Historia
Historia
SEINÄJOEN RESERVIUPSEERIKERHO RY
(Teksti Seinäjoen Reserviupseerikerhon 60 -vuotisjuhlajulkaisun mukainen)
Kunniapuheenjohtajat (yksi kerrallaan):
Vilho Vaaranmäki (edesmennyt)
Seppo Takala (edesmennyt)
Kunniajäsenet:
Joel Hautala (edesmennyt)
Antti Isotalo (edesmennyt)
Aarne Kuula (edesmennyt)
Felix Rinta (edesmennyt)
Matti Laurila (edesmennyt)
Toivo Haaramo (edesmennyt)
Paavo Koivuvaara(edesmennyt)
Pauli Penttala (edesmennyt)
Mauno Vehkaoja (edesmennyt)
Paavo Koskenranta
Esko Sippola
Puheenjohtajat:
Antti Soini (1941-48), Juhana Herttua (1949-50), Vilho Vaaranmäki (1951-58), V-P Aitola (1959-61), Arvi Koskinen (1962-65), Jaakko Mäkelä (1966), Yrjö Sysilampi (1967-68), Veikko Hartikainen (1969), Paavo Koskenranta (1970), Tapani Lassila (1971-73), Mikko Tuominen (1974-78), Jouko Tervaportti (1979), Seppo Takala (1980-85), Pauli Penttala (1986), Pentti Kangas (1987-89), J-P Pelttari (1990-94), Lauri Jouppi (1995), Kalevi Ekola (1996-98), Tuomo Seppä (1999-2003), Pentti Kangas (2004), Jukka Sysilampi (2005-08), Marko Kaappola (2009-2013 ) ja Jussi Harjunpää (2014-).
Historiaa
Seinäjoen Reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin välirauhan aikana 12.3.1941. Toiminta oli alkuvuosina, jatkosodan ja sen jälkeisen hengen johdosta, lähes hiljaiseloa. Kerho saatiin rekisteröityä monien vastoinkäymisten jälkeen yhdistysrekisteriin 31.5.1951, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen.
50 -luku oli kerholle urheilutoiminnan kulta-aikaa Puheenjohtajana toimi lähes koko tuon vuosikymmenen Vilho Vaaranmäki. Vuonna 1959 puheenjohtajaksi valittiin V-P Aitola, joka luotsasi kerhon seuraavalle vuosikymmenelle. 60 -luvulle oli ominaista eri alojen toimikunnat ja toiminta levisi laajemmallekin alalle.
70 -luvulla kerhon toiminta painottui aikaisemman toiminnan lisäksi myös koulutustoimintaan. Johtamistaidollinen koulutus tuli keskeiseksi osaksi reservi-upseeritoimintaa. Seinäjoen Reserviupseerikerhon jäsenet ovat perehdyttäneet lähes koko Etelä-Pohjanmaan reserviläiset johtamistaidon koukeroihin. Uranuurtajana tällä saralla on toiminut Jaakko Mäkelä. Hänen lisäkseen Seppo Takala on ollut kouluttamassa suurta
osaa vielä nykypäivänkin aktiivisista reserviläisistä. Siirryttäessä 80 -luvulle huolestutti kerhon johtohenkilöitä nuorten upseerien puuttuminen toiminnasta ja samalla jäsenmäärän hiipuminen. Tämä ilmiö oli valtakunnallinen. Vuosikymmenelle ominaisia ovatkin erityyppiset jäsenhankintakampanjat ja erityisesti nuorten upseerien toiminnan aloittaminen. Vuosikymmenen lopulla olikin ilo nähdä jäsenmäärän kasvu ja nuorten kiinnostus reserviläistoimintaan.
90 -luvulle siirryttäessä toiminta painottui yhä enemmän yhteistoiminnan kehittämiseen muihin maanpuolustusjärjestöihin. Erityisen hyvin toimivaa yhteistyö oli reservin aliupseerien kanssa ja varsinkin urheilun saralla. Tällä vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä alkoi myös vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. Kerhomme jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisille maanpuolustuskursseille niin kouluttajina kuin kurssilaisinakin. Koko 90 -luvun, kuten 2000 -luvun alussakin, on kerhon toimintaa sävyttänyt oman toiminnan sisäinen kehittäminen. On tiivistetty hallituksen jäsenten ”työnkuvia” ja luotu selkeämpiä vastuualueita. Siten kerholle on saatu aikaisempien tehtävien lisäksi muun muassa koulutus- ja tiedotusupseerit.
