Ajankohtaista

Kuutamohiihtoa lähes vesihiihtona

Akaan Reserviupseerikerhon kuutamohiihto järjestettiin 15.3. Kylmäkosken Veikkojen majalla. Alkuviikon hyvät hiihto-olosuhteet olivat hävinneet plussakelien ja vesisateiden myötä. Veikkojen majalla kuitenkin oli olosuhteisiin nähden sellaiset olosuhteet, että hiihto ylipäätään oli mahdollista – kiitos ladun hyvien pohjatöiden.

Kuutamohiihdossa on itse hiihdon lisäksi ollut myös aivoille käyttöä, kun reitin varrelle on laadittu turvallisuuspoliittisia tehtäviä. Tällä kertaa teemana oli ajankohtainen NATO. NATOn osalta osallistujat joutuivat miettimään muun muassa, mitä merkitsee parhaillaan Eduskunnassa käsittelyssä oleva ”Sofa”-sopimus (Status of Forces Agreement) tarkoittaa ja erilaisia kysymyksiä NATO-joukoista ja komentoesikunnista. Lisäksi muisteltiin nykyisen puolustusministerimme linjauksia.

Kostean tapahtuman NATO-tietämyksen oli tarkoitus olla enemmänkin tietämystä lisäävää, mutta kiinnostuksen vuoksi laskettiin tietämyksellä ansaitut pisteet yhteen. Voittavan partion muodostivat Sami ja Anna Rantala. Raportoi Raimo Antila

Kuutamohiihdon Osalllistujat kuulemassa palautetta makkaranpaiston lomassa Kuva Raimo Antila

Piirien ampumahiihdosta ja pistooliampumahiihdosta joukkuekultaa

Piirien ampumahiihdon mestaruuskilpailut järjestettiin 27.2 Hattulassa. Kerhosta mukana olivat Marko Mahkonen, Matti Kärenlampi ja Seppo Hyyppä.
Tulokset: Ampumahiihto-e-h-2024.pdf

Joukkue Marko Mahkonen, Seppo Hyyppä ja Matti Kärenlampi

 

Piirien pistooliampumahiihto järjestettiin 10.3 Valkeakoskella. Tännekin saatiin mukaan osallistumaan joukkue: Marko Mahkonen, Timo-Pekka Koivuniemi ja Seppo Hyyppä
Tulokset: EH_pistah_mest_2024.pdf

H40 Hopeaa Timo-Pekka Koivuniemi, (AkRU), voittaja Lauri Lindberg (H-TRes) ja pronssia Esa Laine (VaRU)

 

Akaan Reserviupseerikerho vietti 75-vuotisjuhlaa – Kunniapuheenjohtajaksi nimitetty Eero Lapinleimu kertoi havainneensa ainakin kaksi ominaisuutta kerhon jäsenissä

Akaan Reserviupseerikerhossa ovat aina olleet tärkeässä roolissa nuoret upseerit. Juhlan nuorinta osallistujakuntaa edustivat Viljo Valoma (vas) ja Viljami Hyvärinen.

 

Akaan Reserviupseerikerhon 75-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina 17. helmikuuta. Tilaisuudessa juhlapuheen piti Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen.

Esa Pulkkinen kertoi kokevansa suureksi kunniaksi tulla puhumaan Päivölän opiston Severi-salissa pidettyyn Akaan Reserviupseerikerhon juhlaan, sillä juhlan lisäksi hänellä on myös paikallinen yhteys alueeseen. Hänen syntymäkotinsa sijaitsee Kalvolassa yhdeksän kilometrin päässä Päivölästä. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Hämeen Jääkäripataljoonassa Parolannummella.

juhlapuheen piti Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen.

Pulkkinen kertoi yleisen asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietinnön esityksistä. Eräs komitean mittavimmista esityksistä oli kutsuntajärjestelmän ulottaminen koko ikäluokalle, jolla pyrittiin vastaamaan pienenevien ikäluokkien asettamaan haasteeseen. Esitykseen perustuen Puolustusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja suunnitella kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle. Kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 31.1.2024.
Puolustusministeriön loppuraportissa ehdotetaan kaikille 17-vuotiaille yhteistä oppilaitoksissa toteutettavaa maanpuolustuspäivää.
– Päivän aikana nuorille jaettaisiin tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Nuorten toimintakyvyn parantamiseksi kehittämistyöryhmä esittää koko ikäluokalle järjestettäviä yhtenäisiä terveystarkastuksia opiskeluterveydenhuollossa, Esa Pulkkinen kertoi loppuraportista.
Esa Pulkkinen käsitteli puheessaan myös yleispoliittista turvallisuustilannetta. Euroopassa käydään avointa sotaa ja Lähi-idässä on käynnissä vakava konflikti. Jännitteitä näkyy myös muualla. Natoa koskevassa osuudessa hän kertoi reserviläisten ja erityisesti reserviupseerien merkityksestä Puolustusvoimille.
– Se ei tule ainakaan laskemaan Nato-jäsenyyden myötä, pikemminkin päinvastoin. Suomalaiset reserviupseerit ovat kerta toisensa jälkeen vaativissa kriisinhallintatehtävissä osoittaneet olevansa ulkomaisten ammattiupseerikollegoidensa veroisia, elleivät jopa kyvykkäämpiä, Pulkkinen sanoi.

Akaan Reserviupseerikerhon senioriosastoa edusti kerhon vanhin jäsen Touko Sirkesalo.

Reserviupseerikoulutusta ja reserviupseereita arvostetaan laajasti niin Puolustusvoimissa kuin muussa yhteiskunnassa, Pulkkinen muistutti.
– Sotilaskoulutus yhdessä siviilikoulutuksen ja työkokemuksen kanssa mahdollistavat, että reserviupseereista kasvaa motivoituneita ja osaavia vastuunkantajia vaativiin siviili- ja sotilastehtäviin. Tästä monipuolisesta osaamisesta hyötyy koko yhteiskunta, sanoi Esa Pulkkinen toivottaessaan Akaan Reserviupseerikerholle ja sen jäsenille onnea ja menestystä tulevaan.

Uusi kunniapuheenjohtaja Eero Lapinleimu (vas) kiitospuhetta pitämässä. Akaan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Petteri Jyrämö (kesk) ja Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen luovuttivat muistotaulun. Edessä istumassa Hanna Pulkkinen ja Jukka Yrjölä. Taustalla Toijalan VPK:n soittokuntalaisia.

Eero Lapinleimu kunniapuheenjohtajaksi

Eero Lapinleimu on toiminut pitkään Akaan Reserviupseerikerhon aktiivijäsenenä, puheenjohtajana 1977–1979 sekä muissa tehtävissä. Hän on ollut aina erityisen kiinnostunut tukemaan nuoria upseerikoulutuksen saaneita osallistumaan aktiivisesti maanpuolustustoimintaan. Hänen kättensä jälkiä on myös juhlassa julkaistun historiikin ”Pitävä ote” laatimisen alullepano. Kiitospuheessa Eero Lapinleimu kertoi havainneensa ainakin kaksi ominaisuutta kerhon jäsenissä.
– Mitä sanotaan, se pidetään ja toisena ominaisuutena jäsenillä näyttää olevan ennakoitavaa käytöstä, joka on myös puolisoiden mieleen, hän nauratti juhlayleisöä.
Eero Lapinleimu otti kunniapuheenjohtajuuden vastaan kiitollisuudella ja arvostuksella. Kunniajäseniksi kutsuttiin Leevi Ahonen, Jukka Turunen ja Jukka Yrjölä.

Akaan Reserviupseerikerhon historiikki vuosilta 1999-2024 julkaistiin juhlassa. Historiikin tekijät Jussi Pekkala (vas) ja Juha Hämekoski. Historiikin kansikuva Lassi Pekkalan käsialaa. Kuvassa käsi pitelee upseerimiekkaa ja taustalla kerhon logo. Historiikin nimi ”Pitävä ote” antaa jatkuvuutta edelliselle ”Ote pitää” historiikille.

Historiikki ”Pitävä ote” julkaistiin
Kerhon aiempi historiikki, vuodet 1948–1998 kattava ”Ote pitää” on Markku Lapinleimun kirjoittama. Nyt julkaistu, vuodet 1999–2024 kattava historiikki on kerhon jäsenten Juha Hämekosken ja Jussi Pekkalan toimittama. Kirjoittamisessa oli mukana useita kerhon jäseniä. Sisältö koostuu laajasti kerhon toimintaan liittyvistä asioista maanpuolustustahtoa, urheilu- ja ampumatoimintaa, nuorten roolia kerhossa, Saajanmajan ja Maanpuolustusnaisten roolia unohtamatta. Makeimmat jutut liittynevät kerhon järjestämiin sotahistoriallisiin matkoihin Raatteentien, Venäjän ja Viron kautta Normandiaan. Historiikista kiinnostuneet voivat hankkia kirjan 30 euron hintaan ottamalla yhteyttä Petteri Jyrämöön, [email protected] tai Timo-Pekka Koivuniemeen, [email protected]. Historiikki on lainattavissa myös Akaan kirjastoista.

Puheenjohtaja Petteri Jyrämö (edessä vasemmalla) ja kansliapäällikkö Esa Pulkkinen (edessä oikealla) ovat jakaneet huomionosoituksia kerhon jäsenille.

Juhla oli jäsenille
Juhlatoimikunta lähti järjestelyissä siitä, että juhlan luonne ja sisältö oli tarkoitettu jäsenille. Toki läheisimmät yhteistyökumppanit Reserviupseeriliitto RUL, Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri, Toijalan Seudun Reserviläiset, Toijalan Seudun Maanpuolustusnaiset ja Valkeakosken Reserviupseerikerho olivat kutsuttuina. Juhlaväkeä olikin paikalla 90 henkilöä.
Juhlapäivä lauantai 17.2. aloitettiin puheenjohtaja Petteri Jyrämön ja varapuheenjohtaja Timo-Pekka Koivuniemen laskiessa havuseppeleen Toijalan Sankarihaudalle.
Tervehdyspuheet pitivät 1. varapuheenjohtaja Tuomas Kuusivaara (RUL), puheenjohtaja Jukka Yrjölä (EHRUP) ja puheenjohtaja Virpi Rantala (TORES).
Musiikista vastasi Toijalan VPK:n soittokunta esittäen juhlan luonteeseen sopivia kappaleita, muun muassa Akaan reserviupseerikerhon marssin ja Sotilaspoika -marssin kerhon jäsenen Matti Koppasen johdolla.
Kuten maanpuolustusyhdistysten juhliin kuuluu, jaettiin juhlassa erilaisia huomionosoituksia jäsenille. Akaan Reserviupseerikerho vastaanotti Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin luovuttaman piirin Pienoislipun numero 20 ensimmäisenä piirin upseerikerhona.
Suomen lipun ja kerhon lippujen poistuttua nautittiin maukkaasta illallisesta virvokkeineen. Harvemmin toisiaan tapaavilla riitti tarinoita myöhäiseen iltaan puheensorinan vallitessa. Illan juontajana toimi värikkääseen tapaansa Mikko Kuitunen. Loppuillan musiikista vastasi kylmäkoskelaistaustainen Perka-orkesteri ansiokkaasti ja ansaittuja aplodeja saaden.

Kuvasta voi päätellä juhlan rennon tunnelman. Oik. Rantasen Jari, Jaakolan Sanna ja Lapinleimun Markku iloisissa tunnelmissa.

AkRU 75-vuotta juhlainfo
Kansliapäällikkö Esa Pulkkisen puhe juhlassa
Pj. Jukka Yrjölä Ups.piirin tervehdys AkRu75
TORES Virpi Rantala puhe juhlassa
Huomionosoitukset
Toijalan VPKn esittämät kappaleet
Valokuvia 75-vuotisjuhlasta

Kerhon senioreiden vieraana historiantutkija ja filosofian tohtori Tuomas Hoppu

Kerhon senioriosasto kokoontui keskiviikkona 7. helmikuuta kerhotiloissa Viialan Nahkatehtaalla. Paikalla meitä oli noin parikymmentä. Tämänkertaisen tapahtuman taustalla oli Martti Miikkulainen. Hän oli kutsunut lempääläläisen historiantutkijan Tuomas Hopun kertomaan Vapaussodan taisteluista etenkin Akaan osuutta niissä.

Hän perusti esitelmäänsä Sisällissodan trilogia-kirjasarjan taustoittamana. Kirjoissa on taustalla myös hänen sukujen kokemuksia Vapaussodan ajalta Vesilahdella. Esitys alkoi Vilppulan taistelujen kuvauksella ja päättyi lopulta Lahteen, jossa sota sitten Hämeen osalta päättyi. Jonkun verran hän oli löytänyt kiinnekohtia Akaaseen Toijalaan ja Viialaan. Kylmäkosken osalta tietoa hänellä ei ollut. Tekstin lopussa olevat kuvat ovat hänen esityksestään otettuja ja sisällössä mainintoja Akaasta.

Markku Lapinleimu luovutti Tuomas Hopulle kiitoksena käynnistä ”Akaa yli vaikeiden aikojen” osat 1-2.

