Tervehdyspuhe 70-vuotisjuhlassa

RUKkjokiviiriKAUHAJOEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 70 VUOTTA

JUHLA 28.10.2011 klo 19 Kokon koululla TERVEHDYSPUHE, Tuomo Tuuri

Hyvä juhlayleisö,

Kun alkuvuodesta havaitsimme, että kerhomme täyttää tänä vuonna tasalukuja, mietimme aluksi, voisimmeko yhdistää tapahtuman Karijoen ampumaradan valmistumiseen. Olemme olleet tässä järjestöjen yhteistyöprojektissa mukana jo useampana vuonna pääasiassa Antti Mäkysen voimin. Syksyllä tulimme kuitenkin siihen johtopäätökseen, että tapahtumien yhdistämiselle ei löydy yhteistä aikaa, ja niin päätimme pitää ihan omat juhlat, joihin halusimme kutsua myös tärkeimpien yhteistoimintakumppaneiden edustajia mukaan juhlimaan kanssamme ja tutustumaan tähän Toron kievariin. Näin olemme tässä tilanteessa.

Karijoen ampumarata on muuten tarkastusvaiheessa, joten puolustusvoimain hyväksyminen saattaa tapahtua lyhyelläkin aikavälillä.

Kun Kauhajoen Reserviupseerikerho perustettiin välirauhan aikana 15.4.1941, olivat olot aivan toisenlaiset kun nyt. Elettiin käydyn talvisodan jälkeistä epävarmuuden aikaa.

Talvisota oli päättynyt vuosi sitten ja eduskunta oli ollut Kauhajoella yli 2 kuukautta evakossa. Välirauhan ehdot olivat kovat.

Maailmalla sota jatkui. Jonkinlaista kuvaa mieleen palauttaaksemme, seuraavassa muutamia tapahtumia kerhon perustamisen aikoihin.

-13.4.41 Japani ja Neuvostoliitto kirjoittivat puelueettomussopimuksen. Yhden osapuolen joutuessa yhden tai useamman valtion hyökkäyksen kohteeksi sopimuksen toinen osapuoli pysyy puolueettomana.

-14.4.41 Saksan Afrikan Korpsiin kuuluva divisioona hyökkää Tobrukiin etelästä.

Britit ja austraalialaiset torjuivat hyökkäyksen.

-16.4.41 Jugoslaviassa saksalaiset valtaavat Sarajevon ja Kreikassa Thassoksen saaren.

-17.4.41 Saksa ja Jugoslavia solmivat aselevon. Jugoslavia antautuu.

-18.4.41 Intialaisista joukoista koostuva prikaati nousee maihin Basrassa Irakissa.

-21.4.41 Suomalaisen SS-vapaaehtoisjoukon värväys aloitettiin Helsingissä, Kreikka ja Saksa solmivat aselevon.

-30.4.41 Hitler määrää operaatio Barbarossan, hyökkäyksen Neuvostoliittoon, alkavaksi 22.6.41

-1.5.41 Luftwaffe aloittaa viikon kestävät pommitukset Liverpooliin.

-6.5.41 Stalinista tulee puoluejohtajan lisäksi myös pääministeri

-Suomalaiset käyvät saksalaisten kanssa erilaisia neuvotteluja ja 3.6.41 Saksalle ilmoitetaan, että Suomi toivoo sen apua, jos Neuvostoliitto hyökkää. Suomi ei kuitenkaan  hyökkää, vaan odottaa muiden toimia.

-17.6.41 Armeijan päävoimille annetaan liikekannallepanokäsky

-25.6.41 Aamuyöllä neuvostokoneet aloittavat suurimittaiset ilmahyökkäykset Suomen alueelle. Edellisenä päivänä N-liiton suurlähetystön väki poistuu maasta.

Näin oli jatkosota alkanut ja kerhomme toiminta keskeytyi jatkuakseen virallisesti vasta 1947.

Kun Suomi 19.9.44 allekirjoitti välirauhansopimuksen N-liiton kanssa, sopimukseen kuului alueluovutusten lisäksi myös muita asioita esim: sotarikollisten rankaiseminen, poliittisten vankien vapauttaminen, ”fasistisluonteisten” järjestöjen lakkauttaminen, jne.

Järjestötoiminta, myös reserviupseeritoiminta, tuli suurennuslasin alle. Suojeluskunnat ja lottajärjestöt jouduttiin lopettamaan.

