro.

Samassa kokouksessa rahastonhoitajaksi valittu Heikki Marttila luovutti rahakirstun avaimet nuoremmille vasta 28 vuoden kuluttua.

Yhdistysrekisteriin kerho kirjattiin v 1949. Rek.nro: 53.949, kotipaikka Kauhajoki, ensirekisteröintipvm 05.12.1949.

Kauhajoen reserviupseerikerhon toiminta on ollut varsin vilkasta, toki vaihdellen eri aikojen hengen mukaan. Alkuvaiheissa kerhon toimintaa häiritsi ilmassa häilyvä epävarmuus reserviupseeritoiminnan jatkumisesta. VALPOn miehet liikkuivat ympäri maata. Esim pj Veikko Niemi-Aro joutui VALPOn kuulusteluihin johtaessaan Kauhajoen Päivänä seppeleenlaskukulkueen 1808 sodan muistomerkille suljetussa järjestyksessä. Marssi tapahtui yleisellä maantiellä. Tämä oli Valpon miesten mielestä osoitus SK-järjestön uudelleen viriämisestä Kauhajoella. Myöhemmin samanlaisiin kuulusteluihin joutui silloinen pj Jouko Risku, jolta kuulustelijat tivasivat päättääkö Kauhajoen Resupskerho siitä, ketkä voivat päästä jäseneksi. Selvät ja asialliset vastaukset saatuaan kuulustelijat kuitenkin poistuivat kaikessa hiljaisuudessa paikkakunnalta.

Koska kerhon toimintaa rasittivat paljon erilaiset järjestämiset, teki resupskerho aloitteen Kauhajoki-seuran ja Isänmaallisten juhlien järjestelytoimikunnan perustamisesta paikkakunnalle. Kyseiset organisaatiot ovat tänään hyvin hengissä.

Suomen Marsalkka Mannerheimin hautajaisissa helmikuussa 1951 kerhoamme edusti virallisesti kapt Antero Yli- Vakkuri ja liekö ollut sattumaa, että hautaussaaton toista kärkiratsua talutti Kauhajoen oma poika Raine Antila, joka tuolloin suoritti asepalvelustaan Santahaminassa.

Vuoden 1953 ohjelmaan kuului kentälle jääneitten siunaustilaisuus, Kauhajoen kolmen kirkon sankarivainajien muistopatsaitten paljastustilaisuudet. Mainittakoon, että Kauhajärven kirkon luona olevan sankaripatsaan on suunnitellut kerhomme jäsen opetusneuvos Matti Porkkala.

Aikakirjoihin jää tilaisuus Kauhajoen SK-talolla v 1955, jossa kenr.ltn, Mannerheimristin ritari K. Tapola oli puhumassa. Sali oli täynnä väkeä myös naapuripitäjistä. Mielenkiintoisen katsauksensa lopussa kenraali kehoitti kaikkia kiinnittämään huomiota Partiopoikatoiminnan kehittämiseen ja heidän kaikinpuoliseen tukemiseensa paikkakunnalla.

Mainittakoon, että partiopoikatoiminta oli alkanut meillä jo 1917, mutta oli hiljaiselossa. Kenraalin kehoitus antoi kyllä vauhtia liikkeelle ja kerhomme jäsenistä ainakin Lauri Jokipii, Ilari Kuuliala ja Mauno Ojanen ovat olleet vetämässsä lippukuntia.

Tähän työhön voidaan lisätä kerhomme jäsenen Arvo Lusan aloitteesta paikkakuntamme eri oppilaitoksien oppilaista koottu soihtukulkue Itsenäisyyspäivän iltana sankarihaudalle. Tämän vaikuttavan kulkueen esiintyminen on edelleen sykähdyttävä näky. Tavalla halutaan muistuttaa nuorille, että ilman uhreja ei tätä maata ole heidän vapaasti käytettäväkseen luotu.

Kauhajoen Resupskerhon aloitteesta perustettiin10.10.1957 Kauhajoen Res.aliupseeriyhdistys, joka olikin tarpeen, sillä monet suuret maakunnallisetkin tilaisuudet odottivat ohjelmassa ja se vaati koko käytettävissä olevan reservin voiman.

Kauhajoen Reserviupseerikerho on ollut hyvässä ja läheisessä yhteistyössä paikallisen aliupseeriyhdistyksen (myöhemmin Kauh. Reserviläiset) kanssa sen perustamisesta lähtien. Erinomaisesti tämä on tullut esille mm. vuotuisen Sotainvalidien veljesliiton keräyksen ja myöhemmin Sotiemme Veteraanit-keräyksen järjestelyissä. Näitä keräyksiä on

suoritettu 1980-luvulta lähtien, mutta 1992 saimme keräykset kokonaan vastuulliseen hoitoomme yhteistoiminnassa Reserviläisten kanssa.