Kerhohuoneen seinille oli asetettu kylmäkoskelaisen muotokuvamaalari Antti Favénin sotilashenkilöistä maalaamia tauluja. Taulut ovat jäsenemme Esko Virtasen omistuksessa ja tässä hän kertoo mistä kysymys:

”Akaan res.ups.kerhon tiloissa olevat vapaussodan miehien kuvat:

Kylmäkoskelainen muotokuva- ja maisemamaalari Antti Favenin 16 kuvaa niistä, jotka olivat mukana, kun vapautemme luotiin. Antti Faven maalasi kuvat vuosina 1918 – 1922, eli juuri vapaussodan jälkeen. Kuvat esittävät Mannerheimin johdolla mm. Aarne Sihvoa, Rudorf Waldenia, Woldemar Hägglundia jne.,yli puolet kaikista osallistui mm. Tampereen taisteluihin. Edelleen yli puolet oli Saksan jääkärikoulutuksen saaneita. Lähes kaikki heistä ( = elossa olleet) osallistui merkittävissä tehtävissä sekä talvi- että jatkosotaan. ( Henkilöistä lyhyet yhteenvedot vapaussodan ajalta v.1923)-Alkuperäiset maalaukset olivat ilmeisesti myynnissä 1920- luvulla. Tällöin tehtailija Emil Aaltonen taiteen harrastajana ja keräilijänä, ei antanut teosten hajaantua vaan osti koko sarjan v. 1928 ja niitä säilytettiin Aaltosen kokoelmissa aina vuoteen 1949 saakka, jolloin Faven oli juuri kuollut (1948). Ilmeisesti oli sopimus teoksien sijoituspaikasta Favenin kuoleman jälkeen.Tällöin teokset luovutettiin sotamuseoon, jossa niitä on edelleen nähtävissä.

Itselleni alkuperäiset painokuvat joutuivat antiikkihuutokaupasta Sastamalasta jokunen vuosi sitten, kun Favenin jonkunlaisena harrastajana ihmeekseni niitä myytiin siellä.Kehystytin painokuvat taulukauppiaalla asianmukaisesti ja  ovat nyt sopivassa paikassa nähtävillä”.

Esko Virtanen kertoi taulujen taustoja.

Entinen Viialan upseerikerhon ja nykyinen jäsenemme Rauli Salin luovutti kerholle Viialan Sotaveteraaneilta jääneen taulun, jossa on kirjoitettu runo ”Lähtö Viialasta” ja taustalla Viialan Sankarihaudan patsas.

”Lähtö Viialasta”

Tuomas Hopun esitelmän dioja:

 

VUOSI 2023

Itsenäisyyspäivä 6.12.2023

Itsenäisyyspäivä aloitettiin perinteen mukaisesti siniristilippujen nostolla Toijalan torilla. Aamuinen sää oli mitä parhain. Kirkonkellojen soiton päätyttyä, Toijalan Mieskuoron aloitettua ”Lippulaulun” ja varapuheenjohtaja Timo-Pekka Koivuniemen komentaessa ”lippu nosta”, liput kohosivat kerhomme jäsenten ja reserviläisten toimiessa nostajina.

Tehtävä suoritettu.

 

Lipunnoston jälkeen osallistujat siirtyivät Toijalan Sankarihaudalle. Tilaisuus alkoi Lippulinnan saapumisella. Kerhon lippua kantoi varapuheenjohtaja Timo-Pekka Koivuniemi.

Lippulinna saapuu, Suomen lippua kantaa Petteri Jyrämö ja airueessa Jari Hokkanen ja Virpi Rantala.

Lippujen saapumisen jälkeen Toijalan Mieskuoro lauloi ”Oi kallis Suomenmaa”.

Seppeleet laskettiin Sankarihaudalle, Karjalaan jääneiden sankarivainajien -muistomerkille, Vapaussodan muistopaasille ja Vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistopaasille.

Sankarihaudan seppeleen laskivat Toijalan Seudun Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Virpi Rantala ja juhlapuheen pitäjä Antti Veräväinen. Akaan Seudun laajassa nettiartikkelissa Antti oli kerrottu olevan kerhomme jäsen, vaikka näin ei ole.

”Karjalaan jääneiden sankarivainajien” seppeleen laskivat Toijalan Maanpuolustusnaisista Eila Arvonen (vas.) ja Hilkka Rekola. Kunniavartiossa Samuli Latvanen (oik.).

 

Antti Veräväinen piti historiaa, nykyhetkeä ja omia tuntemuksia käsittävän tunteikkaan puheen, joka ohessa liitteenä. ITSENÄISYYSPÄIVÄN PUHE (1)

Juhlapuhetta pitämässä Antti Veräväinen.

Tilaisuus päättyi kuoron ja yleisön laulamaan virteen 577 ”Sun  kätes Herra voimakkaan”.

Lippulinnassa toivoisi olevan enemmän yhdistyksiä edustettuina.

 

Juhlallisuuksien jälkeen puheenjohtaja oli kutsunut jäsenet glögihetkeen kerhotiloihin Viialan Nahkatehtaalle.

Tapahtuma mahdollisti ajatustenvaihtoa asiasta sun toisesta.

Kerhomme palkittiin piirin aktiivisempana kerhona viime vuonna. Kiertopalkintoa ”Paavon putkea” säilytetään kerhotiloissa.

 

Golf mestaruus Eero Virtaselle

Järjestyksessään toiset Akaan reserviupseerikerhon golf mestaruuskilpailut pidettiin perjantaina 18.8 Golf Pirkkalan kentällä edellisen vuoden voittajan Jari Rantasen toimiessa kisa isäntänä.

Mukana kilpailussa oli 5 kerhon jäsentä ja melkein saatiin kisan tiimellyksessä värvättyä uusi jäsen ja kuudes osallistuja kilpailuun, mutta vielä jäi jäseneksi liittyminen kuitenkin vaiheeseen. Kilpailun voitti Eero Virtanen tasaisella suorittamisella ja pisin drive kisan vei Jari Rantanen. Tällä kertaa suoritukset lähimmäksi lippua kisassa väylällä kaksi oli sen verran kaukana kaikki lipusta, että palkinto jäi jakamatta.

Palkinnot voittajille

Sankarihautojen laattojen pesu osana perinnetyötä

Akaan seurakunnan kanssa sovittu, että kerhomme käy pesemässä kaikkien kolmen Akaan Sankarihaudan muistolaatat kesän lopulla. Homma suoritettiin lokakuun ensimmäisellä viikolla.

Kylmäkoskella harjan varressa Väisäsen Erkki…

…ja Viialassa Rantalan Harri.

Akaan reserviupseerit maaottelumarssilla

Suomen Reserviupseeriliitto RUL on kolmatta kertaa haastanut Reserviläisliiton leikkimieliseen marssikilpailuun vuoden 1941 Suomi-Ruotsi maaottelumarssin hengessä. Tavoitteena on haastaa mahdollisimman moni reserviupseeri ja reserviläinen liikkumaan ja siten tukea osaltaan reservin kenttäkelpoisuutta.

Marssi tuli suorittaa syyskuun aikana ja Akaan Reserviupseerikerho tarttui haasteeseen myös yhdistyksenä. RUL:n haasteen mukaisen vähintään 10 kilometrin kävely sovittiin toteutettavaksi syyskuun lopun perjantai-iltana. Kesäisellä kelillä kuntorataa, metsäpolkuja ja metsäautoteitä käsittäneen Toijalan Kuusikankaalta Kylmäkosken Sontulan kautta Viialan Sallinkulmalle ulottuneen reitin tuli kävelemään seitsemän osallistujaa.

Osallistumisella tuetaan myös Ukrainaa taistelussaan Venäjän oikeudetonta hyökkäyssotaa vastaan.  Lisätietoa maaottelumarssista https://www.rul.fi/maaottelumarssi-2023/

(Kuva Sanni Koppanen, joka oli kuvassa näkyvien lisäksi seitsemäs kävelijä)

Senioritapaaminen suuntautui Hämeenlinnaan

Syksyn 13.9. senioritapaamisen suunnaksi oli järjestelystä vastaava Rauno Helenius valinnut Militaria-museon ja Korsu-orkesterin konsertin Verkatehtaan Vanaja-salissa.

Militariassa tutustuimme tällä kertaa hieman pienemmällä osallistujajoukolla monipuoliseen museon tarjontaan oppaan avustuksella.

Museossa paljon tarjontaa. Oppaan avulla moni esine sai tarinan.

Tykistökenraali on saanut ansaitsemansa paikan museossa.

Konsertissa kuultiin monipuolista musiikkia Säkkijärven polkkaa unohtamatta. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun. Hieman jäi häiritsemään valtaosan varttuneen yleisön istuminen yhteislauluna lauletun Maamme-laulun aikana. Meidän porukka nousi seisomaan ensimmäisenä yleisöstä.

Reserviläispiirien maastokilpailun järjestelyt kerholla

Akaan Reserviupseerikerho ry järjesti Etelä-Hämeen ja Uudenmaan reserviläispiirien yhteisen maastokilpailun tiistaina 22.8.2023.  Valitettavasti osallistujia oli vain 20 ,  muutama mukana Uudenmaan piiristäkin. Järjestelyjoukko kerhostamme oli rutinoituneita toimijoita lähdöstä tulosten julkistajiin asti. Kilpailunjohtajana toimi Reijo Rasmus. Suunnistusrasteissa Reijon apuna Mahkosen Marko. Ammuntaosuus sujui Airaksisen Petrin komennossa apujoukkoineen. Tuloslaskentaa rutiinilla hoiteli Hevonojan Markku.

Tämäkin tapahtuma avattiin lipun nostolla. Nostotehtävää suorittamassa Petteri Jyrämö ja Markku Lapinleimu.

Kilpailunjohtaja Reijo Rasmus pitämässä aloituspuhetta seuranaan Marko Mahkonen, joka kävi läpi kilpailuohjeet.

Piirin puheenjohtaja Jukka Yrjölä (vas.) kunnioitti läsnäolollaan tapahtunutta. Seuranaan kilpailunjohtaja Reijo Rasmus.

RUL:n Palkitsemisrahaston tunnustuspalkinto Jukka Yrjölälle

Suomen Reserviupseerien tukisäätiön Palkitsemisrahaston vuoden 2023 tunnuspalkinto on myönnetty Jukka Yrjölälle Akaasta ja Eemeli Lappalaiselle Porista.

Jukka Yrjölä on toiminut ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti monissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä niin yhdistys-, piiri- kuin liittotasollakin. Hän on toiminut Akaan Reserviupseerikerhossa useissa vastuutehtävissä, mm. pitkään koulutusupseerina. Hän on toiminut myös MPK:n Akaan koulutusalueen päällikkönä. Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin varapuheenjohtajana hän oli vuodet 2019–2022 ja piirin puheenjohtajana tämän vuoden alusta alkaen. RUL:n liittovaltuuston jäsenenä Yrjölä toimi vuosina 2007–2022. Vuoden 2023 alusta Jukka Yrjölä on ollut RUL:n liittohallituksen ja liiton taloustoimikunnan jäsen. Toimitusjohtaja, majuri Jukka Yrjölälle myönnettiin Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali soljen kera 4.6.2023.

https://www.rul.fi/ajankohtaista/uutiset/palkitsemisrahaston-tunnustuspalkinnot-jukka-yrjolalle-ja-eemeli-lappalaiselle/

Jäsentapahtuman Herrasmieskilpailussa tiukka kisa voitosta

Edellisen Herrasmieskilpailun pääpalkinnon eli seuraavan kilpailun järjestämisvastuun voittaneet Raimo Antila ja Matti Koppanen olivat luoneet monipuolisen kilpailun Saajanmajan maisemissa. Sääkin oli aivan erinomainen.

Kilpailu käsitti tälläkin kertaa monipuolista toimintaa. Ammuntaa oli kahdella tehtävärastilla, suunnan ja etäisyyden mittausta, Saajanmajan alueen järvien korkeuksia merenpinnasta, tähystystä. Sotilaallista viestintää mitattiin ryhmän kohdatessa vihollista ja miten siinä käytettiin käsimerkkejä tunnustelijan ja ryhmänjohtajan välillä. Herrasmieskilpailuun osana kuului myös miesten pukeutumisen koodien tunnistaminen. Perinteistä osaa kilpailussa edusti matkatehtävä. Kysymyksien aiheet käsittelivät monipuolisesti aiheita tämän hetkisestä maailmanpoliittisesta tilanteesta.

Seuraavan Herrasmieskilpailun järjestelyvastuusta syntyi tiukka kilpailu. Useiden taistelijaparien tulokset olivat 50 pisteen tasolla. Voittajaksi selviytyivät kerhomme uusi jäsen Eemeli Rantala yhdessä isänsä Sami Rantalan kanssa. Toiselle sijalle, jota pidetään yhtenä tavoitellummasta sijasta, ylsivät Petteri Jyrämö ja Erkki Väisänen.

Kilpailun jälkeen nautittiin maittavaa iltapalaa asiaankuuluvine juomineen. Kilpailutehtävät käytiin läpi ja kilpailun nimen hengessä osallistujat osallistuivat tulosten tarkastamiseen. Saajanmajavastaava Matti oli lämmittänyt saunan totutulla laadulla. Uimareita oli saunojissa runsaasti. Amakin kokeili rannan syvyyttä arvattavin seurauksin.

Paluukuljetuksen aikataulua hieman myöhennettiin ja linja-auto täyttyi iltaan erinomaisen tyytyväisiä upseereita. Herrasmieskilpailu onkin yksi parhaista kerhon tapahtumista!

Kilpailun järjestäjät Matti Koppanen ja Raimo Antila kävivät kilpailun tehtäviä läpi.

Lapinleimun Markku (oik.) ja Linnalan Raimo tarkastelemassa vastauksia.

Kilpailun voittajat palkinnot luovutettuina – Eemeli kypärä päässä.

Eemeli vapautui palveluksesta kesäkuussa. Hän suoritti upseerikurssin Panssarikoulussa #261. Eemeli luovutti kerholle kurssimatrikkelin.

