Esittely

Historia

Warkauden Reserviupseerikerho perustettiin 10.2.1933. Kerho on Suomen kahdeksanneksi vanhin reserviupseerikerho. Ensimmäisen vuoden toimintakertomukseen jäsenmääräksi kirjattiin 25. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti vuosikymmenen lopulle saakka. Vuonna 1940 jäsenmäärä oli 72.  Kerhon toiminta vakiintui nykyiseen muotoonsa hyvin pitkälti jo ensimmäisellä vuosikymmenellä.  Toimintamuotoja olivat koulutus- ja kilpailutoiminta, luennot, juhlatilaisuudet ja tutustumiskäynnit. Kilpailutapahtumina järjestettiin mm ammuntaa, maastotaitoja ja pallopelejä. Paikkakunnan Suojeluskunnan kanssa järjestettiin luentotilaisuuksia, jotka käsittelivät yleensä tykistö- ja viestitoimintaa. Suojeluskunta oli saanut käyttöönsä ensiluokkaisen ampumaradan jo vuonna 1924, mikä mahdollisti tehokkaan harjoittelun reserviupseerikerhossakin. Kiinteää yhteistoimintaa oli myös Kuopion Suojeluskuntaupseerikerhon kanssa. Tutustumiskäyntejä kerho teki paikkakunnan kohteisiin, vuonna 1940 mm Ahlströmin konepajan hyökkäysvaunukorjauspajalle.

Talvisodassa varkautelaiset taistelivat pääasiassa 12. Divisioonan riveissä (JR 35 ja KTR 12) Laatokan Karjalassa Kollaan alueella. Jatkosodassa sijoitukset olivat pääasiassa 2. Divisioonassa (JR 28 ja KTR 15). Taistelujen tie vei Laatokan läntiseltä ranta-alueelta Karjalan Kannakselle. Taistelupaikkoja olivat mm Pääsiäisvaara, Akkaharju, Mensuvaara, Poikelusjärvi ja Suontaka.

Sodan jälkeen toiminnassa oli usean vuoden taantuma. Vuonna 1946 oli jopa koko Reserviupseeriliiton toiminnan jatkuvuus uhattuna, mutta toiminnan lopettamisesta ei annettu määräystä. Toiminta sai jatkua, mutta verrattain laimeana. Taantuma näkyi myös kerhon jäsenmäärässä. Toimintakertomuksiin on 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa kirjattu ilahduttavia merkkejä toiminnan elpymisestä.  Jäsenmääräkin nousi vuonna 1951 ennätystasolle 115.

Apumatoimintaa on jatkettu aktiivisesti  kerhon koko toiminnan ajan, vaikka Varkausmäen ampumaradalla kasvaakin varttunutta metsää. Kerhon jäsenten käytössä on ollut vuosien ajan pistooliampumarata Welinin talleilla. Yhtenä ampumatapahtumana järjestetään vieläkin vuonna 1960 ohjelmaan otettu Nalle-ammunta.

Kerho on osallistunut sankarihaudoilla tapahtuviin seppeleenlaskutilaisuuksiin vuodesta 1949 lähtien. Kunniavartiot kerho on asettanut Kaatuneiden muistopäivänä, Itsenäisyyspäivänä ja Jouluaattona vuodesta 1955 lähtien ja Kansallisena Veteraanipäivänä vuodesta 1987 lähtien.

Syyskuussa 2013 kerho vietti 80-vuotisjuhlaa. Varkauden Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtajat 10.2.1933 alkaen.

Toiminta-ajatus

Tänä päivänä Varkauden Reserviupseerikerhossa on noin 80 jäsentä. Kerho on jäsenmäärältään yksi Pohjois-Savon suurimmista yhdistyksistä. Kerhon tehtävänä on koota yhteen paikkakunnan reserviupseerit ikään tai sotilasarvoon katsomatta, toimia jäsenten aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä, vaalia upseeriperinteitä ja tukea valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa. Kerho kuuluu jäsenenä Suomen Reserviupseeriliittoon ja Pohjois-Savon Reserviupseeripiiriin.

Kerhon jäsenille on tarjolla kaikkea sellaista toimintaa, joka ylläpitää ja kehittää reserviupseerien valmiuksia toimia sodan- ja rauhanajan tehtävissään. Puolustusvoimien antamaa koulutusta täydennetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämällä koulutuksella.

Tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden paikallisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Varkauden Reserviläiset ja lähikuntien maanpuolustusjärjestöt.