Sotahistorialliset tutustumiset
SOTAHISTORIALLINEN RETKI PANSSARIMUSEOLLE JA ETELÄ-POHJANMAALLE la-su 25.-26.8.2018
VAPAAEHTOISUUDEN VOIMAA
Klaukkalan reserviupseerit tekevät parin vuoden välein sotahistoriallisen retken. Kerhon matkoilla on täydennetty sotahistorian tietämystä eri puolilla Suomea. On käyty Salpalinjalla, eri aselajimuseoissa ja varuskunnissa. On kierrelty maakuntia. Vuoden 2018 elokuinen matka suuntautui Parolan kautta Etelä-Pohjanmaalle.
Panssarimuseo
Usein sotahistorialliset ekskursiot suuntautuvat vanhoille taistelupaikoille. Sotahistorian lukijoille nuo paikat avaavat taistelujen luonnetta, mutta edellyttävät taitavaa opastusta. Sen sijaan museoista saa jo omalla perehtymisellä paljon.
Elokuun ekskursio alkoi vierailulla Panssarimuseoon Parolaan. Hämeenlinnan seudun kaksi isoa museota – Panssarimuseo Hattulassa ja Militaria Hämeenlinnassa – olisivat tarjonneet päivämatkakohteen, ellei toissavuotinen tutustumismatka olisi kohdistunut jälkimmäiseen museoista.
Panssarimuseon kokoelma kestää vertailun eurooppalaisiin sotilasmuseoihin. Vaunukaluston mittasuhteet ja kokoelman laajuus tekevät ymmärrettäviksi huolen museon rahoituksesta. Uudet ulkokatokset ovat mahdollistaneet vaunukaluston näyttävää esillepanoa.
Opastuksen merkitys teknisen kaluston kohdalla on tällaisessa museossa tärkeä. Tekniikka ei jää tekniikaksi, vaan avautuu kertomuksina taisteluista tai nykypäivän arkipäivän harjoituksista. Reserviläisarmeijan merkitys avautui, kun kuulimme kansainvälistä harjoituksista. Suomalaisten laaja-alaista osaamista arvostetaan, kun monen armeijan taistelijat ovat panssariaseen käytössä keskittyneet vain kapeaan erikoisosaamiseen. Kun varusmiesten ja reserviläisten joukossa on hyvän siviilikoulutuksen saaneita, armeijamme käytössä on jo vaunumiehistössä kalliita ammattilaisia.
Vimpelin sotakoulu
Parolan hernekeiton ja pannukakun jälkeen matka suuntautui Etelä-Pohjanmaalle. Maakuntaa voi pitää itsenäisyys- ja sotahistoriamme aarreaittana. Vimpelin sotakoulun muistokivellä laskimme havuseppeleen muistokivelle. Vimpelin koulun kaksiviikkoista ryhmän- ja joukkueenjohtajakurssia vuodenvaihteessa 1917-18 pidetään reserviupseerikoulutuksemme alkuna. Venäjän ensimmäinen sortokauden aikana lakkauttama Suomen sotaväki oli tuottanut joukkoja ja johtajia, mutta tämän koulutuksen saaneet olivat rintamatehtäviin jo vanhoja. Tilanteessa, jossa nuorella Isänmaalla ei ollut sotaväkeä, vapaaehtoinen maanpuolustustyö tarttui siihen, mitä valtiovalta ei vielä ehtinyt. Suojeluskuntakurssin tarkoituksena oli hankkia vapaaehtoisille ylioppilaille sotilaskoulutusta joululoman ajaksi.
Jääkärimuseo
Kortesjärven Jääkärimuseo esittelee hienolla tavalla jääkäriliikkeen aate- ja sotahistoriallisia taustoja, jääkärien reittejä Saksaan, koulutusta, taistelua Saksan Venäjän rintamalla 1. maailmansodassa sekä paluuta Suomeen. Jääkäritaustalta armeijamme sai 49 kenraalia ja yhteensä 811 upseeria ja 540 aliupseeria. Ehkä tämän vuoksi pysyväisnäyttely on rajattu päättymään jääkärien paluuseen. Tätä voi pitää onnistuneena, sillä myöhempien vaiheiden esittely olisi tehnyt rajaamisen liki mahdottomaksi.
Jääkärimuseon näyttely ei esittele jääkäriliikettä vain yleisellä tasolla. Sen tekee koskettavaksi yksittäisten jääkärien elämänkohtalot. Vapaaehtoiset sotilaskoulutukseen vihollismaahan lähtijät ja värvärit, jotka usein värväsivät nuoria miehiä jopa oman perheen ja suvun piiristä, ottivat henkilökohtaisen riskin. Sitä kautta avautuvat aivan uudella tavalla Jääkärimarssin sanat: ”— meil’ armoa ei kotimaata.”
Suojeluskunta- ja lottamuseo
Alvar Aallon suunnittelemassa Suojeluskuntatalossa Seinäjoella toimiva Suojeluskunta- ja lottamuseo lähestyy kahta vapaaehtoisen maanpuolustustyön organisaatiota johtajista käsin. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikön, eversti Matti Laurilan elämäntyö näkyy vahvana. Laurila oli jääkäri ja erityisesti pohjalaisten kunnioittama sotilasjohtaja. Museossa näkyy myös suomalaisen urheiluvaikuttaja Tahko Pihkalan ja Lotta Svärd –järjestön pitkä aikaisen johtajan Fanni Luukkosen työ ja kädenjälki.
Siinä missä Suojeluskuntien toimintaa lähestytään eteläpohjalaisen johtajansa näkökulmasta – ollaanhan Laurilan kodissa -, Lotta Svärd -järjestön vapaaehtoisluonne nousee näyttelyssä esille. Naisten vapaaehtoisen maanpuolustustyön tehtävät, toiminnan luonne ja merkitys on esitelty museossa onnistuneesti.
Upseeri-illallinen
Seinäjoella nautitulla illallisella RUL:n liittovaltuuston edellinen puheenjohtaja Jorma Kallio puhui maanpuolustustahdosta erityisesti Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Hän nosti esille maakunnan erityispiirteitä, mutta totesi suomalaisen maanpuolustustahdon olevan tänään huippuluokkaa.
Ajattelemmepa yhteistä viikonloppumatkaa, henkilöautoissa käytyjä keskusteluja, upseeri-illallista tai leikinlaskua ohjelman lomassa, keskeistä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on motivaatio. RUL:n jäsenistön piirissä maanpuolustustahto ja isänmaallisuus ovat vahvoja. Keskinäinen yhteydenpito vahvistaa yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Niin tärkeää kuin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on kouluttaa, kouluttautua ja vahvistaa omaa osaamista, keskeinen motivaatiotekijä on yhdessä viihtyminen. Sen piiriin kannattaa houkutella erityisesti uusia jäseniämme.
Ilkka Mattila
kirjoittaja on reservin majuri, Kirkkopalvelujen johtaja
Juttu julkaistu piirilehti Oltermannissa 10/2018
SOTAHISTORIALLINEN RETKI TIKKAKOSKELLE ILMAVOIMIIN JA ILMAVOIMAMUSEOON 2016
Drakenin suojissa
