2017

Tuntematon Sotilas –näytös täytti Toijalan Kinon Pyhäinpäivänä

Toijalan Seudun Reserviupseerikerho päätti jo keväällä järjestää Suomi 100 v. – Yhdessä teemalla Tuntemattoman Sotilaan elokuvanäytöksen. Näytökseen kutsuttiin etuoikeutettuina akaalaiset veteraanit ja heidän puolisonsa. Sali täyttyi maanpuolustushenkisistä katselijoista; veteraanijärjestöjen aktiiveista ja reserviläisjärjestöjen jäsenistä puolisoineen. Mukana oli yli 110 osallistujaa.

Tilaisuuden aluksi kerhon puheenjohtaja Petri Airaksinen toivotti paikallaolijat tervetulleiksi. Tilaisuuteen saimme vieraan Hämeenlinnasta, Nordean yksikönjohtaja Harri Hakalan. Hän oli ollut mukana elokuvan teossa näyttelijänä, pienehkössä roolissa kuten hän asian ilmaisi. Harri Hakala kertoi kokemuksiaan ja tunnelmiaan elokuvan teosta ja ilmapiiristä. ”Unohtumaton kokemus” Harri Hakala totesi.

Toijalan Seudun Sotainvalidit ry:n puolesta kiitoksen tilaisuuden järjestäjille esitti puheenjohtaja Juha Vuorinen. Samassa yhteydessä hän kertoi yhdistyksen juuri julkaisemasta kirjasta ”Yhdessä jaksamme-Sotainvalidien henkinen perintö”.

Elokuvan kesto on noin kolme tuntia, jonka johdosta elokuvassa pidettiin väliaika, kahvi- ja kakkutarjoiluineen.

Kotirintamakohtaukset saivat kiitosta sotaveteraanilta

Mukana oli myös 94-vuotias sotaveteraani Erkki Kitunen Akaan Toijalasta. Huolimatta korkeasta iästään tai juuri siitä syystä hänelle muodostui selkeä käsitys elokuvasta verrattuna kahteen aiempiin Linnan ja Mollbergin versioihin. Mollbergin versioista hän ei pitänyt lainkaan. Linnan versioon hän löysi eroavaisuutta: ”hienoa kun oli kohtauksia kotirintamalta, jolla oli tosi suuri merkitys tuolloin” Erkki totesi. Taistelukohtauksien hän kertoi olleen konkreettisempia kuin Linnan elokuvassa.

Jälkeenpäin Erkki Kitunen on havainnut elokuvan kiinnostavan erityisen paljon nuoria henkilöitä. Hän pitää elokuvaa hyvänä esimerkkinä nuorille siitä mitä sota oikeasti on. Erkki Kitunen arvosti, kun tällainen tilaisuus järjestettiin, ”väliajalla oli kiva tavata tuttuja ja jutustella elokuvasta” hän toteaa.

Evl evp. Jukka Salminen oli tyytyväinen osallistuttuaan tapahtumaan

Hän kiinnitti huomiota erityisesti elokuvan tekemisen nykytekniikkaan ja sen edistymiseen verrattuna Linnan elokuvaan. ”Taistelukohtaukset olivat todenmukaisempia” hän totesi ammattisotilaan näkökulmalla. Jukka nosti esiin myös kotirintamakohtaukset, joita ei ollut lainkaan aiemmissa elokuvaversioissa.

Roolihahmosuorituksista häneen vaikuttivat eniten Koskelan roolia näytellyt Jussi Vatasen ja Rokan roolissa Eero Ahon suoritukset. Jukka totesi ” hahmoilla oli juuri sellaiset ominaisuudet, joita Väinö Linna oli omassa kirjassaan tarkoittanut”.

Järjestetty tapahtuma oli osa Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon Suomi 100v. –tapahtumia. ” ”Kerhossamme on kaikkiin tämän vuoden tapahtumiin pyritty ottamaan Suomi 100v. Yhdessä-teema” totesi puheenjohtaja Petri Airaksinen avauspuheenvuorossaan.