Ps-upseerit Hätilässä

Kerhomme jäsenet osallistuivat jälleen aktiivisesti PsRUK:n Kannatusyhdistyksen järjestämään perinteiseen ampumakilpailuun Hätilän ampumaradalla Hämeenlinnassa. Osallistujia oli kaikkiaan n. 40. Ammunnan järjestelyistä vastasivat nykyinen panssariupseerikurssi henkilökuntineen.

Osalla meistä oli mahdollisuus ampua lasertähtäimellä varustetulla rynnäkkökiväärillä. Yhdessä tuumin totesimme mainitun aseen helpottavan ampumista merkittävästi. Itse kilpailussa emme kärkisijoja hätyytelleet. Paras tulos sateisessa säässä voittajalla oli 91 pistettä. Kerhon ampujista parhaan tuloksen ampui Rantalan Sami 82 pistettä. Voittajalle luovutettiin upea Rautasormus-taulu. Tauluun on upotettu aito sodanaikainen rautasormus teksteineen.

Kannatusyhdistyksen toimintaa pitkään pyörittänyt Pertti von Hertzen on löytänyt toiminnalle jatkajan, joten tulevinakin vuosina tapahtumaa järjestetään.

Nuoruutta ja kokemusta Eemeli Rantala ps-kurssi # 261 (viimeisin kurssi) ja Markku Lapinleimu ps-kurssi #2

 

Tapahtumaan liittyy aina myös ruokailu! Tikun varressa vas. Jukka Turunen, Raimo Antila, Markku Lapinleimu, Petri Airaksinen, Sami Rajala, Eemeli Rajala ja Mika Pajasmaa.

Piirin ruutiasekilpailut Akaassa

Järjestimme yhdessä Toijalan Urheiluampujien kanssa piirien ruutiasekilpailut Ruskeekiven ampumaradalla 10.-11.6. Upseerien sarjoissa pistoolilajit ammuttiin lauantaina ja kiväärilajit sunnuntaina. Pistoolilajeissa Riihimäellä oli kova joukkue liikkeellä ja molempien lajien joukkuemestaruudet sinne, järjestävälle taholle hopeaa.  Kiväärilajeissa oli valitettavan vähän osallistujia ja saimme ainoana joukkueen kasaan ja siten mestaruudet kaikista kiväärilajeista. Tätän myös yleismestaruus jäi Akaaseen

 

Kerhon seniorit liikkeellä keväällä

Viime syksynä perustettu kerhon seniorit-ryhmä vieraili maaliskuussa Panssarimuseolla. Meitä oli matkassa yli 20 jäsentä. Joukkoa vahvistivat myös Toijalan Seudun Maanpuolustusnaiset ja Akaan Rotaryklubin jäsenet.

Vierailun aluksi museonjohtaja evp. ev.luutnantti Simo Hautala kertoi meille munkkikahvien lomassa museon toiminnasta. Hänelle luovutettiin kiitoksena ”Ote pitää” -puukko. Tälle kesälle museolle on saatu näyttelyyn vieraaksi harvinaisuus, saksalainen Tiger II panssarivaunu. Tämä on osoittautunut vetonaulaksi museolle.

Senioritapahtumien järjestämiseksi on muotoutunut tapa, jossa kukin vuorollaan kokoaa tiimin tapahtuman järjestelyyn. Tavoitteena järjestää 3-4 tapahtumaa vuodessa, lisäksi osallistutaan aktiivisesti kerhon järjestämiin tilaisuuksiin. Museovierailun vetäjänä toimi Turusen Jukka. Kesäkuussa Saajanmajalla järjestetyn  ”Tosi herrasmiesten kilpailun” moottorina toimi Rasmuksen Reijo joukkoineen.

”Suopursu kukkii…”

Ohessa oleva Reijon kutsu sisältää pieniä eroja kerhon perinteiseen Herrasmieskilpailuun verrattuna

AkRU:n Senioriupseerit Saajanmajalla 14.6.2023 klo 14.00 alkaen”Ohjelmassa on tosi herrasmiesten kilpailu, jossa tieto ja taito ratkaisevat. Liikkuminen rajoittuu alle sataan metriin majalta, mutta varustaudu siitä huolimatta ulkoiluasulla. Sääennuste lupaa aurinkoista säätä, mutta sadekuuron yllättäessä voimme olla sisätiloissa.”  Tilaisuuden aluksi pidimme kokousta Lapinleimun Markun johdolla. Muiden asioiden lomassa seuraavan tapahtuman järjestelyvastuu annettiin Heleniuksen Raunolle.

”Tosi herrasmiesten-kilpailu” piti sisällään monipuolisen kysymysarsenaalin, aiheina mm. ajankohtaista Nato-tietoutta, historiatietämystä testattiin kysymyksillä vanhoista Ruotsin vallan aikana käytetyistä mitoista, perinteistä etäisyyden mittausta ja luodin lentoratoja ratkottiin laiturinnokalla. Sisätiloihin oli hankittu neljä puuklapia ja neljä purkillista sammalia tunnistamista varten. Ylimääräisenä tehtävänä ammuttiin ilmapistoolilla – ammunta tuki kerhon aktiivisuutta ampumasuorituksia rekisteröitäessä.

Kysymykset saivat osallistujilta kiitosta monipuolisuudesta ja vaikeuskerrointakin oli riittävästi. Saajanmajalla kun oltiin makkaraa tarjoiltiin virvokkeineen. Tosi herrasmieheksi kilpailussa selvisi Teräväisen Heikki, kannoillaan Toivosen Esa ja Virtasen Esko.

Kiitokset Reijolle ”Tosi herrasmies-kilpailun” järjestelyistä.

 

Kaatuneitten muistopäivän tapahtumat Akaassa

Toukokuun kolmantena sunnuntaina on perinteisesti vietetty sodissa kaatuneitten muistopäivää. Akaan Toijalan sanakarihaudalle järjestettiin 21.5.2023 aamupäivällä muistohetki lippulinnoineen, kunniavartioineen,soittokuntineen, kuoroineen ja puheineen.

Seppeleet laskettiin sankarihaudalle,sisällissodassa kaatuneitten haudalle,Karjalaan jääneiden muistokivelle ja lisäksi Kaatuneitten Omaisten Liiton seppele sankarihaudalle. Akaa-Seuran puheenjohtaja Marjukka Lauhkonen piti puheen,joka muistutti sotavuosien uhrauksista sekä nykyisen turvallisuusympäristön muutoksista.

Veteraanipäivänä 27.4. seppeleen lasku Toijalan Sankarihaudalla

Akaan Reserviupseerikerhon ja Toijalan Seudun Reserviläisten kanssa on sovittu vuorojako veteraanitapahtumien vuosittaisesta pääjärjestelyvastuusta. Tänä vuonna päävastuu on kerhollamme. Kerhon varapuheenjohtaja Timo-Pekka Koivuniemi organisoi Veteraanipäivän tapahtumaa. Seppeleiden laskut kaupunkimme Sankarihaudoilla tapahtuivat Toijala klo 9.00, Kylmäkoski klo 10.00 ja Viiala klo 11.00. Kerhomme osallistui  järjestäjätahona Toijalan tapahtumaan. Viialassa Sankarihaudalle seppeleen laskussa Rauli Salin.

Veteraanipäivän seppeleenlasku Toijalan Sankarihaudalla. Seppelettä laskemassa Markku Lapinleimu ja Jukka Turunen. Kunniavartiossa Timo-Pekka Kallioniemi. Suomen lippu Petteri Jyrämö ja airueina Rauno Helenius ja Juha Arvonen.

Kukkatervehdyksen Veteraanipuistoon laskivat Markku Lapinleimu ja Juha Arvonen.

Kuvat Juuso Hyvärinen.

Kevätkokouksessa tuttuja nimiä palkintojen pokkaajina

Maaliskuussa järjestetyn kevätkokouksen esitelmän kävi pitämässä evl. Veli Rajala Pirkanmaan aluetoimistosta. Hän kävi melko laajalla näkökulmalla käytettävissä olevaan aikaan nähden Puolustusvoimien toimintaa, pääosin focus kuitenkin alueellisissa asioissa. Kuulijoita tällä kertaa parisenkymmentä jäsentä.

Esitelmän jälkeen siirryttiin varsinaiseen kevätkokoukseen, jossa käytiin yllätyksettä läpi vuoden 2022 toimintakertomukset. Tilinpäätöskin hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Perinteisesti kokousten puheenjohtaja toiminut Raimo Antila oli estynyt hallitusjäsenyytensä vuoksi ja hän ehdottikin kokouksen puheenjohtajaksi Jukka Turusta, mikä yksimielisesti hyväksyttiin.

Kokouksessa jaettiin viime vuoden menestyneille jäsenille ja tahoille miekka, hylsyjä, lusikoita, karttu. Majurin miekka luovutettiin yhteistyökumppaniyhdistyksellemme Akaa-Seuralle. Miekan vastaanotti kerhomme jäsen, Akaa-Seura ry:n varapuheenjohtaja Rauno Helenius.

Majurin Miekka luovutettu Akaa-Seuran Rauno Heleniukselle.

 

Ammunnan palkinnot menivät tutuille henkilöille Antilan Raimolle ja Rajalan Samille. Taustalta on nousemassa haastajina mm. Petteri Jyrämö, Marko Mahkonen ja Matti Koppanen. Vuoden sotilasurheilijan palkinnon sai Jari Rantanen, jonka menestyksekkäästä osallistumisesta useisiin tapahtumiin kuultiin toimintakertomusten läpikäynnin yhteydessä.

OP-Ilma-ase -kilpailun kolme parasta vas. Marko Mahkonen (3.), Raimo Antila (2.) ja Sami Rajala (1.)

 

Kotoa poissa –karttu annettiin vuodeksi haltuun ansaitusti Lapinleimun Markulle.

Kotoa poissa -karttu matkasi Sotkialle Markku Lapinleimun takan päälle.

 

Puheenjohtaja Petteri Jyrämö luovutti Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin vuoden 2022 Maanpuolustusurheilijan palkinnon Timo-Pekka Koivuniemelle – upeaa!

Puheenjohtaja luovutti Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin puolesta piirin vuoden 2022 Maanpuolustusurheilijan tunnustuksen Timo-Pekka Koivuniemelle

Talvisodan päättymisen muistopäivää muistettiin 13.3.2023

Muistojuhlassa Rauhan kellot muistopuheen piti Akaan seurakunnan vs. kirkkoherra Leena Sorsa. Ohessa Rauhan kellot puhe kokonaisuudessaan Toijalan sankarihautausmaalla:

Hyvät ystävät,arvoisat sotiemme veteraaninen perinnön muistajat ja vaalijat!

Suvussani kerrotaan nuoren isoäitini muistoa,että kun tieto talvisodan päättymisestä rauhanehtoineen tuli,kaikki itkivät.Menetykset,suru,toivottomuus ja pettymys tiivistyivät lukuisiin kyyneliin.Maassa suruliputettiin.Ylipäällikön päiväkäskyn  mukaan oli solmittu ankara rauha. Runsaan sadan päivän aikana oli kuollut 26 000 sotilasta ja 1000 siviiliä.Koko maassa kuului leskien ja orpojen itku ja maa savusi raunioissa.Rauhanehtojen seurauksena kotinsa ja kotiseutunsa joutui jättämään 420 000 ihmistä.Mikä raskas ja vaikea päivä. Toisaalta tuo päivä oli myös suuresti odotettu onnen päivä.Rauhan saavuttaminen oli kuitenkin lähtökohta tulevaisuudelle. Muutama viikko sitten kirkkojen kellot soivat rauhankelloja tilanteessa,jossa Ukrainaan tehty hyökkäyssota on jatkunut jo vuoden ajan. Sota on horjuttanut meidänkin turvallisuuttamme.Myötätunto kärsiviä kohtaan on yhteisesti herännyt. Pienet erimielisyydet ovat jääneet taakse,kun yhteinen halu auttaa Ukrainaa on yhdistänyt meitä. On palattu toistuvasti  talvisodan muistoihin,joissa Suomi taisteli ylivoimaiselta tuntunutta hyökkääjää vastaan. Talvisodassa monia meille suomalaisille tärkeitä arvoja koeteltiin.Silti kokemukset yhdistivät aiemmin riitaisan ja kärjekkääksikin käyneen kansan.Yhteinen asettuminen Suomen puolelle herätti hämmennystä ja kunnioitusta ympäri maailman.Tämä perintö on säilynyt yhä meidän voimaksemme,ylpeyden ja kiitollisuuden lähteeksi.Jos on tiukka hetki,tiedämme,että olemme yhtä.

Historoitsija,professori Kimmo Rentola on todennut,että surun ja epätoivon päivä,talvisodan päättymisen päivä ,on osoittautunut myöhemmin katsottuna tietyssä mielessä myös voiton päiväksi.Hän kirjoittaa:”Suomalainen sitkeys ja kyky vastarintaan jäivät silloisten neuvostojohtajien mieleen loppuiäksi.” Sitkeä,taipumaton,yhteen hiileen puhaltava kansa onkin selvinnyt monista vaiheista.Tässä on meidän maamme voima ja mahdollisuudet myös nyt,kun etsimme tietä eteenpäin tässä ajassa vallitsevien huolten keskellä.Edelleen veteraanien ja heidän perintönsä jälki vaikuttaa myös maamme kansainväliseen asemaan; Suomen uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Sitkeys,rohkeus ja nöyryys ovat yhdistelmä,joka kuvaa suomalaista mielenlaatua. Talvisodassa taisteltiin kotien,rakkaiden ihmisten,kotiseudun,suomalaisen luonnon,arvojen,työpaikkojen,rakennetun ympäristön ja ennen kaikkea rakkaan kotimaan puolesta. Nöyryyttä tunnettiin sekä valtavaan tehtävään,että myös Korkeimman edessä.Me emme saa Jumalalta lahjaksi elämää elääksemme sitä vain itsellemme ja itseämme varten,vaan antaaksemme itsemme käyttöön toisten hyväksi. Se,millainen jälki meistä jää,näkyy siitä,miten olemme toimineet rakkaudessa,yhteisen hyvän rakentamisessa ja toistemme kunnioittamisessa. Siinä on suomalaisuuden ydin:luottamus toisiimme,luottamus hyvään Jumalaan ja luottamus siihen,että se,mitä rakennamme nyt tuleville sukupolville,antaa heille turvan ja toivon elämään.Kuten eivät veraanitkaan,emme mekään rakenna ja laita elämäämme likoon työhön ja toimintaan vain itseämme varten,vaan toisiamme varten,toisten hyväksi.

