1990- ja 2000-luku

 Uudistusten vuodet

 

Berliinin muurin murtuminen, neuvostojärjestelmän romahdus ja yleisen ilmapiirin muutokset näkyivät myös Suomessa, sillä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus pääsi hyvään vauhtiin. Maanpuolustuskoulutus ry:n ja reserviupseeripiirin roolien yhteensovittaminen ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertaista. Reserviupseerit ja aliupseerit olivat kuitenkin aktiivisesti mukana mm. perustamassa paikallisosastoja. Kuopion Mäkikadulta hankittiin piirille toimisto- ja kokoustila.

Vuosituhannen viimeistä vuosikymmentä sävyttivät puolustusvoimien organisaatiouudistus, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja paikallis-osastotoiminnan käynnistyminen ja sähköisen viestinnän huima kehitys. Piirin johto ei jäänyt kehitystä ihmettelemään vaan toimi ripeästi ja mm. siirsi piiritoimiston atk-aikaan.

Toukokuussa 1991 toiminnanjohtajana aloitti majuri evp Antero Pietikäinen. Yhteistoiminnassa organisaatiouudistuksessa perustetun sotilasläänin kanssa aloitettiin vuosittaiset vapaaehtoiset kertausharjoitukset kerhojen puheenjohtajille. Piirin alueelle luotiin 10 yhteistoiminta-aluetta joiden toivottiin terävöittävän ja vilkastuttavan kerhojen toimintaa.

Koko vuosikymmenen ajan yhtenä tärkeänä tavoitteena oli kerhojen toiminnan tehostaminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. Jäsenmäärä vakioitui kuitenkin piirin johdon voimakkaasta kannustustyöstä huolimatta noin 1 300:aan ja kerhojen määrä 21:een. Vuosikymmen toi mukanaan liian monta uudistusta, joihin varsinkin pienimpien kerhojen resurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet.

Maanpuolustuskoulutuksen ja piirin roolien yhteensovittaminen vei oman aikansa ja sen sekä paikallisosastotoiminnan aloittamisen seurauksena yhteistoiminta-alueet menettivät merkityksensä. Paikallisosastojen perustamisessa oltiin kuitenkin aktiivisesti mukana ja veteraanijärjestöjen kanssa solmittiin kerhotasolla yhteistoimintasopimuksia.

Urheilurintamalla tehtiin uusia aluevaltauksia, kun piirien yhteistoimin saatiin Itäisellä Maanpuolustusalueella vuosittain hiihdettävään Oltermanni-viestiin Pohjois-Savon reserviläisten joukkue sekä puolustusvoimien sotilas SM-kilpailuihin partiohiihto ja -suunnistusjoukkueet. Pohjois-Savon joukkue saavuttikin hiihdosta SM kultaa 1998 ja pronssia 2002 sekä suunnistuksesta hopeaa 2002. Joukkue osallistui myös Itäisen maanpuolustusalueen vastaaviin partiokilpailuihin, joista oli tuomisina myös mitalisijoja. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla piirit sitten toteuttivat monien vuosien haaveensa ja ostivat Mäkikadulta osakehuoneiston piirin toimisto- ja kokoustilaksi.

Piirin 50-vuotiselle taipaleelle mahtuu lukematon joukko henkilöitä, jotka ansaitsisivat tulla mainituiksi tekemästään suuriarvoisesta työstä. He eivät varmasti loukkaannu, jos esille nostaa yhden vaikuttajan. Sotakamreeri, majuri evp Robert Jääskeläinen omisti elämästään maanpuolustustyölle yli 63 vuotta. Kun hän vuonna 1953 jäi puolustusvoimista eläkkeelle, takana oli jo 33 palvelus-vuotta ja mm. vapaussota sekä talvi- ja jatkosota. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan tämän jälkeen hän toimi Pohjois-Savon vapaaehtoisen maanpuolustustyön voimahahmona ja isänä yli 30 vuotta. Hän lausui Pohjois-Savon Maanpuolustussäätiön syntysanat vuonna 1956 ja toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa vuoteen 1984 saakka.

”Piirimme ei omista muuta kuin kolmea toimintavuotta käsittävän arkiston sekä kerhojen välisiin kilpailuihin hankitut kiertopalkinnot”. Näin koruton oli toimintakertomuksen teksti sinä vuonna kun Robert Jääskeläinen aloitti ensin piirisihteerinä ja toimi sitten lähes 20 vuotta taloudenhoitajana luoden pohjan tämän päivän varakkaalle piirille. Periaatteilleen tinkimättömän uskollisena hän teki kaiken tämän työn palkkiotta ja itselleen kunniaa siitä haluamatta.

Uudelle vuosituhannelle piiri voi suunnata katseensa levollisin mielin, koska piirin tukipylväät, mm. talous, ovat erinomaisessa kunnossa. Tänään tulee erityisesti muistaa ja jatkossa vaalia sitä alkuvuosikymmenien vapaaehtoisten maanpuolustajien yhteenkuuluvuutta, rehtiyttä ja veljeyttä, joilla he ovat tämän piirin kivijalan rakentaneet.

 

Historiikin etusivulle