Ajankohtaista

Kerhossamme puheenjohtajan vaihdos

Nykyinen varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö valittiin puheenjohtajaksi .

Syyskokous 11.11. valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Petteri Jyrämön ja varapuheenjohtajaksi Timo-Pekka Koivuniemen, Raimo Antila palasi hallitukseen. ”Kerhossamme olemme pyrkineet käytännössä rajaamaan puheenjohtajakauden kolmeen vuoteen. Tämä mahdollistaa kerhon toiminnan laadukkaan kehittämisen sekä kannustaa jäseniä hankkiutumaan tähän hienoon ja merkittävään tehtävään” kertoo nykyinen puheenjohtaja Jari Rantanen. Hän linjasi mennyttä kolmea vuotta toiminnan täyteisenä, mutta paljon antaneina. Hän painotti myös, ettei tehtävä ole yhden miehen show, vaan yhdessä aktiivisen hallituksen kanssa hommat tulee hoidettua laadukkaasti, ajallaan ja suunnitellusti.

Vuosikokouksen esitelmässä Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö evl. Matti Heininen kävi läpi puolustusvoimien ajankohtaisia asioita, aluetoimiston tehtäviä ja paikallispuolustusta. Kokouksessa palkittiin ansioituneita jäseniä. Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Petri Airaksinen ja Matti Koppanen, hopeinen ansiomitali Lauri Rekola. Hämeen Reserviupseeripiirin kultainen ansiomitali Timo-Pekka Koivuniemi, hopeinen ansiomitali Sanna Jaakola ja Matti Mahkonen.

VIHDOINKIN REISSUUN

Kahteen kertaan siirretty sotahistoriallinen matka Ilomantsin alueen taistelupaikoille näki päivänvalon perjantaina 27.8. klo 9.00. Toijalan torille kokoontui runsas kaksikymmentä kerhon jäsentä muutaman asiasta kiinnostuneen kera valmiina matkantekoon. Kuljettajaksi olimme saaneet akaalaisen Timo Saarisen.

Tämän kertaisen matkan olivat meille suunnitelleet ja valmistaneet Ville Hölttä ja Petteri Jyrämö – suuri kiitos heille jo jutun alkusanoissa.

Tällä joukolla olimme liikkeellä. Kameran takana kuljettajamme Timo Saarinen.

Mikkeli

Matkaa taitettiin kohti Mikkeliä selvästikin odottavissa tunnelmissa. Ensimmäinen kohteemme oli Muisti – Sodan ja Rauhan keskus. Ehkä tutumpi nimi Mikkelin Päämajamuseo. Museoon oli koottu nykytekniikan avuin laadukkaita videoesityksiä eri aiheista ennen sotia,  niiden aikana ja jälkeen. Näyttelyssä kävijä kykeni itseään ohjaten tutustumaan moniin erilaisiin asioihin. Ehkä vaikuttavin kokemus syntyi huoneesta, johon oli hiekkasäkeistä kasattu taisteluhauta. Virtuaalilasein ja kuulokkein pääsi kokemaan miltä koko ajan lähestyvä tykistökeskitys tai konekiväärin suihku Suomen puolustajista saattoi tuntua – vaikuttavaa!

Muisti – Sodan ja Rauhan keskus. Tunnetaan myös Mikkelin Päämajamuseon nimellä.

Joensuu – bunkkerimuseo

Bunkkerimuseo on osa Salpalinjan puolustusasemia. Se sijaitsee kauniilla paikalla vesistön äärellä. Normaalisti museo on suljettuna perjantaisin, mutta meillä oli onnea matkassa. Museoalueella oli paikallisen MPK:n väkeä kunnostamassa juoksuhautoja, josta syystä myös museon opas sattui olemaan läsnä. Hän avasi meille bunkkerimuseon ovet ja näin saimme tutustua kohteeseen perin pohjin. Viimeistään nyt alkoivat ”hylsyt lennellä”!

Majoittuminen Joensuussa

Museolta matka jatkui Joensuun keskustaan Hotelli Vaakunaan, jossa yövyimme molemmat yöt. Aiemmista sotahistoriallisista matkoista poiketen kaikki yhteiset ruokailut olivat kerrassaan mainioita, kun tarjontaa vertasi maan rajojen ulkopuolella tapahtuneiden sotahistoriallisten matkojen vastaaviin pois lukien maittavat soppalounaat maastossa. Päivällisen jälkeen oli vapaata illanviettoa, jota kukin seurue ja jäsen toteuttivat omilla tahoillaan. Illasta selvittiin ilman haavoittumisia!