Puheenjohtaja Petri Airaksinen luovutti Harri Hakalle kiitoksena kerhon ”Suomi 100v. Ote pitää” –puukon.

Toijalan Kinon elokuvasali täyttyi maanpuolustushenkisistä akaalaisista.

Akaalainen sotaveteraani Erkki Kitunen oli saanut seurakseen edesmenneen veteraanin puolison Anja Suomen.

 

Väliajalla kakkukahvia noutamassa kerhon jäsenet Raimo Linnala (edessä) ja Markku Lapinleimu

 

Evl. evp Jukka Salminen puolisonsa Tuija Vihisen kanssa jännittyneinä odottamassa elokuvan alkua. Vieressä vielä mietteliäänä kerhon koulutusupseeri Jukka Yrjölä.

Saajanmajalla syyskokous marraskuun 1. päivänä – Reijo Rasmukselle luovutettiin Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin kultainen ansiomitali soljen kera

Jälleen kerran Saajanmajalle kokoontui maanpuolustushenkisiä upseereita kerhon syyskokoukseen.

Maanpuolustusnaisten perinteiset kahvitarjoilut nautittuamme puheenjohtaja Petri Airaksinen toivotti kokousväen tervetulleeksi. ”Aktiivinen kerhon jäsen, erityisesti urheilutapahtumien, järjestelyissä ja osallistujana ansioitunut, reserviupseeripiirin urheilu-upseerina toiminut, Saajanmajan saunan uudelleenrakentamisen vetäjänä” suunnilleen näillä sanoin Petri kuvasi Reijo Rasmusta. Petri luovutti Reijolle Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin kultaisen ansiomitalin soljen kera.

Kerhon jäsenet Raimo Antila ja Harri Rantala esitelmän pitäjinä

Esitelmän aiheena ” Katsaus vuoden 1918 tapahtumiin maanlaajuisesti ja Akaassa”. Esitelmä oli jaettu kahteen osaan; Raimo kertoi vuoden 1917 ja 1918 tapahtumista valtakunnallisesti sekä laajemminkin erityisesti Euroopan tapahtumista. Harri keskittyi Akaan tapahtumiin; käytiin myös Lempäälässä ja Janakkalassa. Kyllä kelpasi seurata laadukkaita esityksiä, jotka ovat liitteenä kirjoituksen lopussa.

Syyskokous

Kokousvaihe eteni perinteisen rivakkaan tahtiin kokouksen puheenjohtajaksi valitun Matti Koppasen ja sihteerin Sanna Jaakolan johdolla.

Kuulimme eri toimintalohkojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2018. Luvassa perinteistä ja uutta tekemistä meille kaikille. Kerhon taloustilannetta voidaan pitää vahvana huolimatta Saajanmajan saunan uudelleenrakentamisen aiheuttamista lisäkustannuksista. Tulevan vuoden henkilövalinnat hallitukseen ja kerhon edustuksiin piirissä ja liittovaltuustossa päätettiin. Tällä kertaa ei hallitukseen tullut valittua uusia jäseniä vaan entiset jatkavat.

Kiitollisin mielin kahvitarjoilusta, esitelmistä ja kokouksen sujuvasta läpiviennistä poistuimme pimeään marraskuun iltaan.

Katsaus v. 1918 tapahtumiin Akaassa

Eurooppa-ja-Suomi-1918.pdf

Kokousväkeä esitelmiä seuraamassa, etualalla ansiomitalin saanut Reijo Rasmus

Raimo Antila katsaus v. 1918 tapahtumiin Suomessa

Harri Rantala katsaus v. 1918 tapahtumiin Akaassa

Syyskokouksen puheenjohtaja ja sihteeri esitelmiin keskittyen

Miehemme maailmalla

Laskin sunnuntaina 10.9.2017 Montreauxissa Sveitsissä Mannerheimin muistomerkille sinivalkoiset kukat, jossa tekstinä oli: An Finnlands Marschall C.G.E. Mannerheim, der unser Land in Kriegszeiten siegreich führte. In ehrenvoller Erinnerung Reserveoffizierverein Toijala Finnland

