Viena 2014
KARJALASSA 29.-31.06. 2014
Teksti ja kuvat, Ari Paukkunen
Jälleen olemme lähdössä tutkimusmatkalle Karjalaan Wärtsilän tukikohdasta rajan pinnasta. Tullimuodollisuudet sujuvat nykyään joustavasti ja jopa kohteliaasti myös Venäjän puolella. Suuntaamme nopeaa reittiä Sortavalan ohi kohti Pietari – Muurmask valtatietä. Aamun hiljaisena hetkenä pysähdymme kuitenkin Tohmajoen Ahinkoskella. Paikka sijaitsee aivan maantien vieressä Ruskelan vanhassa pitäjässä miehitetyssä Suomessa.
Ahinkoski
Jatkamme uudistettua Sortavala – Prääsä maantietä ja ylitämme vanhan rajan. Teemme pienen koukkauksen Säämäjärvelle ennen Prääsän kaupunkia. Ohitamme myös Karjalan Tasavallan pääkaupungin eli Petroskoin. Jatkosodan aikana suomalaiset nimesivät kaupungin vallattuaan Äänislinnaksi. Petroskoi on Tampereen kokoinen melko siisti Äänisen rantakaupunki. Matka jatkuu pohjoiseen M18 valtatietä ja seuraavaksi pysähdymme Kontupohjan kaupunkiin. Täällä tutustumme komeaan 1774 rakennettuun vanhaan hirsikirkkoon.
Hirsikirkko Kontupohjassa
Matka jatkuu edelleen pohjoiseen kohti Karhumäen kaupunkia. Jatkosodan aikana suomalaiset miehittivät kaupunkia 1941-1944. Tällöin läheisen kallion uumeniin ja sen päälle rakennettiin massiiviset puolustusasemat. Niistä jouduttiin kuitenkin luopumaan ilman taisteluja Kannaksen tilanteen johdosta.
Karhumäki kallioluola
Karhumäen linnoitteita
Kaupungin keskustassa on massiivinen Stalinin kanavahankkeen hallintorakennus.
Stalinin kanavan rakennusajan pääkonttori Karhumäessä
Itse kanava alkaa Poventsasta Karhumäen itäpuolelta.
Hyväkuntoinen valtatie jatkuu pohjoiseen ja pysähdymme Maaselässä Krivin asemalla. Jatkosodan rintama kulki aseman poikki ja sen herruudesta taisteltiin kiivaasti.
Krivin aseman Veänäläinen muistomerkki
Seutu näytti autiolta vaikka asema tuntui olevan toiminnassa ja raiteita oli useita.
Jatkamme Segezan kaupunkiin joka sijaitsee suuren Uikujärven rannalla. Järven poikki kulkee myös Stalinin kanava joten kaupungissa on myös suuri satama. Aluetta hallitsi massiivinen sellutehdas jonka päästöjä voi vain arvailla. Kaupungissa oli vanhoja puutaloja ja räsnsistyviä kerrostaloja.
Segezan kaupunkia
Ei kovin kiehtova asuinpaikka mutta matkaa oli kuitenkin takana riittävästi yösijan etsimiseen. Siisti hotelli löytyi ilman ruokapalveluja.
Hotelli Segezassa
Lähdimme siis matkaan ilman aamupalaa ja vaihteeksi pikkutietä M18 itäpuolella. Majguban asema kuvattiin ja jatkettiin takaisin valtatielle. Sieltä löytyikin huoltoasema jossa söimme riittoisan aamupalan.
Uikujärvi Maiguban asemalta Muurmannin radalta
Aamupala Pietari – Muurmans -valtatien varrella
Oli keittoa, leipää, kahvia, salaattia ja jonkinlainen kasvis-liha paistos. Vatsat täynnä matka jatkuu pohjoiseen.
Valtatieltä päätimme poiketa 46 km itään Belomorskin kaupunkiin. Suomessa kaupunki tunnettiin Sorokan nimisenä. Jatkosodan aikana Muurmannin rata aiottiin katkaista Sorokassa jos sodan kulku olisi ollut toinen. ”Sorokan mutkaa” radassa emme löytäneet !
Sorokan kaupunkia
Stalinin kanava laskee Vienanmereen tässä kaupungissa.
Seuraava kaupunki pohjoiseen Vienanmeren rannalla on Vienan Kemi. Tämä vanha kaupunki sijaitsee Kemijoen rantamilla ja päättyy Vienanmereen.
Kontupohjassa laskuveden aikaan
Kaupungista tehdään matkoja Solovetskin luostarisaarille. Kaupungin laitamalla on Sukhoin kylä jossa voit nähdä komean monumentin samannimisestä hävittäjästä.
Sukhoin kylä ja kone
Hylättyjä sotilastukikohtia oli havaittavissa useissa paikoissa matkamme varrella. Uusiakin on toki suunnitteilla ainakin Sallaan jossa vanhat kasarmit ovatkin olleet tyhjillään jo vuosia.
Palaamme Vienan Kemistä takaisin M18 tielle ja ylitämme sen jatkaen länteen kohti Uhtuan kaupunkia, joka myös Kalevala nimellä tunnetaan. Käännymme kuitenkin soratieltä pikkutietä etelään Paanajärven idylliseen kylään. Vanhan kylän tuhoksi on suunniteltu voimalaitosta tekoaltaineen mutta työt ovat onneksi jääneet kesken ja kylä on toistaiseksi säästynyt. Kylään pääsee ainoastaan veneellä tai eriskummallisella lossilla.
Lossilla Paanajärven kylään
Vaikka lossia ajetaan kylän puolelta lautavajasta niin sen liikkeet olivat ihmeellisen ”pehmeät”. Matkaa vastarannalle on kuitenkin parisataa metriä eikä kuski ole mukana lossilla. Ainoa yhteys vastarannalle oli jonkinlainen ”ovikello” jolla lossin sai tilattua jos lossivahti vaikka sattuisi nukkumaan. Itse kylä on kuin museoalue vanhoine karjalaistaloineen ja venevajoineen Kemijoen rannalla.
Paanajärven kylää Kemijoen varrella
Paanajärven vanha kylä on yksi parhaiten säilyneistä kyläkokonaisuuksista Vienan Karjalassa. Kylää kierreltyämme ja palaamme lossilla takaisin vastarannalle.
Matkaa jatketaan soratietä etelään, ennen Uhtuan kaupunkia. Pitkän sorataipaleen puolivälissä sijaitsee Jyskyjärven idyllinen kylä Tsirkka-Kemijoen varsilla. Täällä joen yli johtaa autolla ajettava puusilta ja jokihaarojen ylitse on rakennettu lisäksi kauniita riippusiltoja
Jyskyjärven riippusilta Tsirkka-Kemijoen yli
Kylässä olisi saatavilla perhemajoitusta mutta pieni tihkusade peruutti aiotun kävelyretkemme kylän raitille. Pienen miettimisen jälkeen päätimme ajaa yöksi Kostamukseen ja majoittautua Hotelli Feldin mökkeihin.
Kostamuksen mökkimajoitusta
Alueelta löytyy ruokapaikka ja mökistä suomalainen sauna. Hyvä ruoka kunnon vodkaryypyn kera maistuukin pitkän reissun päätteeksi. Saunakin tuli testattua eikä unta tarvinnut kauan hakea. Aamulla Kostamukseen ostoksille ja takaisin Suomeen. Paljon tuli ajettua huonojakin teitä, nähtyä ränsistyneitä taloja sekä kauniita maisemia. Kyllä kannatti lähteä !
Ari Paukkunen