Aamupalan jälkeen meiltä lähti kaksi partiota kohti Joensuun Sankarihautoja. Tavoitteenamme meillä oli löytää jäsenemme Erkki Väisäsen sedän muistokivi ja hautapaikka. Alikersantti Jalmari Väisänen menehtyi kenttäsairaalassa 8.7.1944. Tavoitteemme saavutettiin.

Kohti Parppeinvaaraa

Parppeinvaara sijaitsee Suomen itäisimmän kunnan, Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa. Parppeinvaaran runokyläksikin kutsuttu. Parppeinvaaran laelta avautui huikea näkymä Suomen kansallismaisemiin. Täällä seurueeseemme liittyi opas Otso Nygren. Hän tutustutti meidät rajakenraali, Marskin ritari nro 3 Erkki Raappanan sotilailta saamaansa hirsimökkiin, jota hän käytti sodan aikana komento- ja majoituspaikkana. Hän kutsui hirsikämppäänsä Rukapirtiksi. Maja rakennettiin Novinkajärven rannalle Tiiksan kylään. Aselepoehtojen mukaisesti sieltä vetäydyttiin ja maja pystytettiin Suomujärven rannalle Lieksaan. Lopulliseen sijoituspaikkaan Parppeinvaaralle maja siirrettiin v. 1984 sotahistorialliseksi nähtävyyskohteeksi.  Erkki Raappanan kuoltua v. 1962 hänen muistoaan kunnioitettiin nimeämällä rakennus Rajakenraalin majaksi.

Ravintola Parppeinpirtissä pääsimme tutustumaan karjalaisen ruokakulttuurin helmiin mm. savusärkiin, karjalanpaistiin ja erilaisiin piirakoihin.

Oppaamme oli melkoinen tietopankki

Oppaamme Otso Nygren osoittautui erinomaiseksi tietäjäksi Ilomantsin alueen taistelujen vaiheista. Hänellä oli joka paikassa niin paljon kerrottavaa, että hänen lauseestaan ”nyt on kireä aikataulu” muodostui keskuudessamme lentävälause.

Ilomantsin alue, johon matkallemme tutustuimme keskittyi, oli viimeinen Neuvostoliiton suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodan aikana. Taistelut käytiin heinä-elokuussa 1944. Puna-armeijan tavoitteena oli suurella sotajoukolla vallata Ilomantsin tärkeä tienristeys ja edetä sieltä Suomen VI AK selustaan, joka oli pysäyttänyt puna-armeijan hyökkäyksen. Erkki Raappanan johtamat joukot kävivät kaksikertaiseen kaksipuoliseen saarrostukseen perustuvaan vastahyökkäykseen motittaen ja tuhoten hyökkääjät. Ilomantsin taistelu käytiin noin 40 km leveällä ja 30 km syvällä alueella. Puna-armeija lähetti lisää motitetuille joukoille apuvoimia, mutta niiden pääsy kyettiin estämään. Jokainen meistä ymmärtää mitä olisi voinut käydä Suomelle, jos puna-armeija olisi kyennyt tätä kautta iskemään Kannaksella olevien suomalaisjoukkojen selustaan.

Seppeleen lasku Talvisodan Oinassalmen muistomerkillä

Sotahistoriallisten matkojen eräs muistiin jäävimmistä tapahtumista on perinteisesti ollut kerhon seppeleen lasku muistomerkeille. Tällä kertaa seppeleemme ”Suomen sotilaita kiittäen” laskettiin Ville Höltän ja Petteri Jyrämön toimiessa laskijoina Oinassalmen muistomerkillä. Muistomerkissä teksti: ”Tolvajärvi – Oinassalmi – Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40”. Seppeleen laskun yhteydessä meille puhui jäsenemme Heikki Teräväinen. Hän lopetti puheensa seuraavasti: ” Esitän, että jokainen meistä vie kätensä sydämelleen kiitollisuuden, kunnioituksen ja arvonannon osoituksena kaikille kaatuneille ja haavoittuneille, kaikilla rintamilla taistelleille miehille ja naisille sekä kotirintamalla osuutensa tehneille” – näin me myös toimimme. Heikin puhe kokonaisuudessaan liitteenä.