 

10.9.2017 Montreaux

Tiistaina 19.9.2017 olin Hohenlockstedtissa Saksassa ja kävin jääkärimuistomerkillä. Siellä kukkien korttiin tuli teksti: In Erinnerung an die finnischen Jäger 1915-1918 Reserveoffizierverein Toijala Finnland

Markku Lapinleimu

 

Iltarastit 29.6

Pitkäaikaisen yhteistyön merkeissä järjestimme Tarpian suunnan iltarastit Korkeanlaenvuoren maastossa tarjoten samalla mahdollisuuden tutustua pienoiskivääriammuntaan ja saamaan tuloksen myös ampumasuunnistuksessa. Ratamestarina toimi Marko Mahkonen. Ammunnan suorituksesta tuli 20 lisäsekuntia per puuttuva piste täydestä 50 pisteestä. Ammuntasuorituksia tuli illan aikana yhteensä 36.

Iltarastien tulokset: https://tarpsu.sporttisaitti.com/torstairastit-kiintorastit/torstairastikalenteri-2017/tulokset-29-6-2017/

Ampumasuunnistustulokset: Ampumasuunnistus tulokset

Upseeriveljet Jukolan viestissä

Suomi 100 Venlojen juhlaviesti ja Jukolan viesti järjestettiin Enossa Harpatinvaaran maastoissa. Järjestäjät olivat sopineet 2012-2013 neuvotteluissa metsänomistajien kanssa hakkuurajoituksista ennen Jukolaa. Tämän ansiosta kisamaastossa oli suomalaiseksi talousmetsäksi harvinaisen vähän vaikeakulkuista juoksualustaa. Toisaalta hakkuiden rajoittaminen oli tuonut alueelle jonkin verran tiheikköjä, mutta tämä tuntuu olevan kilpailijoiden mielestä pienempi paha. Jukolan reitit tarjosivat fyysisesti ja taidollisesti sopivan vaativaa suunnistusta. Jukolan viestin sanoma osoitettiin 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle ja sen otti vastaan Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

ToRu:n joukkueessa suunnistivat tänä vuonna Matti Kärenlampi, Jarkko Järvenpää, Jari Rantanen, Matti Koppanen, Mikko Soini, Riksa Koskinen ja Marko Mahkonen. Erityismaininnat tämän vuotisista suorituksista menevät Mikolle ja Jarkolle. Mikolle tämä oli ensimmäinen Jukola ja hän selvisi osuudestaan hienosti. Jarkko taas kunnostautui suunnistamalla kaksi osuutta. Jarkon suoritus oli hyvin linjassa tänä kesänä aiemmin juoksemansa 80 km ultrajuoksun kanssa.

Yleisesti joukkueella oli onnistunutta suunnistusta kautta linjan. Jukolan ratamestareiden kommenttien mukaan eri osuuksia voi kuvailla seuraavasti: ”1. osuudella iso massa jonoon, 2. osuudella vaativaa yösuunnistusta, 4–5 keskimatkatyyppisesti ja ankkureille kunnon fyysisesti haastava rata.” ToRu:lle 4. osuudella rasti 6 osoittautui kohtalokkaaksi – rastit 5 ja 6 sijaitsivat Harpatinvaaran rinteessä lähekkäin ennen pitkää vaaran ylittävää rastiväliä. 6. rasti jäi ilmeisesti välistä ja joukkueelle tuli hylkäys. Rastiväliä ja huippujoukkueiden suoritusta voi käydä tarkastelemassa täällä: http://www.tulospalvelu.fi/gps/2017juko4/ Muiden osuuksien kartat löytyvät täältä: http://www.tulospalvelu.fi/gps/ kohdasta Jukolan Viesti 2017. Jukolan kokonaistulokset löytyvät täältä: http://results.jukola.com/tulokset/fi/j2017_ju/

