70v-juhla
Kerhon puheenjohtaja Eero Mattila piti 70-vuotisjuhlassa 24.4.2015 puheen palkittaville MyRUK:n jäsenille. Puheen pääviesti oli otsikolla MAANPUOLUSTUSHENGEN EDISTÄMINEN.
”Myllykosken Reserviupseerikerho on perustettu ennen vuoden 1947 Pariisin rauhan sopimusta ja Lapissa käytyjen taistelujen aikana. Myllykosken Reserviupseerikerho ry:n perustamiselle oli selvä tilaus. Suomen kansaa elähdytti ja innosti tuolloin ainutlaatuinen yhteenkuuluvaisuuden tunne ja äärimmäisten ponnistusten kirvoittava, kuuluisa talvisodan ja jatkosodan henki. Rauhan ajan erimielisyytensä unohtaen kansamme kokosi kaikki henkiset ja fyysiset voimansa torjumaan laitonta hyökkäystä. Mihin sitten perustui voimakas isänmaallinen aate kriisien ollessa pahimmillaan. Eittämättä tulevat mieleen monet Suomen kulttuurielämän saavutukset 1800- ja 1900-luvuilta. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg on vahvana kulttuurivaikuttajana muovannut isänmaan käsitettä, kuvannut Suomen luonnon ainutlaatuista rikkautta ja sen kanssa sopusoinnussa elävän kansan parhaita piirteitä. Tuolle perustalle pohjautuva oman arvon tunto nousi itsenäisyystaisteluidemme perustaksi, kun Suomi kesti viime sotien ankarat koettelemukset ja jaksoi vielä rakentaa maan nykyiseen hyvinvointitilaan. Kunnioitettu jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth on korostanut edestä johtamisen ja alaisista huolehtimisen periaatetta johtotähtenä. Myllykosken Reserviupseerikerho ry. vaalii kunniakkaita upseeriperinteitä edistämällä maanpuolustustietoutta, ylläpitämällä fyysistä kuntoa ja osaamista sekä järjestämällä luento- ja tutustumistilaisuuksia. Reserviupseerikerholla ja sen laajalla jäsenkunnalla on edessään monet tulevaisuuden haasteet. Jäsenistö ikääntyy, aika ei tahdo riittää toimintaan ja monet muut velvollisuudet kutsuvat. Myllykosken reserviupseerit antavat näkyvän panoksensa sekä henkisessä että käytännöllisessä maanpuolustustyössä.”
Myllykosken Reserviupseerikerho juhli 70-vuotista toimintaansa sotilas
musiikin toivekonsertilla. Seuratalolla esiintyi Rakuunasoittokunta musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla.
Konserttia ennen muistettiin ansioituneita jäseniä. Paavo Mikkonen sai Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry:n Valiokiven nro 4. Vuodeksi kiertävän piirin kunniamiekan sai Olavi Heikkilä. Reserviupseeriliiton hopeisen ansiomerkin saivat hallituksen jäsenet Tapio Karvonen, Matti Tiihonen ja Eero Viitanen. MyRUK:n plaketin vastaanottivat Jouko Hannola, Tapio Karvonen, Antti Kirtola, Erkki Koivu, Teppo Lahti, Eero Mattila, Tapio Metsälä, Timo Mynttinen, Reijo Pajuoja, Hannu Peni, Veli-Matti Perilä, Anssi Pousi, Kimmo Sankala, Matti Savolainen, Esa Sihvola, Matti Tiihonen, Juha Tompuri, Ari Tuomala ja Eero Viitanen. Maanpuolustus peruskalliomme viirin saivat Reijo Hemmilä, Timo Huovila, Seppo Ikävalko ja Matti Lapatto.
Konsertissa kuultiin myös yleisön toiveita. Kaikkiaan toiveita tuli 19. Viisi suosituinta marssia soitettiin konsertissa: Viidentenä Parolan marssi, neljäntenä Marsalkan hopeatorvet. Väliajan jälkeen esitettiin kolme eniten ääniä saanutta marssia. Nämä olivat kolmantena Sotilaspoika, toisena Muistoja Pohjolasta ja voittanut kappale oli Jääkärien marssi.
Juhlassamme julkistimme Tasavallan Presidentin myöntämän sotakamreerin arvonimen Reijo Pajuojalle.
Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio toi juhlaan Puolustusvoimien tervehdyksen. Puheessaan hän toi esille seuraavia seikkoja: – MYLLYKOSKELLA on oltu varsin ennakkoluulottomia ja eteenpäin katsovia. Alkoihan reserviupseerien kerhotoiminta täällä jo pian sotien jälkeen vuonna 1945, vain runsaat 20 vuotta RUK:n toiminnan käynnistymisen jälkeen. Kerho on yksi alan vanhemmista koko maassa. Kallion mukaan reserviupseerien ansiot eivät ole tulleet esille vain sotien aikana, vaan yli 174 000 reserviupseeria on vaikuttanut 90 vuoden aikana itsenäisen Suomen kehitykseen monella tavalla. Meillä ei ole ollut koskaan oikotietä upseeriksi, vaan oma tahto ja osaaminen ovat ratkaisseet. Kuten aikaisemminkin, niin tänäänkin, vain noin seitsemän prosenttia kaikista varusmiehistä pääsee reserviupseerikoulutukseen. Tulevien reserviupseereiden kasvatuksessa ja koulutuksessa tärkeimpänä periaatteena on alaisen yksilöllinen kohtaaminen ja kannustava sekä innostava johtaminen. Tunnen hyvin nykyiset nuoret sotilaat ja voin vakuuttaa, että ainakaan maanpuolustushenkeä ja -tahtoa ei nuorilta vänrikeiltä puutu. Karjalan Prikaatissa varusmiespalvelustaan suorittavat upseerikokelaat saavat myös poikkeuksetta erinomaisen palautteen alaisiltaan.
Kallio kertoi myös puolustusvoimien uudesta organisaatiosta, jossa Karjalan Prikaati kantaa aluevastuun Kaakkois-Suomen kolmesta maakunnasta. Aluevastuu kattaa niin sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyt kuin yhteistoiminnan ja tuen järjestämisen alueen viranomaisille ja maanpuolustusjärjestöille. Yhteistyössä on voimamme. Kallio muistutti, että kooltaan pienemmät sodan ajan puolustusvoimat vaikuttavat myös reservinupseereiden määrään ja tehtäviin. Sijoittuminen sodan ajan kokoonpanoihin painottuu entistä enemmän 20–25-vuotiaisiin. Lisäksi sopivimmat ja halukkaimmat saavat tehtäviä suoritusorganisaatiossa, ylemmissä esikunnissa ja paikallisjoukoissa. Tulemme myös laajentamaan maanpuolustuspiirien koulutusyksiköiden käyttöä kertausharjoitusten toteuttamisessa. Maavoimien valmiuden kehittäminen tulee myös lisäämään sitoutumishaluisten reserviläisten tarvetta.