Kerhollemme suunniteltiin myös lippu, jonka vihkimistilaisuus järjestettiin 18.5.1969.

Seinäjoella oli 21.8.1977 suuri maakunnallinen Itsenäisyyden 60-vuotisjuhla. Saimme yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa kokoon n 450 mieheen nousevan osallistujajoukon.

Vuonna 1982 Kauhajoen Reserviupseerikerho järjesti RUL:n maastomestaruuskilpailut. Järjestelyissä oli mukana 100 upseeria ja aliupseeria. Osanottajia kisassa oli 243, mikä oli RUL:n historian suurin osanottajamäärä siihen mennessä.

Vuonna 1988 kerhon kunniajäsen, Mannerheimin ristin ritari Aarne Ahola lahjoitti saamansa maljan kerholle ikuisesti kiertäväksi palkinnoksi kerhon ja Kauhajoen Aliupseeriyhdistyksen, nyttemmin Reserviläisyhdistyksen, väliseen maastokilpailuun. Niinpä Marskin Maljasta on kisattu edelleenkin.

Aarne Aholasta tuli Mannerheim-ristin ritari no 71,  17.7.1942, JR 58 komentajan evltn E.Juvan esityksestä, ansiokkaasta toiminnasta rykmentin suuntaosaston johtajana 10.7. – 24.7.1941 taisteluissa Luukkolan, Kaalamon, Suur- Homovaaran, Petäjävaaran maastoissa.

Kerhomme perustajajäsenestä Lauri Äijöstä tuli Mannerheim-ristin ritari no 182, 21.12.1944, ilmavoimien komentajan 7. heinäkuuta 1944 tekemän nimitysesityksen perusteella. Äijö lensi jatko- ja Lapin sodassa pommikoneen tähystäjänä kaikkiaan 110 sotalentoa. Hän toimi myös valokuvauslentueessa, joka ilmeisesti suoritti tiedustelulentoja. Jotain salaista toiminnassa oli, koska ritariuden viralliset perustelut olivat hyvin peitellyt.

Aarne Aholan sotilaalliset hautajaiset olivat 1994. Saattajina silloin vielä suuri joukko Mannerheim ristin ritareita, ”Pilven Veikkojen” eli lentäjäritarien mukana m.m. Lauri Äijö, joka kuoli v 2004.

Kauhajoen kerho hankki v. 1990 myös viirin. Viiri n:o 4 luovutettiin kenraali Adolf Ehrnroothille 1987 Kauhajoella pidetyn Kansallisen veteraanipäivän vieton yhteydessä. Tähän mennessä viirejä on luovutettu yli 20 kpl.

1990-luvun alussa viritettiin käyntiin projekti Kauhajoen Veteraanien Perinnetaloksi. Siinä oli mukana suuri joukko asian harrastajia ja järjestöjä, päävastuun kantajana kerhomme jäsen Mauno Turja. Kerhomme muista jäsenistä oli Veikko Niemi-Aro aloitteellisena voimakkaasti mukana. Valtavan talkootyön jälkeen viralliset avajaiset olivat 29.8.1993. Näin oli saatu aikaan yksi parhaimmista perinnemuseoista Suomessa ellei parhain. Tänään kerhomme jäsenet ovat mukana esittelijöinä ja ylläpitäjinä.

Kauhajoki järjesti 15.2. – 27.3.1993 Etelä-Pohjanmaan ensimmäisen Kansalaisen turvakurssin. Kurssille osallistui 49 innostunutta naista ja miestä.

Valtakunnallisiin jotoksiin on osallistuttu vuosittain yhdellä tai useammalla partiolla. Myös Kauhajoen erinomaiset maastot kaksine kansallispuistoineen ovat tarjonneet puitteet jotoksille, joita pidettiin mm. 1997 ja -98 Lauha-jotoksen nimellä. Niiden järjestelyissä oli kerhomme Antti Mäkynen suuressa roolissa. Parina viime vuonna maastoja on käytetty hyväksi järjestämällä reserviläisjärjestöjen yhteistyössä reserviläismarssi Lauhan laskeutuminen.

Tuemme turvallisuutta -kampanjan aikana 13.2.2000 Kauhajoen Reserviupseerikerho yhdessä veteraanijärjestöjen ja aliupseerien kanssa järjesti suurta suosiota saaneen Talvisotakonsertin. Vaasan varuskuntasoittokunta esiintyi ylil Hannu Haahkalan johdolla. Pääpuhujana oli sotilasläänin komentaja Hannu Luukkonen.