Ensi vuonna Jukola juostaan Hollolassa Hälvälän vanhaa lentokenttää ympäröivässä maastossa. Alue on pääasiassa Salpausselän harjun päälle syntynyttä tasaista kangasta ja toisaalta pienipiirteistä supikkoa. Tuoreempia harvennushakkuita on alueella suoritettu varsin vähän ja näkyväisyys tulee olemaan pääsääntöisesti hyvä. Maastoon ja ratamestareiden suunnitteluun pääsee tutustumaan jo nyt elokuun alussa 5.-6.8. LahtiSuunnistuksessa: http://www.ls37.fi/index.php/kilpailut/lahti-suunnistus-2017

 

Puheenjohtaja kutsuvieraana lippujuhlapäivän juhlaillallisella

Suomen Reserviupseeriliitto kutsui kerhomme puheenjohtajan Petri Airaksisen upseeriliittojen lippujuhlapäivän juhlaillalliselle Katajanokan Kasinolle huomionosoituksena kerhon aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Juhlaillallisen järjestäjinä toimivat Suomen Reserviupseeriliitto, Kadettikunta, Upseeriliitto sekä Jääkärisäätiö, joka toimi illan isäntänä. Illallisen kunniavieraana oli puolustusministeri Jussi Niinistö.

RUL kutsuvierastilaisuuden osanottajat

Illallistilaisuus

Iittalan malja ja kiväärin asentokilpailu 2017

Kummassakaan kilpailuissa voittajasta ei ollut epäselvyyttä, mutta muista sijoista kilpailu oli tasaista. Kärjen takana tulostaso on jopa parantunut ja tiivistynyt, joten tulevaisuudessa saadaan mahdollisesti entistä tiukempi kamppailu. Osanottajamäärät ovat pysyneet samanlaisina jo useamman vuoden. Tästä on hyvä suunnata kohti piirin ampumamestaruuskisoja.

 

Muistotilaisuus Riihiniemessä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla vappuna

Kerhon jäsenet kunnioittivat muistotilaisuutta läsnäolollaan. Riihiniemessä sijaitsee kansalaissodan muistoksi pystytetty muistomerkki. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1945 punaisten muistoksi paikalle, jonne haudattiin punaisia vankeja. Vainajia tässä haudassa, joka nykyään tunnetaan Riihiniemen vainiona, lepää yli 400. Seurakunta pitää huolen hautakummusta.

Muistotilaisuuden jälkeen oli aikaa keskustella läsnä olleiden kesken. Taustalla Eero Lapinleimu, selin Markku Lapinleimu ja oikealla Raimo Antila

 

Piirin taitokilpailu käytiin Valkeakosken Heritynniemessä 22.4.

Kilpailupaikkana oli luonnonkaunis Heritynniemi ja sää oli suosiollinen kilpailun ajan. Kilpailutehtäviä oli ajanmukaistettu käyttäen lähteinä mm. Taistelijan opasta 2013 ja Talvikoulutusopasta 2004.

Parhaasta ToRun suorituksesta vastasi Jarkko Yrjölä 90:llä pisteellä, mikä oikeutti tällä kertaa 5. sijaan upseerien sarjassa. ToRun kaksi joukkuetta muodostivat Reijo Rasmus, Petri Airaksinen, Ville Hölttä, Jarkko Yrjölä, Petteri Jyrämö ja Marko Mahkonen. Kilpailun tulokset: http://www.ehrup.net/tiedostot/Kilpailut/Taitokilpailu/taitokilpailu_2017_tulokset.xlsx.

