Kerho 80-vuotta
Seinäjoen Reserviupseerikerho ry 80 vuotta
Teksti Mika Lammila
Kuvat Juho Lahti
Nauhoitus Seinäjoen Reserviupseerikerho 80-vuotta
Seinäjoen Reserviupseerikerho ry on perustettu 12.3.1941. Kerhon 80-vuotisjuhlat suunniteltiin pidettäväksi 14.2.2021, mutta koronapandemiasta johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoksi juhla pidettiin 10.10.2021 Aleksis Kiven päivänä. Yleinen liputuspäivä lisäsi päivän juhlavuutta ja kohotti osaltaan arvokkaan juhlan tunnelmaa. Juhlapuhuja kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila loi selkeän katsauksen reserviupseeritoiminnan varhaisvaiheista ulottuen meidän päiviimme asti. Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen seurakunta antoivat vahvan tuen juhlien järjestämiselle, mistä suuret kiitokset. Seinäjoen kaupungintalon valtuustosaliin saapui paikalle runsaat 40 henkilöä. Juhlaa oli mahdollista seurata myös verkon välityksellä.
Juhla alkoi jumalanpalveluksella Lakeuden Ristissä, josta kappalainen Sanna Ålander lähetti seppelpartion Suomen Marsalkka Mannerheimin patsaalle. Seppelpartiossa olivat ylil res Jussi Harjunpää, ylil res Mika Lammila ja vänr res Jussi Mylläri. Seppeleen laskua varten patsaalle oli järjestetty kunniavartio. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin varsinaiseen juhlaan Seinäjoen kaupungintalon valtuustosaliin.
Kunniavartio Suomen Marsalkka Mannerheimin patsaalla seppeleen laskun jälkeen.
Kunniavartiossa majuri res Jukka Sysilampi ja ylil res Timo Sysilampi
Tervetulopuheessa ylil res Jussi Harjunpää toivotti juhlavieraat tervetulleeksi ja kertoi kerhon historiasta ja erityisesti sen alkuvaiheista. Toiminnan alkuaikoina olivat liikunta- ja urheilutoiminta keskeisessä roolissa. Myöhemmin mukaan tulivat myös johtamiskoulutukset ja ampumatoiminta. Kerhon jäsenmäärä on kasvanut alkuajan 70 jäsenestä nykyiseen noin 250 jäsenen kerhoksi. Tällä jäsenmäärällä kerho kuuluu 20 suurimman kerhon joukkoon.
Seuraavaksi saatiin nauttia upeasta musiikkiesityksestä, jonka tarjosivat Marja-Riitta Hangasluoma, Jaana Kleemola, Kirsi-Maria Oivanen ja Aliisa Pikkarainen. Kaikki ovat maineikkaan Seinäjoen tyttökuoron entisiä laulajia.
Juhlapuheessaan kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila peilasi reserviupseeri¬koulutuksen historiaa aina Vimpelin Sotakoulusta nykyaikaan. Puheessa tuli vahvasti ilmi johtajien merkitys Suomen historiaan liittyneissä sodissa, jossa johtajien polku saattoi kulkea sodan aikana joukkueen johtajista pataljoonan komentajiksi. Johtajakoulutuksen kestoksi muodostui jo alkuaikoina 3 kuukautta, joka koettiin sopivaksi. Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin Helsinkiin 1925 ja sen toiminta-alueeksi määritettiin koko Suomi. Valtakunnallinen Suomen Reserviupseeriliitto perustettiin vuonna 1931. Ennen sotia kerhoja oli jo 49. Sotia edeltäneeseen reserviupseeritoimintaan vaikutti osaltaan päällekkäisyys suojeluskuntien toiminnan kanssa.
Sotien välillä kerhojen määrä kasvoi 70:een Tällöin perustettiin myös Reserviupseerikerho Seinäjoelle. Sodissa reserviupseerit toimivat lähinnä alemmissa johtajatehtävissä ja esikuntaupseeritehtävät olivat yleensä aktiiviupseereilla. Upseerien määrä oli suurimmillaan vuonna 1944 ollen 28000, joista reserviupseereja oli noin 85%. Sodissa upseerien kohdalla suurimmat tappiot kohdistuivat vänrikkeihin ja luutnantteihin, jotka johtivat alaisiaan edestä ja olivat siten yleensä alttiina vihollisen tulelle.