Kuutamohiihto 2023

Vuonna 2022 Kuutamohiihto pidettiin helmikuun puolivälissä ja skenaariona siinä oli Venäjän aggressio Ukrainaa ja sittemmin muuta Eurooppaa kohtaan.

Valitettavasti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi nopeasti Kuutamohiihdon jälkeen 24.2. 2022 ja on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen huomattavaa kärsimystä ukrainalaisille. Onneksi ukrainalaisten puolustus on pitänyt länsimaiden tuella ja hyökkäys on saatu pysäytettyä ja kriisi ei ole eskaloitunut laajemmin.Tämänvuotisen 2023  Kuutamohiihdon tehtävät rakentuivat Venäjän hyökkäyksen ympärille. Osallistujajoukosta Raimo Antilan laatimien 6 kysymyksen setin ratkaisi parhaiten Mikko Soini. Hiihtoreitti kulki optimaalisissa olosuhteissa Kylmäkoskella.

Piirien ilma-asemestaruuskilpailut Akaassa 28.-29.1.2023

Järjestimme ilma-asemestaruuskilpailut tammikuun lopulla. Osallistujia kisoissa oli yhteensä nelisenkymmentä.Radat olisivat riittäneet suuremmallekin joukolle. Yhdistykselle menestystä tuli molemmista lajeista.Lauantaina pistoolissa saavutimme 3 henkilökohtaista mitalia sekä joukkuekultaa. Joukkueessa ampuivat Sami Rantala,Matti Koppanen ja Petri Airaksinen.

Tulokset : H50 pistooli Sami Rantala 2. Matti Koppanen 3.  H75 pistooli Markku Lapinleimu 3. Sunnuntaina aina haastavassa kiväärissä tuomisina oli 2 henkilökohtaista mitalia H50 Marko Mahkonen 2. ja Sami Rantala 3. sekä joukkuekulta , joukkueella Marko Mahkonen,Sami Rantala ja Petteri Jyrämö. Kerho onnittelee hyvin sujuneista kisoista osallistuneita !

Vuosi 2022

Suomi 105 vuotta itsenäisyyttä

Akaan Toijalassa Itsenäisyyspäivä aloitettiin perinteisin menoin Toijalan torilta. Kirkonkellojen soiton päätyttyä kaikkiin viiteen lipputankoon nostettiin Suomen lippu Akaan Reserviupseerikerhon ja Toijalan Seudun Reserviläisten jäsenien toimiessa nostajina. Lippujen noustessa Toijalan Mieskuoro lauloi Lippulaulun.

Lipunnoston jälkeen paikalla ollut juhlaväki siirtyi Toijalan Sankarihauta-alueelle. Kerhomme lippua lippulinnassa kantoi puheenjohtaja Petteri Jyrämö. Sotainvalidien lippua kantoi Jari Rantanen n. 30 vuotta lippua kantaneen Keijo Sipilän ollessa estyneenä.

Sankarihaudalle seppeleen laskivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Rajala, Juha Arvonen ja Markku Lapinleimu. Karjalaan jääneiden –muistomerkille seppeleen laskivat Eila Arvonen ja Liisa Kuhavuori-Lapinleimu edustaen Toijalan Seudun Maanpuolustusnaisia. Vapaussodan muistomerkille seppeleen veivät Leena Antila ja Antti Tanni Akaa-Toijalan Sotilaspoikien Perinneosaston edustajina. Vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkille seppeleen laskussa olivat Toijalan Työväenyhdistyksen Sanna Bister ja Juhani Salin.

Sankarihaudan kunniavartiossa oli kerhostamme Samuel Latvanen ja Suomen lipun airueena Rauno Helenius.

Juhlapuheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Rajala. Viialassa juhlapuheen piti kerhomme jäsen Harri Rantala.

Toijalan Mieskuoro esitti tilaisuuden aluksi  virren ”Oi kallis Suomenmaa” ja tilaisuuden päätteeksi yhdessä yleisön kanssa virren 377 ”Sun haltuus rakas isäni”.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien jälkeen tilaisuuteen osallistuneille oli tarjolla glögiä Viialan Nahkatehtaan kerhotilassa.

Tänä vuonna Akaan kaupunki videoi lipunnoston ja Sankarihaudan muistotilaisuuden, jotka löytyvät You tube/Akaan kaupunki.

Uudistetun veteraanitapahtumien ohjeistuksen pohjalta kerhomme on yhdessä reserviläisten kanssa vastuujärjestöt Toijalan tapahtumissa. Kerhomme on lisäksi yhtenä vastuutahona Viialan tapahtumissa.

Reserviläispiirien Taitokilpailussa kerholtamme edustusta

Parolan Panssarimuseolle kokoontui lauantaina lokakuun 15. päivänä n. 50 kilpailijan lisäksi iso joukko järjestelytehtävissä olevia reserviläisiä. Joukkoon mahtui myös kerhomme edustus viiden henkilön voimin.

Itse kilpailu käsitti n. viiden kilometrin lenkin Parolan ampuradan mäkiseen maastoon tehdyllä radalla. Rastitehtäviä oli kaikkiaan 12. Tehtävät olivat tuttuun tapaan monipuolisia; perustaistelumenetelmiä, lentokoneiden ja panssarikaluston tunnistamista, etäisyyden arviointia jne. Vastaustekniikka oli armollista kilpailijoille, sillä ne olivat monivalintavastauksia – vaihtoehtoja ollen 1-5. Kilpailun päätteeksi sai kokeilla käsikranaatin heittotarkkuutta, josta ei onnistuessaankaan saanut kilpailuun lisäpisteitä.

Tätäkin vuosittaista tapahtumaa on helppo suositella kaikille, leppoisa maanpuolustuksellinen ilmapiiri on käsin kosketeltavaa.

https://www.ehrup.net/tiedostot/Kilpailut/Taitokilpailu/TAITOKILPAILUN%202022%20TULOKSET.pdf

AKRU:n tiimi taitokilpailussa vas. Timo-Pekka Koivuniemi,Jukka Turunen,Marko Mahkonen,Petteri Airaksinen ja Rauno Helenius

Perinteiset risutalkoot-mission accomplished

Jälleen kokoontui ryhmä Akaan reservinupseereita kirkkaana syyspäivänä risutalkoisiin. Valmista tuli.

Markku Lapinleimu palkitsemassa PsRUK:n priimusta 26.8.2022

Jäsenemme Markku Lapinleimu sai kunniatehtävän olla palkitsemassa Panssarireserviupseerikurssi PSRUK260:n priimusta Jesse Lommaa. Markku luovutti hänelle  PsRUK:n Kannatusyhdistys Ry:n perinteisen priimusmiekan.

https://maavoimat.fi/-/panssarireserviupseerikurssi-psruk260-paattyi

Sotilastaitokilpailu paripartioina 11.8.2022

Taas kokoontui elokuisena iltana Toijalan torille etukäteen arvottu ja ajastettu joukko reservinupseereita mittelemään taitojaan sotilastaitokilpailussa. Kilpailu koostui neljästä rastista, joista yksi oli SRA ammunta. Tämä ratkaisikin pitkälle voittajaparin.

Sotahistoriallinen matka Tampereelle 6.8.2022

Tampere, mikä kaiku tuolla nimellä onkaan

Näin otsikoi oppaana toiminut FL ja sotakamreeri Timo Malmi Akaan Reserviupseerikerhon sotahistoriallisen matkan Tampereen 1918 tapahtumiin. Matkalla elokuun alun iltapäivänä 37 kuulijaa saivat asiantuntevan opastuksen reilun sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Akaan Reserviupseerikerholla on pitkä perinne sotahistoriallisten matkojen järjestämisessä ja viime aikoina kerho on tehnyt pidempien ulkomaille ja kotimaahan suuntautuneiden matkojen lisäksi myös matkoja lähiseudulle. Tänä vuonna matkan kohteeksi valikoitui Tampere, koska se oli keskeisin vapaussodan taistelu ja koska harvalla oli kattava kuvaus kaupungin vuoden 1918 tapahtumista.

Matkalla Akaasta kuultiin yleisesitys Suomen itsenäistymisestä ja sodan syistä retken johtajan Raimo Antilan kertomana. Varsinaisten Tampereen kohteiden kierros alkoi Vehmaisista ns Mannerheimin kalliolta, jossa kuultiin valkoisten lähestymisestä kohti Tamperetta ja kaupungin valtauksen alkamisesta. Matka jatkui Ruotsalaisen prikaatin vaiheita seuraillen Messukylän kautta Kalevankankaalle. Kalevankankaalla saimme kuulla yksityiskohtaisia kertomuksia muistomerkkien ja hautakivien takaa.

Saimme ymmärryksen siitä, että Kalevankankaalla on paljon historiaa sekä hautakivi hautakiveltä edenneistä valkoisista aina joukkohaudattuihin punaisiin. Oppaamme kertoi asiantuntevasti kaoottisesta tilanteesta sekä Suomessa että Venäjällä ja sattuman merkityksestä elämän ja kuoleman välillä. Opimme myös, että Kalevankangas on 1918 tapahtumien lisäksi kulttuurihistoriallinen aarreaitta kulttuurivaikuttajien, kuten Väinö Linnan ja Juice Leskisen hautoineen että moninaisine muistomerkkeineen.

Matka jatkui osin jääkäriyliluutnantti Erik Melinin kaupunkiin rynnäköineen iskuosaston jälkiä seuraten, kuitenkin hetkellisesti keskustorilla sodan loppuhetkiä kerraten. Myös rintamalinjat punaisten puolustajien puolella Pispalan harjulla tarkastettiin ja kuultiin punaisten lopun kaaoksesta ja pakenemisista ja vangeiksi jäämisistä.

Matkan päätteeksi aiheeseen erityisen hyvin perehtynyt ja vuodesta 1918 useita kirjoja kirjoittanut oppaamme Timo Malmi veti tapahtumia yhteen ja muistutti sovinnon merkityksestä ja Suomen nopeasta eheytymisestä kohtaamaan seuraavien vuosikymmenten sotien haasteet. Iltapäivän aikana olimmekin kuulleet tarinoita, kuinka talvisodassa suomalaiset toimivat jo yhtenäisesti yhteistä vihollista vastaan.

Maailman suurimpaan viestisuunnistustapahtumaan Jukolaan lähti Mynämäen metsiin joukkue myös Akaasta

Kesälauantaiyönä 18.6.-19.6.2002 muun n. 20 000 muun innokkaan suunnistajan mukana metsään kirmasi myös Akaan Reservin-upseerien joukkue : Jari Rantanen,Raimo Antila,Timo-Pekka Koivuniemi, Seppo Hyyppä,Reijo Rasmus,Matti Kärenlampi ja Marko Mahkonen. On ollut ihanneaikojen alituksia, kantojen kantoa ja itkumuureja. Suorituksista voi lukea lisää linkin takaa olevista osuuskohtaisista raporteista: Jukolatarinat 2022.

PanssariRUK juhli 50 vuotista toimintaa

PsRUK täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin Parolannummen Panssarikoululla lauantaina 21.5. tutustumalla uusimpaan panssarikalustoon sekä kuulemaan tietoiskua ”Panssarikoulu tänään”. Panssarikoulun on tähän päivään mennessä suorittanut n. 3000 reservinupseeria.

Samoin kuluvana vuonna täyttää PsRUK:n kannatusyhdistys 40 vuotta. Yhdistyksen tehtävänä on hankkia ja jakaa kursseille priimusstipendit sekä hankkia kurssipuukkoihin ns. tuppimerkit. Vuosittain kannatusyhdistys on järjestänyt jäsenilleen leppoisan kesäillan ammuntakilpailun merkeissä Hätilässä.  Jäseneksi pääsee ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa [email protected], josta saa ohjeet 10 euron vuosijäsenmaksun maksamiseen.

Merkkipäiviä juhlittiin Aulangolla yli 100 osallistujan voimin. Juhlakonsertissa soitti Kaartin soittokunta tuttuja ja hieman tuntemattomampia kappaleita. Soittokunnan kokoonpanoon oli päässyt myös mukaan akaalainen, varusmiespalvelustaan suorittamassa oleva Nuppu Salmiovirta. Hän soitti myös yhden soolo-osuuden.

Tilaisuuden yllätyksen oli valmistellut Lapinleimun Markku. Markun pyynnöstä muusikko Mauri Isoaho oli säveltänyt ja sovittanut PsRUK:n kannatusyhdistyksen marssin. Marssi sai ensiesityksensä juhlassa. Hieno oivallus ja toteutus – kiitos Markku!

Juhlapuheen piti kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen. Hän kävi kurssin #154. Hän on myös korkeimman sotilasarvon saavuttanut panssarikoulun käyneistä upseereista. Nykyisin hänen tehtävänsä on puolustusministeriön kansliapäällikkö.

Konsertin jälkeen nautittiin juhlaillallinen, jolloin päästiin keskustelemaan asiaan kuuluvasti  ”hylsyjen lennellessä”.

