Kemijärveläisten matkassa

Sinimäen museoesittely

Kemijärven Reserviupseerit ry järjesti 8-11.6.2017 matkan Viroon. Esa Hyvösen ja prikaatikenraali Pentti Airion Kemijärvellä tapahtuneen saunomistapaamisen seurauksena kolme Loimaan Reserviupseerien hallituksen jäsentä saivat tilaisuuden osallistua matkalle, mukana oli myös loimaalainen sotilasmestari. Matkan teema oli sotahistoria ja paikkakuntina Tallinna, Narva ja Tartto. Kohteina olivat muun ohessa Viron suojeluskunnan Harju Malevin esikunta, virolaisen pataljoonan varuskunta, Sinimäkien taistelualueen museo ja taistelumaasto, ”suomipoikien” JR 200 museo ja Viron Kansallismuseo Tartossa.

 

Sinimäen taistelujen muistomerkki

Narvan kaupungista vajaat 20 km länteen sijaitsevien kolmen Sinimäen hallinnasta vuonna 1944 käyty taistelu oli Suomen sodasta irtautumisen kannalta merkittävä. Taistelut alkoivat maaliskuussa. Heinä-elokuun vaihteessa Saksan joukot torjuivat puna-armeijan rajun hyökkäyksen ja irtautuminen tapahtui ilman taisteluja vasta syyskuun loppupuolella.  Käyty taistelu esti neuvostojoukkojen pääsyn Suomenlahden etelärannikolle ja maihinnousun sitä kautta Suomeen. Taistelua voidaan verrata merkitykseltään Talin-Ihantalan taisteluihin. Sinimäkien taistelu oli ensimmäisen maailmansodan materiaalitaisteluja muistuttava yhteenotto. Mart Laar arvioi puna-armeijan tappioiksi 100 000 kaatunutta ja saksalaisista kaatuneiksi noin 13 000 miestä.

Rakveren kaupungissa kahvittelun ja kaupassa käynnin lomassa löysimme kuuluisan Tarvas-patsaan. Kukkulan reunalla sijaitseva komea härkää esittävä patsas on seitsemän metriä pitkä, neljä metriä korkea ja painaa noin seitsemän tonnia. Rakvere on asukasluvultaan Loimaan suuruinen, kaupunkioikeudet v. 1302 saanut Viron viidenneksi suurin kaupunki. Se tunnetaan parhaiten historiallisesta, ennen vuotta 1226 rakennetusta kivilinnastaan Vallimägi-kukkulalla.

Jöhvissä pääsimme tutustumaan virolaispataljoonan uusiin ampumaratoihin, sotilaiden majoitus- ja ruokailutiloihin ja pääsimmepä katselemaan katolta avautuvaa yleisnäkymää varuskunnasta. Varuskunta on sijoitettu venäläisten aikaisemmalle varuskunta-alueelle ja modernisoitu. Joitakin venäläisten huonokuntoisia rakennuksia on vielä jäljellä, mutta pääosa on uusia virolaisten rakentamia. Varuskunnan normaalimiehitys on noin 500 miestä, mutta käyntimme hetkellä paikalla oli vain noin 70 miestä. Uutta ikäluokkaa odotettiin koht’sillään saapuvaksi.

Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Venäjän rajalla. Kaupungin asukkaista yli 90 prosenttia on äidinkieleltään venäjänkielisiä. Kaupunkia reunustaa Narvajoki, jonka länsirannalla sijaitsee Narvan linna eli Hermannin linnoitus, vastarannalla Venäjän puolella Iivananlinna, viroksi Jaanilinn ja venäjäksi Ivangorod. Hermannin linnoituksen sisäpihalta löysimme sinne siirretyn Leninin patsaan.

Viron Kansallismuseo

Ennen kotiin lähtöä pääsimme vielä tutustumaan JR200-museoon ja Tartossa sijaitsevaan mahtavaan Eesti Rahva Museumiin eli Viron Kansallismuseoon. Kansallismuseo on 356 metriä pitkä, toisesta päästään vain parin metrin korkuinen mutta pääsisäänkäynti nousee 15 metrin korkeuteen. Rakennus muodostaa näin mielenkiintoisen perspektiivisen harhan. Lentokoneen nousua mukaileva muoto kuvaa pienen kansan ponnistusta tukalasta menneestä kohti uljasta tulevaa. Se on myös kumarrus paikan historialle. Ranskalaisarkkitehtien suunnittelema Muistojen kenttä on rakennettu entisen lentotukikohdan kiitoradan päähän. Ulos astuttaessa syntyy vaikutelma, kuin katsoisi maisemaa lentohangaarista. (YLE 22.9.2016). Yhteisesti totesimme, että jos Virossa jossakin kannattaa käydä, niin täällä.

Matka oli Kemijärven Reserviupseerien järjestämä, matkanjohtajana toimi Timo Alaräisänen, järjestelyistä vastasi aina huolehtivainen Päivi Kostamo ja pätevänä asiantuntijana oli prikaatikenraali Pentti Airio. ”Loimaalaisprikaati” esittää lämpimät kiitokset matkan järjestäjille ja matkakumppaneille mukavasta ja asiantuntevasta matkasta. Näin reservin upseerien yhteistyö kantaa hedelmää ympäri valtakunnan.

Kaikki kuvat avautuvat suurempina niitä klikkaamalla.

 

Loimaalaiset Risto Jaakkola, Jouko Rinne ja Esa Hyvönen sekä asiantuntijana mukana oli prikaatikenraali Pentti Airio

Matkajärjestelyistä huolehti Päivi Kostamo, Fintravel Kemijärvi (kuvaan mahtui myös Hermannin linnan sisäpihalle siirretty Leninin patsas)

 

 

 

 

 

 

 

Matkanjohtajana toimi Timo Alaräisänen, Kemijärven Reserviupseerit ry