Sodan jälkeen reserviupseeritoiminta oli veitsenterällä, mutta toimintaa oikein määrittelemällä kerhot saivat jatkaa toimintaansa, toisin kuin suojeluskunnat ja Lotta Svärd -järjestöt. Myöhemmin tilanteen helpottuessa toimintaan saatiin mukaan taas johtamiskoulutusta ja ammuntaa. Tärkeänä toimintana tuli myös mukaan veteraanitoiminta, joka on säilynyt näihin päiviin keskeisenä tehtävänä. 2000-luvulla mukaan on tullut Maanpuolustuskoulutus eli MPK, joka järjestää erilaista reserviläistoimintaa tukevaa koulutusta. Historian aikana puolustusvoimat on kouluttanut 200000 reserviupseeria. Kenraalimajuri Ala-Sankila totesi, että Reserviupseeriliiton tärkeänä tehtävänä on tarjota sellaista johtamiskoulutusta, jossa keskityttäisiin kriisijohtamiseen ja ihmisten johtamiseen paineenalaisissa tilanteissa. Lisäksi on tärkeää ylläpitää veteraanien perintöä yllä. Yrjö Jylhän sanoin "Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.”
Juhlapuheen piti kenraalimajuri
Jorma Ala-Sankila
Seinäjoen kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. Hän kertoi lyhyesti omasta reserviupseeritaustastaan ja toi esille Seinäjoen Reserviupseerikerhon ja Seinäjoen kaupungin yhteistoiminnan mm. veteraanien muistamisena valtakunnallisina juhlapäivinä. Lisäksi vuosittain toistuvia merkittäviä tilaisuuksia ovat esimerkiksi kaatuneitten muistopäivän ja itsenäisyyspäivän tapahtumat Törnävän hautausmaalla.
Seuraavaksi saatiin taas nauttia komeasta musiikkiesityksestä, sillä kanttori Marja Väinölä esitti flyygelillä Finlandian. Yleisö osoitti suosiotaan seisaaltaan.
Suomen Reserviupseeriliiton tervehdyksen lausui liiton puheenjohtaja ylil res Aaro Mäkelä. Vuonna 2021 vietettiin Haminan reserviupseerikoulutuksen 100-vuotisjuhlaa, koronasta johtuen vuoden viiveellä. Juhlaa vietettiin valtakunnallisesti laskemalla 12.6.2021 klo 9:00 seppeleet sankarihaudoille ja RUK:n kannalta keskeisille paikoille. Seinäjoella seppele laskettiin Päämajan Reserviupseerikoulun muistolaatalle. Myös Reserviupseeriliitto viettää vuonna 2021 90-vuotisjuhliaan, sillä perustava kokous pidettiin Katajanokan kasinolla Helsingissä vuonna 1931. Puheenjohtaja Aaro Mäkelä korosti johtajan toiminnan merkitystä todeten, että se on myös liiton juhlavuoden toiminta-ajatus. Liittoon kuuluu noin 27000 reserviupseeria, joka on noin kolmannes reserviupseerikoulutuksen suorittaneista. Hän korosti maanpuolustustahdon merkitystä, jonka ylläpitäminen on Reserviupseeriliiton yksi tärkeimmistä toiminta-ajatuksista. Lisäksi hän korosti liiton roolia kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä ja erityisesti ampumatoiminnassa.
Reserviupseeriliiton puheenjohtaja
ylil res Aaro Mäkelä
Pohjamaan aluetoimiston tervehdyksen toi everstiluutnantti Mauri Etelämäki tuoden samalla Porin prikaatin tervehdyksen. Porin prikaatin vastuulla on myös Etelä-Pohjanmaan alue. Puheessaan everstiluutnantti Etelämäki korosti yleisen asevelvollisuuden merkitystä ja sen olevan oikea valinta Suomen puolustuksen järjestämiseksi. Yleisestä asevelvollisuudesta johtuen sodanajan joukon rungon muodostavat reserviläiset, jonka vuoksi reservin maanpuolustustahdon ja koulutuksen ylläpitäminen on erityisen tärkeää. Everstiluutnantti luovutti kerholle Pohjanmaan aluetoimiston standardin. Standardin vastaanotti kerhon puheenjohtaja Jussi Harjunpää.
Kerhon juhlan huomioivat adresseilla Lapuan Reserviupseerikerho ja Lapuan reserviläiset, Seinäjoen Reserviläiset ry, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit sekä Suomen Reserviupseeriliitto ry
Kuvassa huomionosoituksen saajista: kapt res Marko Kaappola, ltn res Esko Sippola, kers res Jussi Asu, ylil res Mika Lammila, ylikers res Jorma Ala-Hiiro, kapt res Heikki Vehkaoja, sairaanhoitaja Liisa Koivisto, evl Mauri Etelämäki, sotmest res Jarmo Koskela, sotmest res Jari Ojala, maj res Jukka Sysilampi, sotmest res Marko Pänkälä, pj Maija Salmivuori, vänr res Jussi Mylläri. Takana tilaisuuden juontaja ylil res Jaakko Hallila.
