Laatokan ja Vuoksen rantamilla 2015
LAATOKAN JA VUOKSEN RANTAMILLA 24.- 26.04. 2015
Matka aloitettiin Tohmajärven rajamökiltä varhain perjantaiaamuna, kun rajalla ei ollut vielä ruuhkaa. Savunhajuiset miehet selvittivät rajamuodollisuudet jo rutiinilla. Mökin uunia oli lähes mahdoton saada vetämään torstai-iltana, joten siinä vaatteet ja varusteet saivat kunnollisen täisaunan. Mökistäkin todennäköisesti kuolivat kaikki mahdolliset elävät.
Ensimmäinen pysähdys tehtiin Sortavalan vanhalle lentokentälle. Suomen aikana kenttä oli ilmavoiminen käytössä.
Nyt 1100 metriä pitkä kiitorata on käyttämätön. Lennonjohtotorni seisoo vielä pystyssä horsmien keskellä ja asfaltin raoista kasvaa puun vesoja.
Lennonjohtotorni Sortavalassa
Jatkamme matkaa läpi Sortavalan etelän suuntaan Kasinlahden itäpuolelle. Täällä oli 1920-luvulla ilmavoimien tukikohta vesitasoille. Aikanaan lentotoiminta keskittyi vesikoneiden varaan jolloin Kasinhäntä oli ilmavoimien suurin tukikohta. Siirryttäessä maakoneisiin tukikohdan merkitys väheni. Kookas kaarihalli on vielä melko hyvässä kunnossa. Sen puinen kattoristikkorakenne on hieno taidonnäyte silloisesta rakentamisesta.
Kasinhännän lentotukikohdan kaarihalli
Kaarihallin ristikkorakennetta
Matka jatkuu Laatokan pohjoispuolta Lahdenpohjan ja Kurkijoen kautta kohti Hiitolaa. Ihalan kylän vaiheilta erkanee uusi maantie kohti rajaa ja Parikkalaa. Avointa rajanylityspaikkaa sieltä ei kuitenkaan vielä löydy, mutta ehkä tulevaisuudessa. Hiitolan uusi ohitustie on osa pidemmän aikataulun tieprojektia Pietarista Sortavalaan.
Poikkeamme pääväylältä Kaukolan pitäjään ja ajamme n. 10 km metsätietä kirkonkylästä Kortteensalmelle, isäni kotipaikalle. Seutu on autio eikä kauniilla peltoaukeilla näy enää taloja, vain kivijalkoja saattaa havaita sireenipuskien lähistöiltä. Kaukolan kirkkoa on korjattu talkoilla ja avustusvaroin. Vanhaan sakastiosaan rakennettu kappeli vihittiin käyttöön muutama vuosi sitten ja nyt kirkon toiseen siipeen on valmistunut pieni kirkkosali. Vapaussodan sankarihauta oli siistissä kunnossa kirkon viereisellä hautausmaalla.
Kaukolan kirkko
Vapaussodan sankarihauta Kaukolassa
Käkisalmen kaupungista löytyy yösija hotelli Korelasta. Ruokailemme ravintola Kapten Morganissa jonka seinällä köllöttää täytetty Laatokan norppa – tai ainakin luulemme niin. Baaritiskin yläpuolella häkissä oleva papukaija on kuitenkin ihka elävä.
Aamulla matka jatkuu pitkin Laatokan länsirantaa kohti Sortanlahden vanhaa sotasatamaa. Suomen aikana satama oli tärkeä mutta 2000 luvun alussa venäläiset hylkäsivät siellä olleen laivastotukikohdan. Nyt satamasta lähtevät Konevitsan luostarisaarelle matkaavat laivat. Rautaromua lojuu sataman pohjassa sekä rannoilla ja paikka näyttää tosiaan hylätyltä.
Sortanlahden satama
Yritämme ajaa etelään johtavaa rantatietä mutta sen muuttuessa ajokelvottomaksi käytämme läntisempää reittiä Ylläppäähän. Täällä sijaitsi Suomen aikakaudella tulenjohtopaikka ja tykkipatteri. Neuvostoaikana se oli laivaston korjaustelakka ja tutka-asema. Alue oli osittain suljettuna vielä 2006 mutta nyt täysin hylätty.
Ylläppää
Seuraavaksi yritämme löytää etelään vievän tien varrelta reitin Järisevänniemen patterille. Autolla ei perille pääse mutta kävelemme kilometrin verran Laatokan kauniilla rannalla sijaitsevalle tykkipatterille. Hajalle räjäytetyn patterin jäänteetkin ovat melko massiiviset.
