Poimintoja Kuusamon Reserviupseerikerhon 80 vuotiselta taipaleelta
Kuusamon Reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin 23. päivänä syyskuuta 1935 Kuusamon kirkonkylän Niskalan talossa. Kokouksessa olivat läsnä reservin luutnantti, aluepäällikkö Vihtori Niskala, reservin vänrikit Reino Pajari, Kalle Leskelä, Kauko Pessi, Aatu Hänninen, Eelis Säärelä, Jalmari Manninen ja Niilo Hannikainen sekä kenttäpappi Olavi Laitinen.
Kokouksessa keskusteltiin kerhon tarpeellisuudesta Kuusamossa ja katsottiin, em sellainen oli hyvinkin ajan vaatima, koska reserviupseereja oli paikkakunnalla aika runsaasti ja lähimpänä toimiva kerho satojen kilometrien päässä. Käydyn keskustelun jälkeen päätettiinkin sitten yksimielisesti pe-rustaa reserviupseerikerho Kuusamoon. Samalla valittiin nelimiehinen toimikunta, jonka tehtäväksi tuli laatia mahdollisimman pian sääntöehdotus perustettavalIe kerholle. Annetun tehtävän mukaisesti toimikunta teki työtä hyvin ripeästi. Jo seuraavana päivänä, eli 24. päivänä syyskuuta 1935, pidettiin Kuusamon Rajakomppanian tiloissa seuraava kokous, jossa sääntöehdotus hyväksyttiin.
Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja, reservin luutnantti Vihtori Niskala
Kerholle valittiin johtokunta ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi reservin luutnantti Vihtori Niskala, joka toimikin tässä tehtävässä aina vuoteen 1941 saakka. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin reservin vänrikit Martti Kallio ja Niilo Hannikainen ja varajäseneksi reservin vänrikki Reino Pajari.
Jäsenmäärä vuoden 1935 lopussa oli 12. Kerhon sihteeri Niilo Hannikainen valtuutettiin hakemaan vahvistus kerhon säännöille. Kuusamon Reserviupseerikerho hyväksyttiin Suomen Reserviupseeriliiton jäseneksi Reserviupseeriliiton hallituksen kokouksessa 14. päivänä marraskuuta 1935. Todetta-koon tässä yhteydessä että, ensimmäinen reserviupseerikerho maahamme perustettiin kymmenen vuotta aikaisemmin Helsingissä Katajanokan Upseerikasinolla 3. päivänä joulukuuta 1925, jo ennen Reserviupseeriliiton perustamista, joka tapahtui 17. päivänä toukokuuta 1931.
Kuusamon Reserviupseerikerhon toimialueena oli Oulun Suojeluskuntapiirin XI alue, joka käsitti Kuusamon pitä-jän. Vuoteen 1940 saakka kokoukset pidettiin Kuusamon Suojeluskunnan talossa. Kerhon jäsenet kuuluivat kaikki Kuusamon Suojeluskuntaan, joten kerhon toiminta liittyi välittömästi Suojeluskunnan toimintaan. Vuosina 1935-1939 toiminta painottui käytännön harjoitusten järjestämiseen, käsittäen Suojeluskunnan kanssa yhdessä järjestettyjä leiripäiviä, ns. upseeriharjoituspäiviä, luentoja, sotapeliharjoituksia, maastoharjoituksia, ampumahar-joituksia, toimintaa joukkueenjohtajina, komppanianpäällikköinä, kouluttajina, jne., yhteensä noin 20 päivää vuodessa. Ohjelmaan kuuluivat vielä varsinaiset kertausharjoitukset. Opettajina näissä koulutustilaisuuksissa toimivat useimmiten Piiriesikunnan upseerit. Lottien osuus huollon järjestämisessä ja muissakin tehtävissä oli erittäin merkittävä.
Rauhanaikaisen toiminnan keskeytti ensiksi YH, eli ylimääräiset kertausharjoitukset, ja sen jälkeen sota. Sotien aikana ja niiden jälkeen Kuusamon Reserviupseerikerhon toiminta oli pysähdyksissä useita vuosia. Vasta 20. päivänä huhtikuuta 1948 kutsuttiin koolle seuraava yleinen kokous, jossa päätettiin jatkaa sotien keskeyttämää kerhotoimintaa ja valittiin kerhon puheenjohtajaksi ev.ltn. Viljo Paloheimo sekä muiksi johtokunnan jäseniksi farm.kapt. Veikko Vuorento ja ltn. Veikko Kangas. Kerhoon kuului tuolloin 24 jäsentä.
Toukokuun alussa 1948 johtokunta sai tehtäväksi toiminnan jälleenaloittamiseen liittyvät järjestelyt. Reserviupseeriliitolta pyydettiin uudet mallisäännöt, koska entiset olivat osittain vanhentuneet. Lisäksi pyydettiin ohjeita siitä, minkälainen toiminta reserviupseerikerhoilla oli sil-loisissa oloissa sallittua ja mitä ei pidetty suotavana. Elokuun 27. päivänä 1948 päivätyllä kiertokirjeellä Reserviupseeriliitto antoi kerhoille uudet toimintaohjeet, joita tuli ehdottomasti noudattaa. Erityisesti muistutettiin kerhojen johtokuntia rauhansopimuksen 15. artiklan määräyksestä, jonka mukaan ”Suomen maavoimiin,sotalaivastoon tai ilmavoimiin kuulumattomat henkilöt eivät saa saada minkäänlaista rauhansopimuksen liitteessä II lähemmin määriteltyä maa-, sotalaivasto- tai ilmasotakoulutusta”. Kiertokirjeessä määrättiin, että urheiluammunnasta oli toistaiseksi luovuttava. Päähuomio oli kiinnitettävä sotien johdosta vaikeuksiin joutuneiden avustustyöhön.
