Loimaan Reserviupseerit 80 vuotta
Ari Rautala
Loimaan Reserviupseerit juhlisti 80-vuotista taivaltaan Loimaan Veteraanituvalla 14.3.2015. Vuodet olivat tulleet täyteen jo 14.11.2014, mutta juhliminen päätettiin yhdistää talvisodan päättymisen 75-vuotisajankohtaan. Salintäyteisen tilaisuuden aluksi yhdistys kutsui majuri Heikki Mäen kunniapuheenjohtajakseen. Heikki on toiminut toiseksi pisimpään, eli 14 vuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana – sotien jälkeinen puheenjohtaja kapteeni Kalle Mäkelä toimi vuoden pitempään. Myös pitkän, peräti 17 vuoden työrupeaman sihteerinä tehnyt kapteeni Pauli Hyrkäs kutsuttiin kunniajäseneksi.
Esitelmöitsijäksi tilaisuuteen oli lupautunut metsämaalaislähtöinen eversti (evp) Ari Rautala, jonka monet entuudestaan tunsivat Karjalaan tehtyjen matkojen erinomaisena oppaana. Rautala on tehnyt pitkän päivätyön puolustusvoimien palveluksessa mm. Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana. Hän on opiskellut Venäjän yleisesikunta-akatemiassa ja on toiminut myös Suomen puolustusasiamiehenä Moskovassa.
Rautala valotti laajasti talvisodan kulkua Kannaksella loimaalaispataljoonan näkökulmasta. Hän totesi loimaalaisten olleen painopisteessä sodan ratkaisun suhteen. Taistelupaikkoina toimivat mm. Lampeistenojan ns. Merkin lohko, Summa, Munasuo, Lähde, Näykkijärvi, Honkaniemi ja Kärstilänjärvi. Summajärven alueella sijaitsivat kuuluisat betonibunkkerit Miljoonalinnake ja Poppius. Paitsi miesylivoimaa, varsinkin tykistön ja lentovoimien ylivoima oli venäläisillä merkittävä. Vaikka suomalaiset sodan kuluessa saavuttivatkin merkittäviä osavoittoja, oli tilanne rintamalla helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 vaikea ja joukot kestokyvyltään varsin lopussa. Rauha tässä vaiheessa kuitenkin pelasti maamme pahemmalta, vaikka rauhanehdot olivat hyvin raskaat, mm. alueluovutusten ja karjalaisen väestön evakkoon joutumisen johdosta. Rauhaan johti osaltaan Venäjän pelko siitä, että Suomi saa apua länsimailta.
Talvisodan lisäksi Rautala käsitteli myös Venäjän varustautumista Suomen lähialueilla. Alakurtin sotilastukikohtaa hän ei pitänyt maallemme uhkana. Kun varuskunta on täydessä toiminnassa, se palvelee Venäjän pohjoisen laivaston tarpeita arktisella omalla alueellaan. Ymmärrän varuskunnan läsnäolon niin, että se on kohtuullisen tärkeän tiedusteluaseman, eli elektronisen tiedustelurykmentin suojana, Rautala selittää. Ilmastomuutos tuo uusia väylämahdollisuuksia koko ajan ja Venäjä haluaa varmistaa ne sotilaallisella osatekijällä.
Venäjää Rautala ei yleensäkään pitänyt uhkana maallemme, ei ole mitään merkkiä siitä olemassa. Natoon liittymisen osalta hän sanoo olevansa kriittinen. Hän katsoo Natojäsenyyden tulevan kalliimmaksi, kuin nykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitäminen. Armeijan määrärahojen osalta hän toteaa, että nyt aletaan olla laarin pohjalla. Jos mennään alle sen mitä on päätetty, on muutettava tehtäviä. Ilman rahaa ei voi täyttää tehtäviä.
Sali oli täynnä kiinnostuneita, mukana oli myös talvisodan veteraani Veikko Kotiranta (edessä vas.)
Tilaisuudessa muistetut vasemmalta: Risto Jaakkola, Jouko Rinne, Pauli Hyrkäs ja Heikki Mäki, yhdistyksen edustajina Olli-Pekka Rastas ja Esa Hyvönen
Tilaisuuden osanottajia Veteraanituvan portailla: Seppo Solla, Markku Laurinen, Veikko Kotiranta, Ari Rautala, Olli-Pekka Rastas ja Esa Hyvönen
Kuvat: Jouko Rinne