Sotilasmestari res Jari Ojala toi juhlatilaisuuteen tervehdyksen Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry:n puolesta. Hän korosti puheessaan molempien järjestöjen toiminnan samankaltaisuutta, joihin kuuluu liikunta, ammunta, maanpuolustustahdon ylläpito ja veteraaniperinteen ylläpitäminen.
Seinäjoen Reserviupseerikerhon kunniajäsen ylil res Paavo Koskenranta lausui juhlan lopuksi kiitossanat. Koskenranta muisteli puheessaan oman aktiiviaikansa toimintaa 1960-luvulla, jolloin johtamiskoulutuksilla oli keskeinen rooli. Hän muisteli erään johtamiskoulutuskurssin tapahtumia todeten, että kurssille osallistuneet pitivät järjestettyä kurssia hyvänä ja se myös koettiin hyödylliseksi siviiliuran kannalta. Koskenranta liittyi mukaan kerhon toimintaan välittömästi suoritettuaan varusmiespalveluksensa vänrikkinä. Lisäksi Koskenranta toi puheessaan esille yleisen tiedotustoiminnan, joka oli tärkeässä roolissa 1960-luvulla. Tiedotus- ja valistustoiminnalla lisättiin tietoa reserviupseeritoiminnasta ja oikaistiin osin virheellistäkin tietoa. Tuona aikana johtamiskoulutuskurssit olivat suosittuja ja niitä järjestettiin koko vuosikymmenen ajan. Aiheina olivat mm. johtamisen välineet ja johtamisen psykologia. Tuolloin kerhoon perustettiin myös naisjaosto, jonka toiminta oli merkittävää ja kerhon toimintaa tukevaa. Edustustehtävien lisäännyttyä alettiin naisjaoston varainhankinnan tuella hankkimaan asepukuja ja miekkoja. Nämä varusteet ovat yhä kerhomme käytössä.
Päätössanat lausui Seinäjoen Reserviupseerikerhon
kunniajäsen ylil res Paavo Koskenranta
Tilaisuus päätettiin yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.
Maamme laulun viimeisen säkeistön sanoin, kiitokset kaikille mukana olleille ja järjestelyissä mukana olleille.
”Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.”
Kunniamerkit
Suomen Leijonan Ritarimerkki
Kapteeni Marko Kaappola, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali
Yliluutnantti Jussi Harjunpää, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali
Ylikersantti Jorma Ala-Hiiro, Seinäjoen Reserviläiset ry
Ylikersantti Heikki Fält, Seinäjoen Reserviläiset ry
Sairaanhoitaja Liisa Koivisto, Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistys ry
Sotilasmestari Jarmo Koskela, Seinäjoen Reserviläiset ry
Sotilasmestari Jari Ojala, Seinäjoen Reserviläiset ry
Alikersantti Reijo Pihlaja, Seinäjoen Reserviläiset ry
Sotilasmestari Marko Pänkälä, Seinäjoen Reserviläiset ry
Puheenjohtaja Maija Salmivuori, Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistys ry
Suomen Reserviupseeriliiton pronssinen ansiomitali
Vääpeli Martti Hallasuo, Seinäjoen Reserviläiset ry
Kersantti Pertti Luuri, Seinäjoen Reserviläiset ry
Ylivääpeli Kai Nieminen, Seinäjoen Reserviläiset ry
Vänrikki Jussi Mylläri, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Reserviläisurheiluliiton kultainen ansiomitali
Luutnantti Esko Sippola, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Maanpuolustusmitali
Kersantti Jussi Asu
Alikersantti Arto Franttila, Seinäjoen Reserviläiset ry
Ylikersantti Aulis Hahtola, Seinäjoen Reserviläiset ry
Yliluutnantti Jussi Harjunpää, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Majuri Mika Karjanlahti, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Yliluutnantti Mika Lammila, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Kapteeni Heikki Vehkaoja, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin ansiomitali
Everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimisto
Yliluutnantti Jussi Harjunpää, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Majuri Mika Karjanlahti, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Yliluutnantti Mika Lammila, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Majuri Jukka Sysilampi, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Kapteeni Heikki Vehkaoja, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
