1970-luku
Turvallisuuspolitiikkaa, johtamistaitoa ja tiedottamista
Aatteellisesti kuohuvan 1970-luvun näkymät ja yleinen ilmapiiri huolettivat myös reserviupseereita. Vapaa-ehtoinen maanpuolustustyö ei ollut suuressa suosiossa ”rauhanmarssien” ja ”kansainvälisen solidaarisuuden” vuosikymmenenä. Piiritasolla kuitenkin panostettiin turvallisuuspolitiikan ja johtamistaidon kursseihin sekä varusmiesinfoihin. Ammuntakilpailut lisäsivät suosiotaan muiden urheilu-lajien hiljaa hiipuessa. Piirilehti Sven Tuuvan ensimmäinen numero ilmestyi.
”Piiri tukee kaikin tavoin Suomen Reserviupseeriliittoa sen painottaessa kiihkottoman ja asiallisen maanpuolustuskeskustelun vaatimusta ja kaikkien kansalaispiirien vastuuta turvallisuus-politiikasta.” Näin linjasi piiri päätavoitteensa myrskyisälle 1970-luvulle. Sekä liitto että piiri tekivät kyllä parhaansa ohjatessaan maanpuolustus-keskustelua oikeaan suuntaan, mutta yleinen ilmapiiri iski masentavasti nimenomaan kerhotasolle. Kerhojen kokouksia oli vaikea saada kokoon jäsenistön heikon osallistumisen takia, toimintailmoitukset piiriin olivat jatkuvasti myöhässä tai ne jätettiin kokonaan tekemättä. Toimimattomuus saikin syyskokouksessa 1974 piirin puheenjohtajan puuskahtamaan: ”Surkealta näyttää.”
Kerhojen tuntoja tuolta ajalta kuvatkoon piirin luoteiskulmalta lähetetyn ”vuodatuskirjeen” lopussa ollut runo: ”Siispä arvaa ajan merkit, paina tyynyyn tyyris pää, toppaa tappuralla korvas, ettet mitään kuule, nää. Nukkumatti maata johtaa, höyhensaaret kangastaa, tuutilullaa Suomen kansa, ikiunta isänmaa”.
Toki 1970-luvullakin toimittiin piirin puitteissa hyvin aktiivisesti ja moni uusi asia näki päivänvalon. Vuoden 1970 liittokokous teki yksimielisen päätöksen liitto- ja piiritason toimintavuoden palauttamisesta kalenterivuodeksi. Sääntömuutokset sujuivat nyt jo harjoitellulla rutiinilla. Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali-upseeriliitto nimesivät niin sanotun Seeven toimikunnan tutkimaan liittojen yhdistämistä. Pohjois-Savon Piiri kannatti, kuten pääosa vastaajista, yhdistymistä liitto- ja piiritasoilla, mutta jätti kerhotason yhdistymisen paikallisista olosuhteista riippuvaksi.
Lisäksi Reserviupseeriliitto teki toimintaa tehostaakseen työpaikkatutkimuksen liitto- ja piiritasoilla, erityisenä kohteena toiminnanjohtajat. Tämä johtikin siihen, että vuosikymmenen puolivälissä toiminnanjohtajien virat lakkautettiin ja piirien yhteistoimikuntien tuli palkata sivutoimiset toiminnanjohtajat paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottaen. Samalla lakkasi liittojen kautta tullut palkka-avustus ja molempien piirien tuli sisällyttää toiminnanjohtajan palkka-kustannukset omiin talousarvioihinsa. Piiritasolla panostettiin turvallisuus-politiikan ja johtamistaidon kurssien käynnistämiseen. Ensin koulutettiin vetäjät liiton järjestämissä kouluttaja-seminaareissa ja sitten järjestettiin ensimmäinen johtamistaidollisen koulutuksen kurssi Suonenjoella. Kuopiossa käynnistettiin turvallisuus-politiikan kurssit, jotka koostuivat kuukausittain pidetyistä esitelmistä ja luennoista ja ne oli suunnattu kaikille kansalaisille. Osallistujien määrä yllätti myönteisesti järjestäjät.
Merkittävä asia oli myös liiton valmistelema informaatiopaketti varusmies-palveluksen aloittaville nuorille. Kerhojen tuli järjestää omilla paikka-kunnillaan kolme kertaa vuodessa hieman ennen palvelukseenastumispäivää informaatiotilaisuus, jossa jaettiin asiallista tietoa maanpuolustuksesta. Opintokerhotoiminnasta, johon oli saatavana valtion avustusta, pyrittiin saamaan uusi tulonlähde kerhoille ja myös aktivoimaan toimintaa. Opinto-kerhotoiminta lähti kuitenkin erittäin nihkeästi käyntiin. Vesanto oli tässä edelläkävijä piirin alueella.
Piirin päätöksentekojärjestelmä muuttui hieman kun 1960-luvun lopulla tapahtunut sääntömuutos toi entisen vuosi-kokouksen tilalle kevät- ja syyskokoukset. Piirihallituksen roolina oli edelleenkin jäsenien nimeäminen eri toimikuntiin sekä tehtäviin, ja varsi-naisena työrukkasena toiminnanjohtajan lisäksi toimi työvaliokunta. Piirien hengellinen toimikunta laajensi pohjaansa ottamalla toimintaansa mukaan veteraanijärjestöt ja tämä toimikunta organisoi vuosittaiset maakunnalliset hengelliset päivät.
Piirin talous pysyi vakaalla pohjalla ja uutena varainkeräysmuotona tuli piiritoimistoon veikkausasioimisto elokuussa 1971 toim
innanjohtajana aloittaneen sotilasmestari evp Keijo Rutasen aloitteesta. Pitkään keskusteluissa ja suunnitelmissa ollut piirien tiedotuslehti ilmestyi ensimmäisen kerran syksyllä 1977. Sven Tuuvan ilmestyminen oli sen päätoimittaneen Erkki Timosen ja Kuopion Reservi-upseerikerhon taloudellisen tuen ansiota, koska rivi-ilmoitusten myynti lehteen kerhojen toimesta ei tuottanut toivottua tulosta.
Urheilutoiminnassa eri ammuntalajien kilpailut lisäsivät selvästi osanottaja-määriään muiden lajien hiljaa hiipuessa. Piirin ampumajoukkueet aloittivatkin 1970-luvulla loistavan menestymisensä liiton kilpailuissa.