 

Kerhon vuosikokous 29.3.2017

Kevätkokous järjestettiin tällä kertaa Toijalan Yhteiskoulun auditoriossa avoimena tilaisuutena eli kokouksen aluksi kerhon historiatyöryhmä esitteli julkaisemansa kirjan ”Akaa yli vaikeiden aikojen”. Varsinainen kokous pidettiin tämän jälkeen. Jäljempänä liitteenä tekijöiden tekstiä kirjan synnystä ja sen sisällöstä. Paikalla oli puolensataa kuulijaa.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Antila ja sihteerinä toimi Jari Rantanen. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Toimintakertomus v. 2016 liitteenä.

Toimintakertomus 2016

Tilivelvolliset saivat vastuuvapauden.

Kevätkokoukseen liittyy myös palkitsemisia:

Urheilu:

Vuoden sotilasurheilija: Marko Mahkonen

Ammunta:

Vuoden kivääriampuja: Sami Rantala

Vuoden pistooliampuja: Sami Rantala

Pienoiskivääriottelu: Petteri Jyrämö

OP-Ilma-asekilpailu: Sami Rantala 1., Raimo Antila 2., Petteri Jyrämö 3.

Muut palkinnot:

Majurin miekka: Toijalan Eräveikot ry

Vuoden nuoriupseeri: Jarkko Yrjölä

Hikiristi: Jukka Turunen

Kotoa poissa karttu: Markku Lapinleimu

Vuoden Nuori Upseeri palkintona luovutettiin kunniapuheenjohtaja Pentti E.J. Uotilan lahjoittama Rannikkotykin hylsy ensimmäistä kertaa. Hylsyn korkeus on n. 50 cm ja halkaisija n. 10 cm. Aiempina vuosina kiertopalkintona on ollut kevyt lautanen ja sen löytyminen edelleen jaettavaksi on osoittautunut haastavaksi. Nyt kerhon hallitus uskoo palkinnolla olevan enemmän pysyvyyttä. Kiitokset Pentille lahjoituksesta.

 

Historiatyöryhmän jäsenet:

Leevi Ahonen, Raimo Antila, Matti Koppanen, Eero Lapinleimu, Markku Lapinleimu, Jukka Salminen ja Jaakko Sirola.

Akaa yli vaikeiden aikojen osa 2 kirjaa on ostettavissa Matti Koppaselta, Markku Lapinleimulta ja Jukka Salmiselta 20€:n hintaan.

Lyhyt kuvaus Akaa yli vaikeiden aikojen kirjan synnystä ja sisällöstä

Puheenjohtajan päätettyä kokouksen kerhon puheenjohtaja Petri Airaksinen kertoi jäsenille Saajanmajan uuden saunan rakennusprojektin vaiheista.

Kahvitarjoilun järjestivät jälleen kerran Toijalan Seudun Maanpuolustusnaiset ry, josta heille suuret kiitokset.

Kokouksessa mukana kerhon nuorempaa kaartia: vas. Jussi Pekkala, Jarkko Yrjölä, Ville Hölttä ja Riku-Ville Koskinen. Edessä hieman kokeneempaa jäsenistöä vas. Erkki Väisänen ja oik. Markku Hevonoja.

Esitelmää oli kuuntelemassa n. 50 henkilöä. Markku Lapinleimun kerrontaa eturivissä kuuntelemassa kunniapuheenjohtaja Pentti E.J.Uotila ja kirjan tekijöihin lukeutunut Jukka Salminen.

Majurin Miekka luovutettiin tänä vuonna Toijalan Eräveikot ry:lle. Miekan luovutti pj. Petri Airaksinen ja vastaanotti pj.Ellinoora Hakala.

Kuutamohiihto Vähä-Arajärven jäällä

Huolimatta kehnosta lumitilanteesta kerhomme urheilu-upseerit Timo-Pekka Koivuniemi ja Marko Mahkonen onnistuivat järjestämään loistavat puitteet ja olosuhteet perinteiselle Kuutamohiihdolle Suomi 100v.-hengessä.