Vuosina 1949-1952 kerhotoiminta oli varsin vaatimatonta. Kuusamon Reserviupseerikerhon toiminta saatiin uudelleen kunnolla alkuun joulukuussa 1952, jolloin Reserviupseeriliiton pääsihteeri Uolevi Räsänen ja Oulun kerhon edustaja kapt. Kauniskangas kävivät paikkakunnalla antamassa ohjeita kerhon jäsenille. Kuusamon Isojaon tänne hankkimat maanmittausinsinöörit, metsänhoitajat ja kartoittajat antoivat voimakkaan panoksensa kerhon toimintaan. Heidän joukostaan löytyi kykyjä ja aktiivisuutta kaikille toiminnan alueille. Kerhomme saatiin rekisteröidyksi 4. päivänä syyskuuta 1954.
Vuosina 1954-1955 puheenjohtajana toimi dipl.ins., res.maj. Veikko Koskivaara ja hänen jälkeensä puheenjohtajuutta ovat aikajärjestyksessä hoitaneet Paavo Murtola, Aaro Mattila, toistamiseen Paavo Murtola, Yrjö Schönberg, jälleen Paavo Murtola, Arvo Heikkinen, Seppo Pitkänen, Auvo Tiirikainen, Erkki Ahava, Tuomo Holma, Kaarlo Leinonen, Lauri Leskelä, Eero Nevala, Paavo Paloniemi, Matti Ryhtä, Hannu Päivärinta, Ari Salmenkorva, Markku Niemelä, Seppo Linjakumpu. Kerhon alkuvuosina puheenjohtajina toimivat Vihtori Niskala, Viljo Paloheimo, Reino Pajari ja Kaarlo Meriläinen. Kunniapuheenjohtajaksi kerhon johtokunta kutsui vuonna 1977 Kuusamon kansanopiston rehtorin, res.maj. Arvo Heikkisen. Maj. Arvo Heikkinen on ollut kerhomme jäsenenä yli neljä vuosikymmentä ja toiminut 60-luvulla useita vuosia johtokunnan puheenjohtajana.
50-luvun alkuvuosista lähtien Kuusamon Reserviupseerikerhon toiminta on vakiintunut ja jatkunut aktiivisena näihin aikoihin saakka. Etusijalla on ollut maanpuolustushengen vaaliminen, vi-rallisen turvallisuuspoliittisen tiedon levittäminen kansalaisten keskuuteen, vaikuttaminen maanpuolustusedellytysten parantamiseen sekä mieskohtaisen kunnon ylläpitäminen. Muusta toiminnasta mainittakoon perinteiset kunniavartiot ja seppeleenlaskut sankarihaudalla Itsenäisyyspäivänä, Kaatuneiden muistopäivänä ja Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, jouluaaton vartiot, informaatiotilaisuudet varusmiespalvelukseen lähteville, kokoukset, esitelmätilaisuudet, kerhoillat, retkeilyt, jotokset, vierailut, kilpailut, urheilu- ja hengellinen toiminta, keräykset, veteraanien avustaminen, osallistuminen entisen Oulun Sotilaspiirin perinneyhdistyksen, nykyisen Oulun Sotilasläänin Kilta ry:n toimintaan, osallistuminen piiri- ja liittotason kokouksiin, Rajavartiolaitoksen vuosipäiväjuhliin, jne.
Yhtenä merkittävänä aktiviteettina mainittakoon kerhon osallistuminen kunnanjohtaja Lauri Tammen kirjoittaman kirjan ”Sodan monet kasvot” kustantamiseen, julkaisuun ja markkinointiin. Teoksen julkistamistilaisuus oli 7.11.1994 Kuusamon kunnantalon valtuustosalissa. Kirjan myynnistä saaduilla tuloilla kerho järjesti kuusamolaisille sotaveteraaneille retken sodan aikaisille taistelupaikoille Kiestinkiin 21.6.1995. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suorittaessaan kerhomme on saanut kokea runsaasti myönteistä suhtautumista usealta taholta. Erityisesti Oulun Sotilasläänin Esikunta, Kainuun Rajavartiosto ja Kuusamon Rajavartioalueen johtopaikka ovat työtämme monin tavoin tukeneet. Kanssakäyminen ja yhteistyö niiden, samoin kuin Reservi-upseeriliiton, Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin, Kuusamon Reserviläiset -yhdistyksen ja Rajakillan kanssa on ollut halki vuosikymmenten tiivistä ja tuloksekasta. Uskomme, että tämä hyvä yhteistyö yhteisen asian hyväksi tulee jatkumaan vastaisuudessakin.
Kaarlo Leinonen
