Historia
Historiikki
Yhdistyksen perustaminen
Keminmaassa aloittivat oman kerhotoimintansa yhtä aikaa sekä reserviupseerit, että reservin aliupseerit 25.5.1966 Kemin maalaiskunnan Säästöpankin tiloissa.
Keminmaan reserviupseerikerho ry:n perustamiskokouksessa olivat läsnä ltn. Kauno Alatalo, vänr. Esko Heinonen, ltn. Martti Itkonen, ylil. Eelis Jauhola, vänr. Tapani Jauhola, ltn. Pentti Juopperi, ltn. Niilo Koskino (sihteerinä), ltn. Tauno Miettinen, ltn. Eino Paakkolanvaara ja ltn. Esko Ylipiessa, joka valittiin kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Pentti Juopperi. Hallitukseen valittiin Alakontiola, Itkonen, T. Jauhola ja Miettinen. Mukana olivat myös piirin varapuheenjohtaja kapt. Matti Raustia, piirin toiminnanjohtaja kapt. Mauno Koskinen ja Kemin res.ups.kerhon puheenjohtaja ltn. Erkki Köpman.
1970-luvun lopulla nimi muutettiin Keminmaan Reservinupseerit ry:ksi. Toiminta aloitettiin vilkkaasti, oltiinhan aiemmin oltu Kemin kerhossa mukana oppia saamassa. Nimeen otettiin toiveikaasti Keminmaa ilmaisemaan kotipaikkakuntaa, vaikka se siihen aikaan olikin virallisesti Kemin mlk.. Vasta vuoden 1979 alusta kunnan nimi muuttui Keminmaaksi.
Yhdistyksen nimeen lipsahti muutosta haettaessa ylimääräinen n-kirjain, mikä poikkeaa Suomen Reserviupseeriliiton käyttämästä reserviupseeri-nimityksestä. Se on kuitenkin jäsenten keskuudessa hyväksytty pienenä persoonallisena lipsahduksena.
Yhdistyksen standaari ja lippuVeikko Siponmaan suunnittelema standaari oli valmiina yhdistyksen 10-vuotisjuhlissa ja lipun vihkiminen tapahtui 10 vuotta myöhemmin 25.5.1986. | ![]() |
Yhdistyksen aiempia toimihenkilöitä
Puheenjohtajat Sihteerit
Esko Ylipiessa | Niilo Koskino |
Martti Itkonen | Väinö Tilus |
Pentti Juopperi | Tapani Kiviniemi |
Väinö Tilus | Jorma Rantamartti |
Heikki Rapo | Risto Juho |
Mauri Itälahti | Juhani Partanen |
Pauli Junttila | Antti Jauhola |
Tapani Kiviniemi | Petteri Närä |
Teo Sorri | Teemu Tuiskuvaara |
Ari Aho | Niilo Ḱreku |
Väinö Kuiri | Pekka Kraatari |
Jyrki Savikuja | Niilo Kreku |
Niilo Kreku | Pekka Kraatari |
Pekka Kraatari | Niilo Kreku |
Janne Jauhola | Tuomas Saarenpää |
Ari Aho | Tuomas Saarenpää |
Yhdistyksemme jäsenmäärä vuonna 2015 oli 52.
Jouluaaton perinteinen kunniavartio sankarivainajien muistomerkillä.
Poimintoja vuosien varrelta
Yhdistyksen toiminnassaon ollut merkittävänä piirteenä yhteistoiminta Keminmaan Reservin Aliupseerien, myöhemmin Keminmaan Reserviläisten, sekä Kemi-Tornio alueen reserviläisjärjestöjen kanssa, mistä eräänä osoituksena on Kivaloille rakennettu reserviläismaja. Kunnan ja seurakunnan, sekä sotaveteraanien, kaatuneiden omaisten ja rintamamiesten kanssa yhteistoiminta on ollut jatkuvaa.
Urheilukilpailut
Vuodesta 1976 alkaen yhdistyksemme on järjestänyt hiihtoammuntakilpailut Kemi-Tornion alueen reserviläisille, alkuun kivalon reserviläismajan maastossa, nyttemmin Kallinkankaan hiihtokeskuksessa. Parhaimmillaan osallistujia on ollut noin 40.
Yhdistyksemme kunnostautuneita kilpailijoita ovat olleet Jorma Rantamartti, jolla on useita piirin mestaruuksia, Heikki Rapo, Pentti Juopperi, Niilo Kreku, Kalevi Peltomaa, Tapani Kiviniemi ja Veli-Markku Korteniemi.
Ampumahiihtokilpailut Kallinkankaalla huhtikuussa 2002, palkintojen jakoa, Pentti Juopperi ja Armas Ilvo Simosta.
Akkunuslasku
Uusia ulottuvuuksia yhdistykseemme avasi ”liikkeelle luonnon puolesta”-teemalla järjestetty Akkunuslasku-tapahtuma ensimmäisen kerran vuonna 1983. Yhdessä Keminmaan Reserviupseerinaisten, aliupseerien ja aliupseerinaisten kanssa järjestettyä tapahtumaa oli tukemassa laaja sidosryhmien joukko, mm. Keminmaan kunta, Keminmaan seurakunta, Kemin sotilaspiiri ja Pohjois-Suomen sotilaslääni. Laskutapahtuman isänä ja laskumestarina oli Esko Ylipiessa. Tapahtuma toistettiin 12 kertaa toukokuun lopulla. Laskutilaisuus päättyi Ketolanperän urheilukentällä järjestettyyn yleisötapahtumaan. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota kyseisen Akkunusjoen tilan, sen kalakannan ja luonnonolosuhteiden saattamiseen ennalleen, paremmin virkistyskäyttöön soveltuvaksi.
Akkunusjokilasku tapahtumilla saatiin tulosta aikaan. Veden virtaaman kokokesäiseksi auttamiseksi vesistö sai pohjapadon Sompujärvelle. Vanhan haaran, niin sanotun ”umpisuolen” rehevöityminen saatiin vähentymään, kun Pohjolan Voima rakensi lapon Kemijoesta tähän vanhaan haaraan. Tällä saatiin vesi virtaamaan vanhaa reittiään. Samalla vanha haara maisemoitiin.
Akkunusjokilaskuissa moni saattoi saada myös sukelluskoulutusta, kun vene saattoi kaatua kesken laskun.
Akkunuslasku-tapahtuman ohjelmalehtisen kansi vuodelta 1992.