Marssin esittely

Arvoisat PsRUK:n käyneet upseerit

Hyvät naiset ja miehet

Suomessa tunnetaan satoja marsseja. Niistä soitetuimpia lienevät:

Porilaisten marssi

Jääkärien marssi

Nuijamiesten marssi

Suomalaisen Ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa

Muistoja Pohjolasta

Sillanpään marssilaulu

Sotilaitten juhlissa kuullaan usein joukko-osaston kunniamarsseja. Nyt, kun PsRUK:n kannatusyhdistys täyttää 40 vuotta, on myös  sille sävelletty oma marssi.

Sen on pyynnöstäni säveltänyt ja sovittanut pitkän linjan muusikko Mauri Isoaho. Hän on toiminut 33 vuotta konservatorion pop-jazz linjan lehtorina. Hän on opettaja, kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja. Isoaho on soittanut Poliisien soittokunnassa ja myös Kaartin soittokunnassa. Hänellä on myös ollut omia orkestereita.

Marsseilla pyrittiin aikanaan pelottamaan vihollista ja innoittamaan omia joukkoja. Juuri tuo jälkimmäinen on ollut syynä kohta kuultavan kappaleen syntyyn. Kannatusyhdistystä tarvitaan jatkossakin kokoonkutsujana,  PsRUK:n palkitsemisien ja traditioiden ylläpitäjänä.

Hyvä yleisö

Nyt kuulemme kantaesityksenä PsRUK:n kannatusyhdistyksen marssin. Orkesteri, olkaa hyvä!

Kaatuneitten muistopäivä Akaassa 15.5.2022.

Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina Suomen aluetta ja suomalaisia  koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamis-tehtävissä kaatuneiden , sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden muistoksi. Toijalassa muistopuheen piti Prikaatinkenraali Antti Numminen.

Kansallisen veteraanipäivän viettoa Akaassa.

Kansallista veteraanipäivää vietettiin keskiviikkona 27.4.2022 laskemalla seppele Toijalan sankarihautausmaan muistomerkillä kauniin keväisenä aamuna.

Valokuvat: Juuso Hyvärinen TORES

Mukana tukemassa Ukrainan pakolaisia

Akaan Viialassa toimii aktiivinen vapaaehtoisten joukko henkilöitä, jotka ovat olleet auttamassa Suomeen tulleiden Ukrainan pakolaisten asuttamisessa. Tämä on käytännössä tarkoittanut Akaan kaupungin luovuttamien asuntojen kalustamista lahjoitusvaroin.

Ryhmä oli hankkinut n. 20 yksityiseltä henkilöltä poisluovutettavia ja käyttökelpoisia huonekaluja. Kalusteiden noutamiseen ja kuljettamiseen ryhmä pyysi apua myös Rantasen Jarilta. Jari kokosi erittäin nopealla aikataululla (yksi ilta) kaksi ryhmää ja kuljetuskaluston hoitamaan saatua toimeksiantoa.

Ryhmä 1:ssä mukana olivat Hevonojan Markku, Jari, Turusen Jukka ja peräkärry. Ryhmä 2:ssa Soinin Mikko yhdessä Henri Ahon ja Kärävä Oy kuorma-auton kanssa. Keväisenä lauantai-aamupäivänä homma hoidettiin. Vaikka asia sinänsä ei vaatinut suuria uhrauksia keneltäkään niin tuli kuitenkin olo, että on jotain tehty vaikeassa tilanteessa olevien pakolaisten auttamiseksi.

Slava Ukraini!

Talvisodan päättymisen 82-vuotismuistopäivän tapahtumia

Talvisodan päättymisen muistopäivänä toi mieliin vastikään Ukrainassa alkanut sota ne valtavat uhraukset , joita Suomi joutui tekemään itsenäisyytensä säilyttämiseksi. Perinteitä kunnioittaen Akaan Reservinupseerit osallistui muiden reserviläisjärjestöjen kanssa  Lippuvartioon sekä seppeleen laskuun Akaan sankarihaudalle 13.3. 2022.

Maastoharjoitus osana kuutamohiihtoa

Akaan Reserviupseerikerhon vuosittainen kuutamohiihto järjestettiin 23.2. 2022 Jalanti-järven jäällä. Kuutamohiihdon yhteydessä toteutettiin Suomen Reserviupseeriliiton tälle vuodelle teemoittama maastoharjoitus.

Hiihto-osuus hiihdettiin ihanteellisessa pikkupakkasessa Kylmäkosken Tipurin uimarannalta latupartio Koivuniemi-Mahkosen tekemää latu-uraa pitkin. Maastoharjoitukseen lähdössä annettiin Euroopan turvallisuusympäristöstä johdettu tilanne,johon perustuvia tehtäviä ratkottiin jääkärijoukkueen johtajan näkökulmasta hiihto-osuuden yhteydessä. Hiihto-osuuden päätteeksi tehtävät päätettiin Koivusaaressa, jossa oli vielä paikannustehtävä ja henkilökohtainen huolto makkaranpaiston ja lämpimän mehun merkeissä.Tapahtuma keräsi yhteensä neljätoista osallistujaa. Ilahduttavasti joitakin perheenjäseniäkin oli lähtenyt mukaan tapahtumaan. Tilanteen mukaisimmin tehtävät suoritti Reijo Rasmuksen ja Esa Toivosen muodostama partio.

Vuosi 2021

Kerhohuoneen remontti etenee

Vuoden 2020 lopulla kerholle ostettu huoneisto Viialan Nahkatehtaalta on kokenut melkoisen muodonmuutoksen vuoden aikana. Aivan viimeisenä aikoina on ollut käynnissä maalaus ja seinän panelointihommat. Remppaporukkaa oli kutsuttu Itsenäisyyspäivänä Toijalan Sankarihaudan muistotilaisuuden jälkeen glögille ja katsomaan remontin nykyvaihetta.

Talkooporukalla on tavoitteena saada remontti valmiiksi tammikuun aikana. Tilasta tulee meille kaikille kerholaisille oma olohuone, jossa voi käydä juttelemassa tai järjestää vaikka omia tapahtumia. Aika näyttää millaiseen käyttöön kerhotila muotoituu. Oheisista kuvista näkyy jo hieman mallia miltä siellä tulee näyttämään. Jo tässä vaiheessa talkooporukka ansaitsee suuren kiitoksen meiltä kaikilta.

Kerhossamme puheenjohtajan vaihdos

Nykyinen varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö valittiin puheenjohtajaksi .

Syyskokous 11.11. valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Petteri Jyrämön ja varapuheenjohtajaksi Timo-Pekka Koivuniemen, Raimo Antila palasi hallitukseen. ”Kerhossamme olemme pyrkineet käytännössä rajaamaan puheenjohtajakauden kolmeen vuoteen. Tämä mahdollistaa kerhon toiminnan laadukkaan kehittämisen sekä kannustaa jäseniä hankkiutumaan tähän hienoon ja merkittävään tehtävään” kertoo nykyinen puheenjohtaja Jari Rantanen. Hän linjasi mennyttä kolmea vuotta toiminnan täyteisenä, mutta paljon antaneina. Hän painotti myös, ettei tehtävä ole yhden miehen show, vaan yhdessä aktiivisen hallituksen kanssa hommat tulee hoidettua laadukkaasti, ajallaan ja suunnitellusti.

Vuosikokouksen esitelmässä Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö evl. Matti Heininen kävi läpi puolustusvoimien ajankohtaisia asioita, aluetoimiston tehtäviä ja paikallispuolustusta. Kokouksessa palkittiin ansioituneita jäseniä. Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Petri Airaksinen ja Matti Koppanen, hopeinen ansiomitali Lauri Rekola. Hämeen Reserviupseeripiirin kultainen ansiomitali Timo-Pekka Koivuniemi, hopeinen ansiomitali Sanna Jaakola ja Matti Mahkonen.

Ratsuväen musiikkia Tampere-talossa

Koronan hieman hellittäessä kykenimme järjestämään kerhon matkan Rakuunasoittokunta 100 v. juhlakonserttiin marraskuun 10. päivänä. Ohjelma oli juonnollinen ja juontajana musiikkineuvos Seppo Hovi, joka yhdessä kappaleessa soitti flyygeliä. Kapellimestareina toimivat musiikkimajurit Riku Huhtasalo ja Tomi Väisänen. Solisteina Angelika Glas ja Hannu Lehtonen.

Musiikkia oli monenlaista; Ratsuväen kutsu, Husaari-galoppi, Niin paljon kuuluu rakkauteen, My Way muutama mainiten. Juhlavuodelle oli tilattu palkitulta säveltäjältä Jukka-Pekka Lehdolta moderni, ratsuväestä ja ratsuväen hengestä aiheensa ammentanut kolmiosainen puhallinorkesteriteos. Kappaleen nimenä Suita 5, 1. Satulointi, 2. Ajasta aikaan, 3.Suitsissa.

Viimeinen musiikkiesitys Ratsuväenmarssi kuunneltiin seisten.

Menomatkalla porukan ainoa husaari Pentti Railovesi kertoi työajastaan Lahden varuskunnassa, siivittäen tarinaa ratsuväen tavoista ja merkkihenkilöistä.Matkan musiikkiesitykset eivät päättyneet  tähän,  vaan kotimatkalla linja-autossa nuoriherra Justus Koivuniemi esitti upeasti  Suvi Teräsniskan tunnetuksi tekemän kappaleen ”Taivas sylissäni”. Hän sai varmasti illan sympaattisimmat suosionosoitukset matkustajilta.

Konserttimatkalla tällä porukalla.

VIHDOINKIN REISSUUN

Kahteen kertaan siirretty sotahistoriallinen matka Ilomantsin alueen taistelupaikoille näki päivänvalon perjantaina 27.8. klo 9.00. Toijalan torille kokoontui runsas kaksikymmentä kerhon jäsentä muutaman asiasta kiinnostuneen kera valmiina matkantekoon. Kuljettajaksi olimme saaneet akaalaisen Timo Saarisen.

Tämän kertaisen matkan olivat meille suunnitelleet ja valmistaneet Ville Hölttä ja Petteri Jyrämö – suuri kiitos heille jo jutun alkusanoissa.

Tällä joukolla olimme liikkeellä. Kameran takana kuljettajamme Timo Saarinen.

Mikkeli

Matkaa taitettiin kohti Mikkeliä selvästikin odottavissa tunnelmissa. Ensimmäinen kohteemme oli Muisti – Sodan ja Rauhan keskus. Ehkä tutumpi nimi Mikkelin Päämajamuseo. Museoon oli koottu nykytekniikan avuin laadukkaita videoesityksiä eri aiheista ennen sotia,  niiden aikana ja jälkeen. Näyttelyssä kävijä kykeni itseään ohjaten tutustumaan moniin erilaisiin asioihin. Ehkä vaikuttavin kokemus syntyi huoneesta, johon oli hiekkasäkeistä kasattu taisteluhauta. Virtuaalilasein ja kuulokkein pääsi kokemaan miltä koko ajan lähestyvä tykistökeskitys tai konekiväärin suihku Suomen puolustajista saattoi tuntua – vaikuttavaa!

Muisti – Sodan ja Rauhan keskus. Tunnetaan myös Mikkelin Päämajamuseon nimellä.

Joensuu – bunkkerimuseo

Bunkkerimuseo on osa Salpalinjan puolustusasemia. Se sijaitsee kauniilla paikalla vesistön äärellä. Normaalisti museo on suljettuna perjantaisin, mutta meillä oli onnea matkassa. Museoalueella oli paikallisen MPK:n väkeä kunnostamassa juoksuhautoja, josta syystä myös museon opas sattui olemaan läsnä. Hän avasi meille bunkkerimuseon ovet ja näin saimme tutustua kohteeseen perin pohjin. Viimeistään nyt alkoivat ”hylsyt lennellä”!

Majoittuminen Joensuussa

Museolta matka jatkui Joensuun keskustaan Hotelli Vaakunaan, jossa yövyimme molemmat yöt. Aiemmista sotahistoriallisista matkoista poiketen kaikki yhteiset ruokailut olivat kerrassaan mainioita, kun tarjontaa vertasi maan rajojen ulkopuolella tapahtuneiden sotahistoriallisten matkojen vastaaviin pois lukien maittavat soppalounaat maastossa. Päivällisen jälkeen oli vapaata illanviettoa, jota kukin seurue ja jäsen toteuttivat omilla tahoillaan. Illasta selvittiin ilman haavoittumisia!

Aamupalan jälkeen meiltä lähti kaksi partiota kohti Joensuun Sankarihautoja. Tavoitteenamme meillä oli löytää jäsenemme Erkki Väisäsen sedän muistokivi ja hautapaikka. Alikersantti Jalmari Väisänen menehtyi kenttäsairaalassa 8.7.1944. Tavoitteemme saavutettiin.

Kohti Parppeinvaaraa

Parppeinvaara sijaitsee Suomen itäisimmän kunnan, Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa. Parppeinvaaran runokyläksikin kutsuttu. Parppeinvaaran laelta avautui huikea näkymä Suomen kansallismaisemiin. Täällä seurueeseemme liittyi opas Otso Nygren. Hän tutustutti meidät rajakenraali, Marskin ritari nro 3 Erkki Raappanan sotilailta saamaansa hirsimökkiin, jota hän käytti sodan aikana komento- ja majoituspaikkana. Hän kutsui hirsikämppäänsä Rukapirtiksi. Maja rakennettiin Novinkajärven rannalle Tiiksan kylään. Aselepoehtojen mukaisesti sieltä vetäydyttiin ja maja pystytettiin Suomujärven rannalle Lieksaan. Lopulliseen sijoituspaikkaan Parppeinvaaralle maja siirrettiin v. 1984 sotahistorialliseksi nähtävyyskohteeksi.  Erkki Raappanan kuoltua v. 1962 hänen muistoaan kunnioitettiin nimeämällä rakennus Rajakenraalin majaksi.