Ilomantsi 28.08.2021 Heikin puhe

Oinassalmen muistomerkillä puheen piti Heikki Teräväinen

Ilomantsin sotatie

Kuvassa Ilomantsiin rakennetun sotatien reitti. Numerot kuvaavat näissä kohdin olevia opastauluja.

Ilomantsin ja Venäjän rajan väliselle alueelle ovat Ilomantsin Sotahistoriallinen työryhmä ry ja Ilomantsin Matkailuyhdistys ry yhdessä rakentaneet Ilomantsin sotatieksi –nimetyn reitin. Reitin varrelle on nyt jo tehty ja suunnitteilla 20 opastaulua. Opastaulut kertovat juuri sillä kohdalla käydyistä taisteluista. Tätä reittiä kiersimme muutamissa paikoissa pysähtyen. Opastaulujen tietoja syventäen oppaamme Otso Nygren perehdytti meitä kulloisiinkin tapahtumiin. Samoin siirtymien välillä hänen ehtymätön tietovarastonsa alueen tapahtumista elävöitti matkan kulkua.

Vierailupaikoissamme, lähes kaikissa, vilahteli itä-suomalaiseen tapaan ”vaara”: Norpanvaara, Ukkolanvaara, Korentovaara, Lehmivaara, Lehtovaara, Leppävaara, Lutikkavaara, Naurisvaara, Hattuvaara, Vellivaara.

Kenraali Raappana tavattiin Öykkösenvaarassa

Öykkösenvaaran kenttälinnoitus oli louhittu kallioiseen maastoon. Kesken linnoitustyön kesällä 1944 hyökännyt vihollinen onnistuttiin pysäyttämään ja loppujen lopuksi motitettiin. Puolustajien kannalta alue oli hankala, kun vihollisen tykistötuli moukaroi kivistä mäkeä ja sirpalevaikutus oli merkittävä. Nyt alueelle on entisöity korsuja, taisteluhautoja, sirpalesuojia, tuliasemia, konekivääripesäkkeitä. Erillisessä näyttelytilassa esitellään Ilomantsin taisteluja. Samaan aikaan paikalla oli myös toinen ryhmä ja yllätykseksemme itse kenraali Raappana vieraili luonamme kertomassa tuntemuksiaan taistelutilanteesta.

”Kenraali Raappana” vieraili Öykkösenvaarassa, keskustelussa mukana Raimo Linnala ja Markku Lapinleimu.

Hattuvaarassa monipuolista historiaa

Hattuvaarassa käydyillä taisteluilla 27.7.1944 oli merkittävä vaikutus Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkuvaiheessa. Tämä hyökkäys uhkasi torjuntataisteluun valmistaumassa olevan Ryhmä Raappanan selustaa. Koukkaustaktiikalla ja motittamalla suomalaisten onnistui tuhota tämäkin hyökkäys. Näitä taisteluja kuvaamaan on motitusalueelle molemmin puolin tietä tehty ”Taistelijan taival”. Tämä koostuu tauluista, joissa kaikissa on veteraanin kertoma tarina miten hän juuri siinä paikassa oli toiminut ja kokenut taistelujen tiimellyksessä. Todella vaikuttavaa.

Tässä taulussa kolmannen joukkueen johtaja kornetti Erkki Hytin (20v.) tarinaa.

 

Vierailimme myös samalla alueella olevassa Taistelijan Talossa. Talo on rakennettu kunnianosoitukseksi sotiemme veteraaneille. Tänne on koottu sotahistoriallisia näyttelyjä sisä- ja ulkotiloissa. Suomen nainen – Lotta Svärd, Sodasta rauhaan –näyttely sekä runsaasti esineistöä kuten asekokoelmia, sota-ajan varusteita, palveluvaatetusta sekä asemasodan puhdetöitä. Ilomantsin taisteluissa käytetyistä tykeistä sekä sotasaaliiksi saatuja venäläisiltä yht. 12 kpl on koottu erilliseen tykkikatokseen.

Viimeisenä päivänä matka kohti Kollaa ja Simo Häyhä-museota

Matkapäivä valkeni loistavassa auringon paisteissa säässä. Arvioitumatka-aika n. 2 h museolle hieman venähti, kun matkalla vierailimme Parikkalan Patsaspuistossa. Oheiset kuvat puhukoot esittelyn puolesta. Tässä pysähtymiskohteessa olimme matkan aikana lähimpänä Venäjän rajaa n. 200 m.