Konsertin loppupuheenvuorossa kerhon entinen puheenjohtaja Seppo Nieminen kertoi kauhajokisten vaiheista talvisodassa:

”Kauhajoen patteristo oli tärkeässä roolissa joulukuun lopulla 1939. Päämajan tilannetiedotuksen mukaan vihollinen hyökkäsi Suvannon yli Koljaa vastaan koko 27. päivän vastaisen yön mutta joutui aamulla perääntymään suomalaisten vastahyökkäyksen lyömänä. Kiivaissa lähitaisteluissa suomalaiset tuhosivat kaksi viholliskomppaniaa. Jaakko Lehtolalla on tästä taistelusta omakohtaisia muistoja. Hänen kertomansa mukaan vihollinen oli edellisen yön pimeydessä edennyt Suvannon jäälle ja kaivautunut lumeen suomalaisten huomaamatta. Seuraavana yönä Neuvostoliiton jalkaväki teki rynnäkön lähietäisyydeltä suomalaisten asemiin, jonka eturivissä oli Karjalan miehiä. He puolustivat kotikontujaan raivokkaasti puukoin pistimiä vastaan. Jaakko Lehtola kertoo, että Kauhajoen patteristo ampui koko ajan taistelijoitten yli ja esti näin lisäjoukkojen saapumisen.”

Talvisodan loppumisen 60-vuotisjuhlinnan aikana 13.3.2000 Kauhajoella järjestettiin mittava Talvisotanäytös yli 2000 nuoren ja vanhan todistaessa mieliin painuvaa tapahtumaa. Paikalle hankittu panssarivaunu, Niinisalon tykistöprikaatin ryhmä ja männikön suojasta ampuneet tykit tekivät näytöksestä paikalla olleiden veteraanienkin

mielestä erittäin todentuntuisen. Taistelukentän äänet luotiin paukkupanoksin ja vakuuttavin äänitehostein. Tilaisuudessa kuultiin myös Marsalkan puhe, Mikko Kamilan ansiokkaasti esittämänä.

Huolimatta päivän runsaasta tarjonnasta näytös ylitti television uutiskynnyksen useita kertoja sekä suomenkielisellä että ruotsinkielisellä puolella.

Näytöksellä ei pyritty ihannoimaan sotaa, vaan välittämään nuorisolle mahdollisimman todenmukainen kuva tapahtumien kulusta. Samalla tehtiin kunniaa sotiemme veteraaneille.

Kauhajoen Reserviupseerikerhon puheenjohtajat

Heikki Kuhmonen                                 1941 – 47

Veikko Niemi-Aro                                 1947 ( loppuvuosi )

Eero Kouhi                                             1948 – 50

Veikko Niemi-Aro                                 1951 – 54

Osmo Jokipii                                          1955 –56

Veikko Niemi-Aro                                 1957 – 58

Jouko J. Risku                                        1959 – 61

Mikko Leppänen                                   1962 – 64

Pentti V. Rantala                                   1965 – 67

Lasse Madekivi                                     1968 – 72

Evald Palmén                                         1973 – 75

Armas Lusa                                            1976 – 79

Seppo Kalliomaa                                   1980 – 83

Erkki J. Hautala                                    1984 – 87

Jorma Saarikoski                                   1988 – 91

Seppo Nieminen                                    1992 – 93

Antti Mäkynen                                      1994

Mikko Rotola-Pukkila                          1995

Seppo Nieminen                                    1996 – 99

Antti Mäkynen                                      2000

Matti Ojanen                                          2001 – 02

Antti Mäkynen                                      2003 – 06

Tuomo Tuuri                                          2007 – 11

 

Nykyinen hallitus: Tuomo Tuuri, pj   Jarmo Mäki-Ketola, vpj Matti Ojanen, siht Antti Mäkynen

Mikko Rotola-Pukkila Mikko Kamila

Timo Perälä

Marko Mäki-Könnö Juha Orpana

 

Hyvät kuulijat!

Kerhomme jatkaa toimintaansa muuttuvassa maailmassa, mutta kuten on jo tullut esille toimintamme päämääränä jatkuu kirkkaana isänmaan etu.

Historiikin voi hienosti lopettaa 50-vuotisjuhlan historiikin pitäneen edesmenneen Mauno Turjan sanoihin:

”Te tämän hetken hallituksen jäsenet ja tulevat voitte jatkaa työtänne ja kehua aikaansaannoksianne vaikkapa kerhon 100-vuotisjuhlassa, joihin eräillä on siihen vielä mahdollisuutensa. Muistakaa kuitenkin aina pitää johtoajatuksenanne: PERUSKALLIOMME-MAANPUOLUSTUS!”