Hiihto suoritettiin aiemmista vuosista poiketen Vähä-Arajärven jäällä, Arajärven leirikeskusta hyödyntäen. Tapahtuma vaati järjestäjiltä merkittävää maastontiedustelua etukäteen Jalannilla ja Arajärvien maastossa. Sopivin lumitilanne oli Vähä-Arajärven jäällä. Hiihtämällä tehty latu Vähä-Arajärven ympäri oli 4,5 km pitkä. Säätila oli mitä otollisin, kymmenkunta astetta pakkasta, ei tuulta ja täysikuu. Voiteluongelmia ei ollut.

Osallistujia oli n. 20, ikähaarukassa 5-70 vuotta. Nuorimmaisina Rantasen Veikko 5 v. ja Sohvi 7v. Linnalan Raimon ja Väisäsen Erkin edustaessa senioriosastoa. Hiihtämisen lisäksi osallistujille jaettiin ennen hiihtoa tietokilpailukysymykset, joihin vastailtiin illan aikana. Kilpailukysymykset

Hiihdon jälkeen oli tarjolla kuumaa mehua ja makkaranpaistoa. Iloinen puheensorina täytti illan nuotiohetkeä. Kilpailukysymykset olivat haastavia, mutta järjestys kuitenkin saatiin selville. Kisaan saattoi osallistua taistelijapareittain tai yksin. Voittajiksi selvisivät taistelijapari Jukka Turunen ja Heikki Veräväinen, niukasti toiseksi jäi aviopari (ei siis taistelijapari) Kaarina Kormano-Linnala ja Raimo Linnala ja kolmanneksi kerhon pj. Petri Airaksinen. Voittajaparille annettiin palkinnoksi kerhon uusi puukko ”Suomi 100v. –Ote pitää”. Näitä puukkoja voit hankkia itsellesi Airaksisen Petriltä.

Kuutamohiihto on paikkansa ansainnut yhtenä kerhon vuotuisista tapahtumista.

 

In memoriam Seppo Airaksinen

Rakennusinsinööri Seppo Airaksinen kuoli 14. päivä tammikuuta lyhyen sairauden uuvuttamana 67 vuotiaana kotonaan Kylmäkoskella. Hän oli syntynyt Tampereen Viialassa 29.03.1949 kuusilapsisen perheen toiseksi vanhimpana.

Jo kotoaan hän sai vahvan vaikutuksen isänmaan asioiden hoitamisen tärkeydestä ja tätä tehtävää hän jatkoi läpi koko elämänsä. Hän toimi mm. Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon pitkäaikaisena sihteerinä osallistuen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Hän toimi myös Kylmäkosken Sotaveteraanien puheenjohtajana. Hänet tapasi useimmiten itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona sankarihaudalta kunniavartiosta.

Hän oli myös Kylmäkosken Leijonien perustajajäsen ja hänet palkittiin Melwin Jones jäsenyydellä, joka myönnetään pitkäaikaisesta ja ahkerasta työstä yhdistyksen hyväksi. Myöskään hänen panostaan Kylmäkosken Yrittäjien hallituksessa ei sovi unohtaa.

Suoritettuaan ylioppilastututkinnon Messukylän lukiossa, hän tutustui Ruotsissa rakennusalaan, kiinnostui siitä ja kouluttautui Tampereen Teknillisessä opistossa rakennusinsinööriksi. Valmistuttuaan hän toimi Kihniön kunnassa rakennuspuolella ja Kylmäkoskelle muuton jälkeen hän toimi kunnan ja lähialueen energianeuvojana. Myöhemmin hän perusti oman rakennusinsinööritoimiston, jossa hän toimi kuolemaansa asti.

Matkustelu oli hänen rentoutumistapansa. Teknillisen Opiston kurssikavereiden ”Rakentajat 79” vuosittainen tapaaminen Euroopan Metropoleissa oli osa tätä vapaa-aikaa

Hänet tunnettiin osaavana ja harkitsevana rakennusalan ammattilaisena ja hänen kädenjälkiään voi ihailla useissa alueellamme sijaitsevissa rakennuksissa.

Erkki Väisänen