Ravintola Parppeinpirtissä pääsimme tutustumaan karjalaisen ruokakulttuurin helmiin mm. savusärkiin, karjalanpaistiin ja erilaisiin piirakoihin.

Oppaamme oli melkoinen tietopankki

Oppaamme Otso Nygren osoittautui erinomaiseksi tietäjäksi Ilomantsin alueen taistelujen vaiheista. Hänellä oli joka paikassa niin paljon kerrottavaa, että hänen lauseestaan ”nyt on kireä aikataulu” muodostui keskuudessamme lentävälause.

Ilomantsin alue, johon matkallemme tutustuimme keskittyi, oli viimeinen Neuvostoliiton suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodan aikana. Taistelut käytiin heinä-elokuussa 1944. Puna-armeijan tavoitteena oli suurella sotajoukolla vallata Ilomantsin tärkeä tienristeys ja edetä sieltä Suomen VI AK selustaan, joka oli pysäyttänyt puna-armeijan hyökkäyksen. Erkki Raappanan johtamat joukot kävivät kaksikertaiseen kaksipuoliseen saarrostukseen perustuvaan vastahyökkäykseen motittaen ja tuhoten hyökkääjät. Ilomantsin taistelu käytiin noin 40 km leveällä ja 30 km syvällä alueella. Puna-armeija lähetti lisää motitetuille joukoille apuvoimia, mutta niiden pääsy kyettiin estämään. Jokainen meistä ymmärtää mitä olisi voinut käydä Suomelle, jos puna-armeija olisi kyennyt tätä kautta iskemään Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustaan.

Seppeleen lasku Talvisodan Oinassalmen muistomerkillä

Sotahistoriallisten matkojen eräs muistiin jäävimmistä tapahtumista on perinteisesti ollut kerhon seppeleen lasku muistomerkeille. Tällä kertaa seppeleemme ”Suomen sotilaita kiittäen” laskettiin Ville Höltän ja Petteri Jyrämön toimiessa laskijoina Oinassalmen muistomerkillä. Muistomerkissä teksti: ”Tolvajärvi – Oinassalmi – Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40”. Seppeleen laskun yhteydessä meille puhui jäsenemme Heikki Teräväinen. Hän lopetti puheensa seuraavasti: ” Esitän, että jokainen meistä vie kätensä sydämelleen kiitollisuuden, kunnioituksen ja arvonannon osoituksena kaikille kaatuneille ja haavoittuneille, kaikilla rintamilla taistelleille miehille ja naisille sekä kotirintamalla osuutensa tehneille” – näin me myös toimimme. Heikin puhe kokonaisuudessaan liitteenä.

Ilomantsi 28.08.2021 Heikin puhe

Oinassalmen muistomerkillä puheen piti Heikki Teräväinen

Ilomantsin sotatie

Kuvassa Ilomantsiin rakennetun sotatien reitti. Numerot kuvaavat näissä kohdin olevia opastauluja.

Ilomantsin ja Venäjän rajan väliselle alueelle ovat Ilomantsin Sotahistoriallinen työryhmä ry ja Ilomantsin Matkailuyhdistys ry yhdessä rakentaneet Ilomantsin sotatieksi –nimetyn reitin. Reitin varrelle on nyt jo tehty ja suunnitteilla 20 opastaulua. Opastaulut kertovat juuri sillä kohdalla käydyistä taisteluista. Tätä reittiä kiersimme muutamissa paikoissa pysähtyen. Opastaulujen tietoja syventäen oppaamme Otso Nygren perehdytti meitä kulloisiinkin tapahtumiin. Samoin siirtymien välillä hänen ehtymätön tietovarastonsa alueen tapahtumista elävöitti matkan kulkua.

Vierailupaikoissamme, lähes kaikissa, vilahteli itä-suomalaiseen tapaan ”vaara”: Norpanvaara, Ukkolanvaara, Korentovaara, Lehmivaara, Lehtovaara, Leppävaara, Lutikkavaara, Naurisvaara, Hattuvaara, Vellivaara.

Kenraali Raappana tavattiin Öykkösenvaarassa

Öykkösenvaaran kenttälinnoitus oli louhittu kallioiseen maastoon. Kesken linnoitustyön kesällä 1944 hyökännyt vihollinen onnistuttiin pysäyttämään ja loppujen lopuksi motitettiin. Puolustajien kannalta alue oli hankala, kun vihollisen tykistötuli moukaroi kivistä mäkeä ja sirpalevaikutus oli merkittävä. Nyt alueelle on entisöity korsuja, taisteluhautoja, sirpalesuojia, tuliasemia, konekivääripesäkkeitä. Erillisessä näyttelytilassa esitellään Ilomantsin taisteluja. Samaan aikaan paikalla oli myös toinen ryhmä ja yllätykseksemme itse kenraali Raappana vieraili luonamme kertomassa tuntemuksiaan taistelutilanteesta.

”Kenraali Raappana” vieraili Öykkösenvaarassa, keskustelussa mukana Raimo Linnala ja Markku Lapinleimu.

Hattuvaarassa monipuolista historiaa

Hattuvaarassa käydyillä taisteluilla 27.7.1944 oli merkittävä vaikutus Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkuvaiheessa. Tämä hyökkäys uhkasi torjuntataisteluun valmistaumassa olevan Ryhmä Raappanan selustaa. Koukkaustaktiikalla ja motittamalla suomalaisten onnistui tuhota tämäkin hyökkäys. Näitä taisteluja kuvaamaan on motitusalueelle molemmin puolin tietä tehty ”Taistelijan taival”. Tämä koostuu tauluista, joissa kaikissa on veteraanin kertoma tarina miten hän juuri siinä paikassa oli toiminut ja kokenut taistelujen tiimellyksessä. Todella vaikuttavaa.

Tässä taulussa kolmannen joukkueen johtaja kornetti Erkki Hytin (20v.) tarinaa.

 

Vierailimme myös samalla alueella olevassa Taistelijan Talossa. Talo on rakennettu kunnianosoitukseksi sotiemme veteraaneille. Tänne on koottu sotahistoriallisia näyttelyjä sisä- ja ulkotiloissa. Suomen nainen – Lotta Svärd, Sodasta rauhaan –näyttely sekä runsaasti esineistöä kuten asekokoelmia, sota-ajan varusteita, palveluvaatetusta sekä asemasodan puhdetöitä. Ilomantsin taisteluissa käytetyistä tykeistä sekä sotasaaliiksi saatuja venäläisiltä yht. 12 kpl on koottu erilliseen tykkikatokseen.

Viimeisenä päivänä matka kohti Kollaa ja Simo Häyhä-museota

Matkapäivä valkeni loistavassa auringon paisteissa säässä. Arvioitumatka-aika n. 2 h museolle hieman venähti, kun matkalla vierailimme Parikkalan Patsaspuistossa. Oheiset kuvat puhukoot esittelyn puolesta. Tässä pysähtymiskohteessa olimme matkan aikana lähimpänä Venäjän rajaa n. 200 m.

Epäilemättä kerhomme jäsenet tietävät tarkka-ampuja Simo Häyhän teot ja ansiot Talvisodan kolmen kuukauden aikana, jolloin hän myös haavoittui vakavasti. Puhutaan maailman historian parhaasta tarkka-ampujasta. Näyttelyrakennus on jaettu kahteen osaan. Alakerta on omistettu Simo Häyhän elämän erivaiheille ja toiminnalle niin rauhan kuin Talvisodankin aikana. Esillä on runsaasti alkuperäisaineistoa.

Näin suomalaiset sotilaat toimivat

 

Toinen kerros esittelee Kollaan taisteluiden vaiheita. Täällä palautui mieliimme sotahistoriallinen vierailumme Kollaanjoella.

Tämä kuva otettu Kollaanjoelta sodan loputtua Venäjän puolelta.

 

Ilomantsin alueella yhtymäkohtia Akaaseen ja kerhoomme

Markku Lapinleimu oli koonnut kahdesta henkilöstä tietoja joiden tunnistettiin liittyneen Akaaseen ja kerhomme toimintaan, joista hän kertoili paluumatkalla. Markku kertoi herrasta nimeltä everstiluutnantti Heikki Virintie (ent. Virtanen). Heikki Virtanen kunnostautui Ilomantsin suunnalla kesällä 1944 johtamalla osan viivyttävistä joukoista ulos motista. Lempinimi oli Paukku Virtanen.  Hänet palkittiin ansioista rintamalla ja rauhan ajan Puolustusvoimissa vapaudenristillä viisi kertaa. Sodan jälkeen hän toimi Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin toiminnanjohtajana 1973-1983.

Toinen henkilö oli kapteeni Mannerheim-ristin ritari nro 168 Tauno Iisalo (myönnettiin 21.12.44). Hän johti lentolaivuetta, joka pommitti ryssiä Ilomantsin ratkaisutaistelussa. Hän menehtyi puolustusvoimien koelennolla v. 1947. Iisalon perhe asui Toijalassa 1920-luvulla. Hänelle on tehty muistolaatta Arvo Ylpön koululla. Hänen veljensä Pentti Iisalo oli Mannerheim-ristin ritari nro 16. Kolmannelle Iisalon veljekselle Aulikselle esitettiin myös Mannerheim-ristiä, jota ei kuitenkaan myönnetty.

Vierailumme Ilomantsin alueelle ylitti odotukset. Ville ja Petteri olivat luoneet hienon kokonaisuuden. Ilomantsin taistelut ovat jääneet ehkä hieman vähemmälle suomalaisen sotahistorian sankariteoista puhuttaessa. Ainakin matkalla mukana olleille tämä puute korjaantui. Alueella on todella hienosti rakennettu kohteita, joihin on helppo lähteä tutustumaan ilman erityistä opastusta.

Yhteisistä matkoistamme on muodostunut jo melkoinen perinne ja seuraavaa matkakohdetta jo hahmoteltiin paluumatkalla.

Vaikka olimme matkan aikana vakavien asioiden äärellä niin huumori on aina kuulunut osana matkojen ohjelmaan.

 

Nuortenilta sujui kisailujen

Akaan Reserviupseerikerhon nuorille järjestettiin 8.10 nuortenilta. Ilta alkoi paikallisen keilahallin parketilla kisaillen keilauksen merkeissä. Tästä siirryttiin syömään mesopotamian menun maittavia ruokia ravintola Oskariin. Illanvietto jatkui dartsin merkeissä ravintola Kruunassa ja Klaavassa.

KUNTOA TESTATTIIN TOIJALAN URHEILUKENTÄLLÄ

Elokuun lopulla oli urheilu-upseeri Marko Mahkonen järjestänyt jälleen mahdollisuuden jäsenille kuntonsa testaamiseen.

Testi muodostui seuraavista osioista: UKK-kävelytesti, tasaisella vauhdilla kahden kilometrin kävely, vauhditon pituushyppy, istumaan nousu, etunojapunnerrus.

Omaa testitulosta pystyy vertaamaan oman ikäisten joukossa asteikolla erinomainen-kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-välttävä heikko. Marko lähetti osallistujille ammattimaisin kommentein tulokset.

Mukaan osallistujia olisi mahtunut reilusti enemmän. Testin suorittaneet pitivät testin sisältöä mielekkäänä ja tulokset varmasti antavat hyvää suuntaa oman kunnon tasosta. Osallistujat suosittelevat vahvasti.

Senioriosaston osallistujat Raimo Linnala (vas.) ja Jukka Turunen (oik.) järjestäjän Marko Mahkosen kanssa kuvassa testin jälkeen.

Herrasmieskilpailu Saajanmajalla elokuisena iltana

Perinteisiin kuuluu, että edellisvuoden kilpailun voittajapari järjestää kisat seuraavana vuonna. Tänä vuonna järjestämisvastuun olivat ansainneet Markku Lapinleimu ja Marko Mahkonen. Jotkut ovat sitä mieltä, että kilpailun toinen sija on paras sijoitus. Monipuolisen ja virkistävän tehtäväsikermän olivat herrat kehitelleet tälle vuodelle.

Rastit sisälsivät ammuntaa ilma- ja ruutiasein, kasa-ammunnan ratkaistessa pisteet. Esineiden tunnistamista mm. sota-aikaisista esineistä hiustenmuotoilijaan. Saajanmajalla kun oltiin, niin yksi kysymys sisälsi Saajanmitan ympärysmitan ja veden lämpötilan arviointia. Sokerina pohjalla uusi ammunnan laji kerhomme valikoimiin – ritsa-ammunta. Tätä suoritettiin monella eri tyylillä, josta kuvanäytteitä.

Kilpailun ylivoimaiseksi voittajapariksi selviytyi taistelijapari Raimo Antila ja Matti Koppanen pistein 23. Tavoitelluimman sijoituksen sai taistelijapari Raimo Linnala ja Jari Rantanen 17 pistettä, tosin vain yhden pisteen erolla Juha-Matti Laurilan ja Heikki Savikon muodostamaan pariin. Yhtä kaikki osanottajat olivat tyytyväisiä kilpailuun ja sen jälkeiseen yhdessäoloon.

Hymyssä suin kilpailun voittajat Matti ja Ama

Pistooliampumajuoksu Suvipielisen rannoilla

Perinteinen elokuinen piirien pistooliampumajuoksu Rengossa sattuu usein osumaan kauniiseen kesäiltaan. Näin oli myös tänä vuonna kun keskiviikkona 11.8.2021 kokoonnuttiin Suvipielisen rannalle kilvoittelemaan.