Epäilemättä kerhomme jäsenet tietävät tarkka-ampuja Simo Häyhän teot ja ansiot Talvisodan kolmen kuukauden aikana, jolloin hän myös haavoittui vakavasti. Puhutaan maailman historian parhaasta tarkka-ampujasta. Näyttelyrakennus on jaettu kahteen osaan. Alakerta on omistettu Simo Häyhän elämän erivaiheille ja toiminnalle niin rauhan kuin Talvisodankin aikana. Esillä on runsaasti alkuperäisaineistoa.

Näin suomalaiset sotilaat toimivat

 

Toinen kerros esittelee Kollaan taisteluiden vaiheita. Täällä palautui mieliimme sotahistoriallinen vierailumme Kollaanjoella.

Tämä kuva otettu Kollaanjoelta sodan loputtua Venäjän puolelta.

 

Ilomantsin alueella yhtymäkohtia Akaaseen ja kerhoomme

Markku Lapinleimu oli koonnut kahdesta henkilöstä tietoja joiden tunnistettiin liittyneen Akaaseen ja kerhomme toimintaan, joista hän kertoili paluumatkalla. Markku kertoi herrasta nimeltä everstiluutnantti Heikki Virintie (ent. Virtanen). Heikki Virtanen kunnostautui Ilomantsin suunnalla kesällä 1944 johtamalla osan viivyttävistä joukoista ulos motista. Lempinimi oli Paukku Virtanen.  Hänet palkittiin ansioista rintamalla ja rauhan ajan Puolustusvoimissa vapaudenristillä viisi kertaa. Sodan jälkeen hän toimi Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin toiminnanjohtajana 1973-1983.

Toinen henkilö oli kapteeni Mannerheim-ristin ritari nro 168 Tauno Iisalo (myönnettiin 21.12.44). Hän johti lentolaivuetta, joka pommitti ryssiä Ilomantsin ratkaisutaistelussa. Hän menehtyi puolustusvoimien koelennolla v. 1947. Iisalon perhe asui Toijalassa 1920-luvulla. Hänelle on tehty muistolaatta Arvo Ylpön koululla. Hänen veljensä Pentti Iisalo oli Mannerheim-ristin ritari nro 16. Kolmannelle Iisalon veljekselle Aulikselle esitettiin myös Mannerheim-ristiä, jota ei kuitenkaan myönnetty.

Vierailumme Ilomantsin alueelle ylitti odotukset. Ville ja Petteri olivat luoneet hienon kokonaisuuden. Ilomantsin taistelut ovat jääneet ehkä hieman vähemmälle suomalaisen sotahistorian sankariteoista puhuttaessa. Ainakin matkalla mukana olleille tämä puute korjaantui. Alueella on todella hienosti rakennettu kohteita, joihin on helppo lähteä tutustumaan ilman erityistä opastusta.

Yhteisistä matkoistamme on muodostunut jo melkoinen perinne ja seuraavaa matkakohdetta jo hahmoteltiin paluumatkalla.

Vaikka olimme matkan aikana vakavien asioiden äärellä niin huumori on aina kuulunut osana matkojen ohjelmaan.

 

Nuortenilta sujui kisailujen

Akaan Reserviupseerikerhon nuorille järjestettiin 8.10 nuortenilta. Ilta alkoi paikallisen keilahallin parketilla kisaillen keilauksen merkeissä. Tästä siirryttiin syömään mesopotamian menun maittavia ruokia ravintola Oskariin. Illanvietto jatkui dartsin merkeissä ravintola Kruunassa ja Klaavassa.

KUNTOA TESTATTIIN TOIJALAN URHEILUKENTÄLLÄ

Elokuun lopulla oli urheilu-upseeri Marko Mahkonen järjestänyt jälleen mahdollisuuden jäsenille kuntonsa testaamiseen.

Testi muodostui seuraavista osioista: UKK-kävelytesti, tasaisella vauhdilla kahden kilometrin kävely, vauhditon pituushyppy, istumaan nousu, etunojapunnerrus.

Omaa testitulosta pystyy vertaamaan oman ikäisten joukossa asteikolla erinomainen-kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-välttävä heikko. Marko lähetti osallistujille ammattimaisin kommentein tulokset.