Kun yhdistyksemme toiminta jatkui 1947, Suomi oli samana vuonna helmikuussa allekirjoittanut Pariisissa virallisen rauhansopimuksen, saman vuoden syyskuussa Liittoutuneiden valvontakomissio lähtee Helsingistä.

 

Sodan jälkeisenä aikana tapahtui monenlaista, reserviläiskerhot eivät olleet virallisessa suosiossa varsinkin kun kommunistit valtasivat Valpon.

Jo vuosina 43-45 tapahtui ns. asekätkentä, johon osallistumisesta kerhomme jäsenien osalta ei juurikaan ole virallista tietoa. Asekätkentä, varsinkin, kun sen todellista laajuutta ei varmasti tiedetty, hillitsi kommunistien vallankaappaushankkeita Suomessa vuonna 1948 ja arvioiden mukaan vaikutti estävästi myös Andrei Zdanovin pyrkimyksiin osoittamalla maailmalle, että suomalaisten puolustustahto oli hävityn sodan jälkeenkin otettava vakavasti.

60-luvun ilmapiiristä omakohtaisena esimerkkinä on vuoden 61-62 noottikriisi. Olin silloin varusmiespalveluksessa ja minulle oli juuri silloin myönnetty loma, mutta kaikki lomat joka varuskunnassa peruutettiin noottikriisin takia. Varusmiehet pidettiin valmiudessa. Silloin se todella harmitti. Noottikriisi alkoi 30.10.1961 Neuvostoliiton jätettyä Suomelle nootin, jossa se YYA-sopimuksen mukaisesti esitti konsultaatioita: ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta.” Ajallaan asia kyllä sitten neuvoteltiin pois päiväjärjestyksestä.

Virallisesti määriteltynä yhdistyksemme on reserviupseerien etuja ja valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Tehtävänä on ylläpitää reserviupseerien sotilaallisia tietoja, johtajakykyä ja valmiuksia sekä toimia jäsenten välisenä yhdyssiteenä. Toiminnan päämääränä on Suomen kokonaisturvallisuuden edistäminen.

Alkuperäisissä säännöissä kerhon tarkoituksena oli paikkakunnan reservin upseerien ammatillisena yhdyssiteenä

-edistää maanpuolustusasiain kehityksen seuraamista jäsentensä keskuudessa huomioonottaen kansainväliset sopimukset

-huolehtia urheilu- ja kilpailutoiminnan avulla jäsentensä ruumiillisesta kunnosta

-korostaa jäsentensä vastuuta ihmisenä ja kansalaisena

-tukea taloudellisesti jäseniään ja heidän omaisiaan sekä kaatuneiden reservin upseerien omaisia ja valvoa heidän taloudellisia etujaan.

Heti sotien jälkeen viralliset turvaverkot eivät olleet vielä kehittyneet, ja tämä osaltaan selittää alkuperäisten sääntöjen sanamuodot.

Tänään, kun puolustuspoliittista keskustelua hallitsee mm. kuuluminen EU:hun, joka alkujaan perustettiin rauhan takaamiseksi Euroopassa, ja sen järjestelmiin, NATO- kysymys ja puolustusmenojen leikkaaminen, olemme aivan toisenlaisessa maailmassa. Valitettavasti mielessä on aina pidettävä ihmisen raadollisuus, valmistautua pahimpaan, mutta tehdä työtä rauhan hyväksi kaikilla tasoilla, henkilökohtaisilla, mutta myös valtiotason ratkaisuilla. Liittyminen EU:hun oli yksi sellainen ratkaisu, kun taas edesmenneet ja vielä elossa olevat sotaveteraanit ovat yksilötason rauhan lähettiläitä.

Yhdistyksemme rooli on edelleenkin ylläpitää maanpuolustustahtoa ja henkeä, mutta lisärooliksi on kasvanut perinteiden ylläpitäminen ja sotaveteraanien, invalidien ja heidän omaistensa muiston kunnioittaminen. Tässä on myös reserviläisjärjestöjen yhteistoiminta täällä Kauhajoella ollut hedelmällistä kuten muussakin toiminnassa.

Onkin ollut havaittavissa, että alkuvuosikymmenten aikainen kahtiajakoinen suhtautuminen sotiemme veteraaneihin on muuttunut lämpimäksi arvostukseksi nuoremmassakin polvessa. Tämän arvostuksen kasvattamisessa on kerhommekin ollut mukana ja tulee myös jatkamaan samalla tiellä.

Hyvät juhlavieraat!

Tällä lyhyehköllä yhteenvedolla haluamme toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi vuosijuhlaamme.

Tervetuloa!