Jälleen kelpasi juosta sekä ampua upeissa puitteissa, vieläpä kun välittömästi urheilun jälkeen on saatavilla rantasaunan löylyt uinnin kera.

Osanottajamäärä jäi tänä vuonna hieman alle 20 kilpailijan koska elokuulle oli siirretty varsin monia muitakin mielenkiintoisia urheilutapahtumia alueellamme. Päällekkäisyyksien vuoksi muut tapahtumat verottivat tällä kertaa pistooliampumajuoksua hyvin monen vakikävijän kohdalla.

Kerhomme  6-jäseninen joukkue oli kilpailussa menestyksekäs. Mestaruuden pokkasi yleisessä sarjassa Jari Rantanen ja H50-sarjassa voittajaksi Marko Mahkonen.

Kerhomme saavutti joukkuekilpailusta kultaa ja pronssia. Tuloksia voi tarkemmin tutkia osoitteessa www.ehrup.net

Timo-Pekka Koivuniemi

Palkintojenjaossa tunnistettavissa ainakin Jari Rantanen vasemmalla.

Veteraanien perinnetyö jatkuu

Kuluvana vuonna viimeinenkin akaalainen Veteraaniyhdistys lopettaa pitkään jatkuneen ja ansiokkaan toimintansa sotiemme veteraanien ja lottien sekä heidän puolisoidensa elämäntaipaleen tukemisessa. Toimintaa jatkamaan on perustettu Tammenlehvän Hämeenlinnan Seudun Perinneyhdistys.

Kerhossamme halutaan vaalia veteraanien arvokasta perinnettä eri tavoin. Tulemme syksyn aikana muiden maanpuolustusyhdistysten ja Akaan kaupungin kanssa sopimaan ja tarkentamaan perinteisten muistopäivien viettämisen toimintamalleja.

Yhtenä kerhon omana toimintana olemme sopineet Akaan seurakunnan kanssa, että kerho käy vuosittain puhdistamassa kaikkien kolmen sankarihautojen muistolaatat. Akaan seurakunta uudisti kesällä 2020 Toijalan ja Viialan muistolaattojen tekstaukset hopeoimalla ne uudestaan. Hopeoinnit ovat kustannuksiltaan merkittävät. Niiden säilymistä edesauttaa vuosittainen pesu. Ensimmäinen pesukierros on tehty. Peseminen itsessään hoituu vaivattomasti. Suurin tunnelataus syntyy hautausmaan ympäristön rauhallisuudesta ja meille pääosin tuntemattomien nuorten sotilaiden ja lottien nimistä, kuolinpaikoista ja päivämääristä. Uhrausten määrää ei pysty käsittämään.

Työn ohessa yhteiskuvaan Toijalassa asettuivat: Pajasmaan Mika, Antilan Raimo, Jaakolan Sanna, Turusen Jukka ja Heleniuksen Rauno.

Viialan sankarihaudoilla toimivat Viialan omat pojat Markku Hevonoja ja Erkki Väisänen Jukka Turusen johdolla.

Reserviläisten ammunnan piirikisoissa menestystä Akaalaisille

Etelä-Hämeen reservipiirien ampumamestaruuskilpailut käytiin Ruskeakiven ampumaradalla Akaan Kylmäkoskella helteisenä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Mukana oli 14 yhdistystä ja noin 70 ampujaa. Tavanomaisten pienoispistooli- ja pienoiskiväärilajien lisäksi reserviläiskisojen valikoimaan kuuluvat nopeatempoiset pienoispistoolin pika-ammunta ja pienoiskiväärin kenttäammunta. Toijalan Seudun Reserviläisten järjestämissä kisoissa nähtiin erinomaista paikallista menestystä.

Akaan reserviupseereille neljä kolmoisvoittoa – ”Tulostaso olisi voinut olla kovempikin”

Akaan Reserviupseerikerho lähetti kisoihin peräti yksitoistahenkisen joukkueen, joka kattoi kaikki kilpailulajit ja useimmat ikäsarjat aina yleisestä H-sarjasta 75-vuotiaisiin. Menestys kotiradalla oli erinomainen. Kerho saavutti kolmoisvoitot reserviupseeripiirin molempien pienoispistoolilajien H- ja H50-sarjoissa ja kaksoisvoitot kaikkien pienoiskiväärilajien H-sarjassa. Pistoolilajien H-sarjoissa kultaa ampui Petteri Jyrämö tuloksin 516 ja 538, hopeaa Petri Airaksinen ja pronssia Timo-Pekka Koivuniemi. Hyviä tuloksia saavutettiin myös kokemuksen täyttämissä H50-sarjoissa, jotka voitti Raimo Antila tuloksin 535 ja 520. Muut mitalistit olivat Matti Koppanen ja Sami Rantala. Mainittakoon, että tuore kotiseutuneuvos Markku Lapinleimu voitti pika-ammunnan H75-sarjan mainiolla tuloksella 396.

Pienoiskiväärilajien H-sarjan menestyjät olivat Petteri Jyrämö ja Jari Rantanen. Kolmois- ja kaksoisvoitot ja muu menestys takasivat sen, että Akaan reserviupseerit ottivat kaksoisvoiton myös pienoispistoolilajien joukkuekisassa ja voittivat kahden pienoiskiväärilajin joukkuemestaruuden.

Pienoispistoolin ja pika-ammunnan H50-sarjojen voittaja Raimo Antila avasi menestyksen taustoja:

Pitkään kilpa-ammuntaa harrastanut Sami Rantala ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen tulostasoon:

Rantalan mainitseman yleisen tulostason yhtenä taustatekijänä oli se, että samalle viikonlopulle osui Covid-19-pandemian tiivistämän kisakauden muitakin kilpailuja, jotka houkuttelivat osaa etelähämäläisampujista enemmän kuin Akaa.

Reserviläisetkin ehtivät ampumaan – ”Kuuma on ja kiirettä pitää”

Kilpailuiden toimitsijatehtävistä ja muista järjestelyistä vastasi Akaan Reserviupseerien veljesseura Toijalan Seudun Reserviläiset. Järjestävän seuran Timo Velisen kehittämä digitalisoitu tuloslaskentajärjestelmä keräsi jälleen kiitosta:

Kilpailun johtaja Heikki Ahola oli hieman huolissaan toimitsijavoiman riittävyydestä, mutta suostui siihen, että veljesseuran menestyksen innoittamana myös reserviläiset lähettivät ampujia mukaan reserviläispiirin sunnuntaipäivän lajeihin. Jarmo Nieminen voitti pienoispistoolin H60-sarjat murskatuloksilla 550 ja 565. Pika-ammunnan H50-sarjassa järjestävä seura otti kaksoisvoiton Jukka Sirolan ja Ossi Reinin voimin.

Akaa on keskeisen sijaintinsa ja hyvien olosuhteidensa vuoksi suosittu reserviläisammuntakisojen järjestämispaikka. Heikki Ahola perusteli asiaa ampumaratatilanteella:

Kilpailun tulokset Etelä-Hämeen reserviläispiirin kotisivuilta, teksti ja kuvat Juuso Hyvärinen.

https://etela-hameen-reservilaispiiri.reservilaisliitto.fi/wp-content/uploads/sites/8/2021/07/E_HUps_piirin_tulosluettelo_202130175.pdf

Puheenjohtajatapaaminen Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä

Kerhossamme on ollut tapana, että puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan ja sihteerin kanssa kutsuvat kerhon emeritus-puheenjohtajia keskustelemaan kerhon toiminnasta ja saamaan arvokkaita ideoita tulevaisuuden toimintaan.

Tapaaminen on pyritty järjestämään Saajanmajalla Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 4. pnä kesäkuuta. Niin myös tänä vuonna, kun covid-19 –tilanne sen tuolloin mahdollisti turvallisesti järjestää.

Tilaisuus aloitettiin perinteisesti lipunnostolla ja puheenjohtajan tervetulopuheella. Puheenjohtaja Jari Rantanen oli ottanut mukaansa useita kymmeniä kiloja painavan Paavon Putken, jonka kerho voitti viime vuoden Etelä-Hämeen reserviupseeripiirin aktiivisesta toiminnastaan.

Ilta sujui aktiivisen keskustelun ja muistelujen merkeissä. Reijo Rasmus toi tilaisuuteen nautittavaksi hänellä pitkään säilytyksessä olleen konjakkipullon. Hän oli odottanut riittävän arvokasta tilaisuutta juoman nauttimiseen. Pullon vahakorkin avaaminen aiheutti riemukkaita hetkiä, kun vaha olikin yllättävän kireässä. Lopulta pääsimme skoolaamaan kerholle ja sen tulevaisuudelle.

Edelliset puheenjohtajat olivat tyytyväisiä kerhon nykytilaan ja erityisesti tulevaisuuteen, kun nuoria jäseniä on runsaasti mukana toiminnassa.

Tilaisuus alkoi lipunnostolla. Lippua nostamassa varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö ja emeritus puheenjohtaja, Saajanmaja-vastaava Matti Koppanen.

Puheenjohtaja Jari Rantasen tervetulopuhetta kuunneltiin, Paavon Putki –kunniapaikalla.

Ampumakävely uusilla säännöillä

Ampumakävelyn osallistujat yllätettiin muuttuneilla kilpailuohjeilla. Ammunta toteutettiin entiseen tapaan. Kävelyosuudella ei enää pyrittykään samaan kierrosaikaan. Tämä saattoi aiheuttaa osalle hyvin harjoitelleille kilpailijoille tuskaisia hetkiä, vaikka kyseessähän on leppoisaa kisailua hyvässä seurassa. Sää oli kilpailun aikana melko vaihteleva sateesta poutaan,  kylmäntunteen ollessa läsnä muuten paitsi saunan löylyissä.

Keskiviikkona 19.5.2021 Saajanmajalla järjestetyssä ampumakävelyssä kilpailijat ampuivat 2 x 5 laukausta pistoolilla, kasa-ammuntana. Ampumakävelyreitin pituus oli 1 600 metriä. Kilpailijan piti arvioida ennen matkaan lähtöä kauanko hän käyttää tähän matkaan ammuntoineen aikaa. Tarkkuuskävelyn pisteet jaettiin sen mukaisesti, mitä lähemmäs tavoiteaikaansa kilpailija reitin käveli. Hyviä suorituksia tehtiin paljon. Illan kruunasi makoisat löylyt ja uinti juuri keväällä ruopatussa uudessa uimarannassa.

Tällä kertaa ansaitun voiton saavutti Lapinleimun Markku hyvällä ammunnan tuloksella ja toiseksi parhaalla arvioajalla. Toisen sijan saavutti Marko Mahkonen lähes samoin perustein kuin Markun voittoisa kisa. Kolmas sija jaettiin Raimo Linnalan ja Petteri Jyrämön kesken. Raimo kunnostautui etenkin kävelyosuudella, jossa hänen aikansa erosi vain 11 sekuntia etukäteen arvioidusta. Petterin vahvuudet olivat ammuntasuorituksessa. Toimitsijoina kilpailussa toimivat Petri Airaksinen ja T-P Koivuniemi.

Kilpailun tarkimman kävelysuorituksen tehneellä Raimolla oli aikaa tervehtiä ampumapaikalle saapuessaan toimitsija Petriä

Kilpailun voittajanelikko Petteri, Marko, Markku ja Raimo

 

Puheenjohtaja Jari Rantanen esittelee ampumakävelyn lomassa ylpeänä viime vuonna upseeripiirin toimintakilpailun Paavon Putken voitettua kiertopalkintoa. Painoa tykillä on useita kymmeniä kiloja.

Kevättalkoot Saajanmajalla

Saajanmajalla oli lauantaina 17.4. Reserviläisten kanssa yhteiset kevättalkoot. Talkoissa meitä oli mukava porukka ja saatiin mukavasti aikaankin. Talkoo kohdistui ympäristön siistimiseen ja puiden pilkkomiseen. Runsaasta talkooeväiden tarjoilusta vastasi reserviläisten puheenjohtaja Virpi Rantala.

Talkoiden jälkeisellä viikolla suoritettiin uimapaikan ruoppaus. Reijo Rasmus oli projektin valvojana ja tuloksena 8h imuruoppauksella saatiin laiturin päähän 15x20m 1,7m syvä uima-alue. Edelleenkään hypätä ei saa, mutta Saajanmajan käyttöarvo nousi ruoppauksella huomattavasti. Saajanmaja on jäsenistön käytössä, joten sinne viettämään kesäisiä iltoja.

Puheenjohtaja Jari Rantasella näkyvissä työn jälkeä kasvoissa. Tässä Jari aloittelemassa evästaukoa.

Ruoppaus käynnissä

Reserviläisurheiluliiton vuoden 2021 talvijotos, Pirkkajotos

Viikonloppuna 20.-21.3.2021 järjestettiin valtakunnallinen talvijotos. Poikkeusoloista johtuen jotos muutettiin Tampereen seudulta maanlaajuiseksi hajautetun toiminnan versioksi. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen hajautetun toiminnan jotos. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry, Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry ja Pirkanmaan Reserviläispiiri ry.

Pirkkajotoksella oli monipuolisia sotilaallisia rasteja, ei kuitenkaan sotilaskalustoa, koska PV tai MPK ei ollut jotoksen etäversiossa mukana.

Kilpailussa oli kaksi sarjaa: retkisarja ja reserviläissarja. Partiomme osallistui retkisarjaan ja menestystä tuli mukavasti kun voitimme tämän sarjan hyvän tasaisen kilpailun jälkeen. Jotokselle matkaan lähti sarjassamme kahdeksan partiota, joista vain yksi joutui keskeyttämään.Reserviläissarjassa osallistujia oli 14 partion verran ja kaikki pääsivät hyväksytysti maaliin.