Järisevänniemen patteri
Kaarnajoella, 4 km sisämaahan päin, sijaitsi toinen patteri mutta sinne ei ole tietä emmekä tiedä patterin tarkkaa sijaintia. Ehkä joku toinen retki sinnekin.
Taipaleenjoki virtaa korkean töyrään alla mäntykankaan ympäröimänä. Kankaalla erottuvat vielä juoksuhaudat ja rikki räjäytetyt bunkkerit.
Taipaleenjoki
Bunkkerin jäänteet Taipaleenjoella
Terenttilän aukealle tultaessa rantaa reunustavat venäläisten datsat ja venelaiturit.
Datsa Terenttilässä
Mannerheimlinjan reunasta peltoaukella alkaa asfaltoitu lentokenttä, jonka kiitorata jatkuu etelään Kirvesmäen suuntaan. Suomalainen kenttähautausmaa löytyy Terenttilän aukelta pohjoiseen lähdettäessä.
Taipaleenjoen kenttähautausmaa
Matka jatkuu Sakkolan kironkylän kautta Kasarmilaan ja Kiviniemeen. Majoitus löytyy Vuoksen pohjoispuolelta ”Dobryj Los” eli ”Hyväntahtoinen Hirvi”-majoitusliikkeestä. Tutustumme jalkaisin Kiviniemen uuden sillan rakennustyömaahan ja alueen runsaisiin kauppoihin. Kosken kuohuissa temppuilee koskimelojia kajakeillaan. Kiviniemi on erittäin suosittu pysähdyspaikka turistienkin keskuudessa.
Kiviniemi
Aamulla kiertelemme Kasarmilan alueella vaikka varsinainen varuskunta-alue on suljettu ulkopuolisilta. Ajamme Vuoksen vartta länteen ylittäen vanhan Vuoksen Pulkkilassa ja saavumme Vuokselan pitäjään. Vuokselan kirkko löytyy pystyssä mutta erittäin huonokuntoisena. Alueella on venäläisiä datsoja ja kirkkokin on aidattu piikkilangalla. Lähempi kirkon tutkiminen saa jää kun aitojen takana haukkuu isokokoinen koira.
Vuokselan kirkko
Jatkamme huonokuntoista tietä itään kohti Noisniemeä. Pääsemme kiertämään suuren pioneerileirin ja ajamme pitkin vanhaa peltoa sekä mäntykangasta Noisniemen suomalaiselle sulkulinnakkeelle. Patterin jäänteet ovat nähtävillä rantaan kyhättyjen venäläisten kalamajojen lähettyvillä. Maisemat Vuokselle ovat mahtavat.
Vuoksi Noisniemellä
Joudumme palaamaan takaisin samaa huonokuntoista tietä melkoisen matkan kääntyen vihdoin Vuosalmen suuntaan. Pohjoiseen erkanee tie Räisälään, me jatkamme länteen. Alue on asumatonta ja tie huonoa. Tyhjällä peltoaukealla seisoo ainoastaan suuri venäläinen sotamuistomerkki. Äyräpään kirkko sijaitsi Vuoksen eteläpuolella jonne nyt katselemme Vuosalmen puolelta.
Vuosalmelta
Tie huononee entisestään kun jatkamme kohti Vuoksenrannan kirkonkylää. Kirkko on pystyssä ja pitäjäyhdistys on sitä hiukan korjannut. Hautausmaa on tuhottu miehittäjän toimesta ja kirkkokin toimi aikanaan kulttuuritalona, elokuvateatterina, korjaamona tai navettana, kuten niin moni muukin miehitetyn alueen ehjäksi jääneistä kirkoista.
Vuoksenranta
Rajan suuntaan jatkettaessa matka kulkee Antrean ja Jääsken kautta Ensoon. Rajan pinnassa oleva teollisuuskaupunki kierrellään läpi. Svetogorsk on nykyään yksi Kannaksen suurimmista kaupungeista ja täällä paperitehdas toimii nykyisin amerikkalaisomituksessa.
Svetogorsk
Ostosten ja ruokailun jälkeen voimme taas siirtyä hyvillä mielin kotoiseen Suomeen.
Teksti: Ari Paukkunen
Kuvat: Vesa Rappu ja Ari Paukkunen