Jotosreitin vähimmäispituus oli jalan 30 km tai hiihtäen 60 km. Partiomme eteni jalan, yhteensä kertyi matkaa noin 35 kilometriä Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla Kiikoisissa, Sastamalassa. Reitistämme noin 13 kilometrin osan taivalsimme Kuasman Kiäppi -nimistä patikkareittia pitkin, loppu reitistä oli suunniteltu karttatiedusteluna, mikä tarkoitti sitä, että todellinen kulkureitti muuttui suunnitellusta. Törmäsimme reitillä mm valtaojaan ja kartassa näkynyttä siltaa ei enää ollut, jolloin kiertotie oli löydettävä. Partiomme esiintyi kilpailussa nimellä Akaan Reserviupseerikerho, kerhon urheilu-upseeri T-P Koivuniemi toimi partion johtajana ja jäseninä Heikki Norri, Pekka Norri ja Kalle Rintala.

Tulokset: https://pirkkajotos.takoru.fi/wp-content/uploads/2021/03/Pirkkajotos-lopputulokset.pdf

Linkki Reserviläisen uutiseen: https://www.reservilainen.fi/uutiset/ensimmainen_hajautettu_jotos_sai_partiot_poikkeusoloista_huolimatta_mukaan

Sosiaalisessa mediassa on lisää jotoksen tunnelmia ja valokuvia tunnisteella #pirkkajotos. Teksti ja valokuvat Timo-Pekka Koivuniemi.

Joutsenpariskunta Kiikoisjärvellä

Seppeleen lasku Toijalan Sankarihaudalle 13.3.

Perinteen mukaisesti Koronasta huolimatta järjestettiin Toijalan Sankarihaudalla muistotilaisuus Talvisodan päättymispäivänä. Ohjelma oli jouduttu karsimaan minimiin. Ainoastaan seppeleenlasku voitiin toteuttaa.

Seppeleen laskijoina toimivat Toijalan Seudun Sotainvalidit ry:n puheenjohtaja Juha Vuorinen ja kerhomme jäsen Markku Lapinleimu (vas.).

Kunniavartion Sankarihaudalla muodostivat Mikko Soini (oik.) ja Juuso Hyvärinen. Lippuvartiossa Ossi Reini lipunkantajana ja airueina Tuija Leppimäki ja Petteri Jyrämö (oik.). Kuvaajana toimi Laura Leppimäki.

 

Kevätkokouksessa  11.3.2021 runsas osanotto

Vallitsevasta Covid-19 tilanteesta johtuen kokous järjestettiin kokonaisuudessaan Teams-kokouksena puheenjohtaja Jari Rantasen toimiessa järjestelijänä. Kokoukseen osallistui 29 kerhon jäsentä. Mielenkiintoa oli osaltaan lisäämässä Satakunnan Lennoston komentaja Ari Heikkisen pitämä esitelmä ilmavoimien HX-hankkeesta.

Kokouksen aluksi vietettiin hiljainen hetki kerhomme jäsenen Unto Heikuran poismenon johdosta.

Kokous sujui jämäkästi Raimo Antilan toimiessa puheenjohtajana

Puheenjohtajan valinnasta päästyämme kokous sujui mallikkaasti. ”Huolimatta Koronan aiheuttamista hankaluuksista onnistuimme toteuttamaan lähes kaikki suunnitellut tapahtumat” totesi Jari Rantanen esitellessään hallituksen toimintakertomusta viime vuodesta. Erityisen maininnan Jari osoitti Sotilastaitokilpailun järjestämisestä, joka sattui osumaan ajankohdallisesti Koronan näkökulmasta vähäriskisimpään hetkeen viime vuonna. ”Hyvään toimintaan tarvitaan joskus onneakin. Toinen merkittävä saavutus oli Etelä-Hämeen reserviupseeripiirin ”Paavon putki-kilpailun” voittaminen.” summasi  Jari Rantanen.

Kevätkokouksen viralliset asiat sujuivat hienosti. Toimintakertomukset (liitteenä) olivat hyvin laadittuja ja esitettyjä. Koronan vaikutus oli näkyvissä tuloslaskelmassa tulovirtojen kohdalla, kun esim. talkoita ja pukkipalvelua ei päästy normaaliin tapaan suorittamaan. Lisäksi maininnan ansaitsee kerhon päätös hankkia perinne- ja kokoontumistilaksi huoneisto Viialan Nahkatehtaalta.

Kokouksen päätteeksi oli viime vuoden palkitsemisten aika. Nuorten palkinnolla on tapana ollut olla kadoksissa palkintojen jaon aikana. Viime vuonna saatiin kiertopalkinnoksi Pentti E.J. Uotilan lahjoittama iso tykin ammuksen hylsy ajatuksella ettei katoaminen ole kovin yksinkertaista. Sen verran tälläkin kertaa oli jännitystä ilmassa, kun Jari Rantanen kertoi palkinnoista esitetystä valokuvasta, että siitä puuttuu nuorten palkinto. Varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö kuitenkin vapautti kuulijat kertomalla, että hylsy oli ollut kaiverrettavana palkintopöydän kuvaamisen aikana.

Toimintakertomukset:
2020 Hallitus Toimintakertomus
2020 Nuorten Toimintakertomus
2020 Urheilun Toimintakertomus
2020 Ammunta Toimintakertomus

Yhdistyksen palkitsemiset
Majurin miekka Sanna Jaakola, Vuoden Nuori Upseeri  Niclas Koskinen, Kotoa poissa –karttu  Leevi Ahonen, Hikiristi  Jukka Yrjölä

Ammunnan palkinnot: Iittalan Malja Petteri Jyrämö, OP – Ilma-ase 1.Sami Rantala 2.Raimo Antila 3.Petteri Jyrämö3×40 (3×20) ls, pienoiskivääriottelu Sami Rantala, Vuoden kivääriampuja Sami Rantala, Vuoden pistooliampuja Raimo Antila

Urheilun palkinnot: Vuoden sotilasurheilija Reijo Rasmus

Ansaitut aplodit näkyvästi antoi kaikkien puolesta palkituille Lapinleimun Markku, jonka kuvayhteys oli auki palkintojen jaon aikana.

Kevätkokouksen esitelmän piti Satakunnan Lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen

 

Komentaja Heikkisen oli tarkoitus pitää meille esitelmä jo viime vuonna, mutta se peruuntui Koronan vuoksi. Teams-järjestelmä mahdollisesti meidät tekemään yhteistyötä Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ry:n kanssa. Heillä oli vuosikokous samana päivänä ja he olivat pyytäneet Aki Heikkistä esitelmöimään. Saimme järjestymään AkRU:n osallistumisen samaan teams-kokoukseen ja pääsimme kuulemaan eversti Aki Heikkisen esitelmän ”HX-hanke Satakunnan Lennostossa”.

Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistyksen jäseninä voivat olla Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin tai Alueellisen Maanpuolustuskurssin käyneet henkilöt. Puheenjohtaja Jouni Koskela Tampereelta (alla kuvassa vas.).

 

Aki Heikkinen kävi alkuun läpi ilmavoimien strategiaa ”hajautettu ryhmitys, keskitetty torjunta”. Tätä ainutlaatuista toimintamallia tullaan katsomaan Suomeen muualta esim. Nato-maista. Heikkinen jatkoi esitystään varsinaisesta HX-hankkeesta avaten siinä periaatteita miksi kaikki viisi kone-ehdokasta pidetään mukana valinnan loppuun saakka. Valintaprosessia voidaan kuvata ainutlaatuiseksi maailmanlaajuisestikin. Satakunnan Lennoston rooli on valintaprosessin viimeisessä osiossa, jossa tulee tehtäväksi lopullinen konevalinta Ilmavoimien puolesta. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kuitenkin eduskunta.

Kiitoksena esitelmän pitäjälle puheenjohtaja Jari Rantanen lähetti käsinkirjoitetun kirjeen ja ”Ote pitää”-puukon:

Vuosi 2020

Helmikuisella hiihtomarssilla

Sunnuntaina 21. helmikuuta hiihdettiin Virttaankankaalla hajautettu 50 kilometrin hiihtomarssi, kenttäkelpoisuushiihto.

Hiihtopäivän keli oli voitelujen ja latupohjan suhteen vaikea, sillä kymmeniä päiviä jatkunut sydäntalven pakkasjakso vaihtui juuri hiihtoa edeltävänä päivänä suojakeliksi. Aamupäivällä saatiin hiihtoa taittaa vielä mukavassa poutasäässä mutta iltapäivän puolella lämpötila nousi jo +3 C asteeseen ja toi mukanaan myös tihkuisen vesisateen. Tämä johti siihen, että meidänkin ryhmämme teki reitin varrella suksihuoltoa ja monenlaista liisteriä ammennettiin repuista levitettäväksi suksien pohjaan. Toinen hyväksi todettu vaihtoehto oli käyttää ei-voideltavaa suksea ja täysi variaatio pitopohjasuksia tuntui olevan käytössä zero-, nano- ja skin-suksineen. Koska reitti poikkesi Vampulan ulkoilumajan tasalla useammankin kerran, oli myös suksien vaihto mahdollinen ja sitäkin optiota hyödynnettiin.

Kerhostamme hiihtoon osallistui ja maastohiihdon suhteen reservin kenttäkelpoisuutensa osoittivat Raimo Antila, Jari Hokkanen, Timo-Pekka Koivuniemi, Marko Mahkonen ja Jari Rantanen.

Hiihto suoritettiin 7 km, 8 km ja 10 km lenkeillä joista kaikki hiihdettiin vapaavalintaisessa järjestyksessä kahteen kertaan.

Maantieteellisenä erikoisuutena mainittakoon, että reitti kulki peräti neljän eri kunnan, Huittisten, Loimaan, Oripään ja Säkylän, alueella. Myös maakuntaraja Satakunta – Varsinais-Suomi ylitettiin hiihtäen useaan otteeseen kuten myös historiallinen erä- ja kauppatie Huovintie mikä Virttaankankaan – Säkylänharjun maastossa edelleen erottuu.

Hiihtokokemus oli mainio ja useimmille oli myös Virttaankankaan maastot uusi tuttavuus. Aluetta kannattaa lumivarmuutensa vuoksi jatkossakin hiihdossa hyödyntää.

teksti T-P Koivuniemi

Hiihtomarssin jälkeen Vampulan ulkoilumajalla.
vas Jari Rantanen, Marko Mahkonen, T-P Koivuniemi ja Raimo Antila.
Kuvasta puuttuu Jari Hokkanen

Piirin ilma-asekilpailut toteuttiin varatapakilpailuna

Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin toisen urheilu-upseerin Mauno Juottosen aloitteesta piirin urheiluparlamentille, päätettiin tämän vuotiset ilma-asemestaruudet ratkaista kotiradoilla. Maunon johdolla kehitettiin varatapakilpailun säännöt ja yhdistykset ampuivat helmikuun 1.-15. välisenä aikana tulokset kilpailuun.

Akaassa tulokset ammuttiin kahtena tiistaina yhteensä neljässä erässä, jolloin saatiin ryhmä koko pysymään riitttävän pienenä sillä osallistujia oli yhdeksän sekä kivääriin että pistooliin. Täten saimme kolme joukkuetta jalkeille molempiin lajeihin ja hyvän startin piirin urheilun kokonaiskilpailuun Paavon putkeen.

Tällä kertaa ei henkilökohtaista menestystä tullut muille ampujille kuin Markku Lapinleimulle, joka voitti kultaa ilmakiväärin H75 sarjassa. Joukkuekilpailuissa jäimme mitalisijojen ulkopuolelle, mutta kiväärissä olimme upseerikerhoista paras ja pistoolissa Riihimäen jälkeen toisia.

Tulokset löytyvät piirin sivuilta:
Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri – Ilma-asekilpailut 2021 tulokset (ehrup.net)

Kuutamohiihto toteutui loistavassa talvisäässä

 

Urheilu-upseerit Timo-Pekka Koivuniemi ja Marko Mahkonen järjestivät perinteisen kuutamohiihdon tammikuun viimeisenä torstaina. Tällä kertaa pelattiin ”varman päälle” ajankohdan suhteen eikä ajoitettu tapahtumaa helmi-maaliskuun vaihteeseen, jolloin usein on ollut ongelmaa lumitilanteen vuoksi.

 

Hiihtämään lähdettiin Toijalan Kuusikankaan kuntoradalta reitille Kuusikankaan pururata – Leijona-laavu – Sallinkulma -kääntöpisteessä kierrettiin Oopakan peltolenkki Viialassa. Paluu takaisin Leijonalaavulle, jossa makkara-, kahvi- ja mehutarjoilua. Kilometrejä kertyi n. 15.

Hiihtokeli oli mitä mainioin ja voitelu ei tuottanut ongelmia kokemattomallekaan hiihtäjälle. Saavuttaessa Leijona-laavulle kohosi jo nuotion savu ja tuoksu ympäristöön. Rantasen Jari jälkikasvun kanssa olivat jo aloittaneet taukopaikan valmistelut. Reitti oli erinomainen siinäkin mielessä, että kukin saattoi valita itselleen sopivan kilometrimäärän. Lapinleimun Markun  johdolla osa porukasta kävi katsastamassa Oopakan peltolenkin, osa jäi nauttimaan Jarin ja Veikon valmistamista mehusta, kahvista ja makkaroista.

Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 16 kerhon- tai perheenjäsentä. Koronaohjeistuksia pystyttiin hyvin noudattamaan. Ladulle olisi toki mahtunut enemmänkin osallistujia. Ensi vuonna sitten uudestaan.