Mukaan osallistujia olisi mahtunut reilusti enemmän. Testin suorittaneet pitivät testin sisältöä mielekkäänä ja tulokset varmasti antavat hyvää suuntaa oman kunnon tasosta. Osallistujat suosittelevat vahvasti.

Senioriosaston osallistujat Raimo Linnala (vas.) ja Jukka Turunen (oik.) järjestäjän Marko Mahkosen kanssa kuvassa testin jälkeen.

Herrasmieskilpailu Saajanmajalla elokuisena iltana

Perinteisiin kuuluu, että edellisvuoden kilpailun voittajapari järjestää kisat seuraavana vuonna. Tänä vuonna järjestämisvastuun olivat ansainneet Timo-Pekka Koivuniemi ja Marko Mahkonen. Jotkut ovat sitä mieltä, että kilpailun toinen sija on paras sijoitus. Monipuolisen ja virkistävän tehtäväsikermän olivat herrat kehitelleet tälle vuodelle.

Rastit sisälsivät ammuntaa ilma- ja ruutiasein, kasa-ammunnan ratkaistessa pisteet. Esineiden tunnistamista mm. sota-aikaisista esineistä hiustenmuotoilijaan. Saajanmajalla kun oltiin, niin yksi kysymys sisälsi Saajanmitan ympärysmitan ja veden lämpötilan arviointia. Sokerina pohjalla uusi ammunnan laji kerhomme valikoimiin – ritsa-ammunta. Tätä suoritettiin monella eri tyylillä, josta kuvanäytteitä.

Kilpailun ylivoimaiseksi voittajapariksi selviytyi taistelijapari Raimo Antila ja Matti Koppanen pistein 23. Tavoitelluimman sijoituksen sai taistelijapari Raimo Linnala ja Jari Rantanen 17 pistettä, tosin vain yhden pisteen erolla Juha-Matti Laurilan ja Heikki Savikon muodostamaan pariin. Yhtä kaikki osanottajat olivat tyytyväisiä kilpailuun ja sen jälkeiseen yhdessäoloon.

Hymyssä suin kilpailun voittajat Matti ja Ama

Pistooliampumajuoksu Suvipielisen rannoilla

Perinteinen elokuinen piirien pistooliampumajuoksu Rengossa sattuu usein osumaan kauniiseen kesäiltaan. Näin oli myös tänä vuonna kun keskiviikkona 11.8.2021 kokoonnuttiin Suvipielisen rannalle kilvoittelemaan.

Jälleen kelpasi juosta sekä ampua upeissa puitteissa, vieläpä kun välittömästi urheilun jälkeen on saatavilla rantasaunan löylyt uinnin kera.

Osanottajamäärä jäi tänä vuonna hieman alle 20 kilpailijan koska elokuulle oli siirretty varsin monia muitakin mielenkiintoisia urheilutapahtumia alueellamme. Päällekkäisyyksien vuoksi muut tapahtumat verottivat tällä kertaa pistooliampumajuoksua hyvin monen vakikävijän kohdalla.

Kerhomme  6-jäseninen joukkue oli kilpailussa menestyksekäs. Mestaruuden pokkasi yleisessä sarjassa Jari Rantanen ja H50-sarjassa voittajaksi Marko Mahkonen.

Kerhomme saavutti joukkuekilpailusta kultaa ja pronssia. Tuloksia voi tarkemmin tutkia osoitteessa www.ehrup.net

Timo-Pekka Koivuniemi

Palkintojenjaossa tunnistettavissa ainakin Jari Rantanen vasemmalla.

Veteraanien perinnetyö jatkuu

Kuluvana vuonna viimeinenkin akaalainen Veteraaniyhdistys lopettaa pitkään jatkuneen ja ansiokkaan toimintansa sotiemme veteraanien ja lottien sekä heidän puolisoidensa elämäntaipaleen tukemisessa. Toimintaa jatkamaan on perustettu Tammenlehvän Hämeenlinnan Seudun Perinneyhdistys.

Kerhossamme halutaan vaalia veteraanien arvokasta perinnettä eri tavoin. Tulemme syksyn aikana muiden maanpuolustusyhdistysten ja Akaan kaupungin kanssa sopimaan ja tarkentamaan perinteisten muistopäivien viettämisen toimintamalleja.

Yhtenä kerhon omana toimintana olemme sopineet Akaan seurakunnan kanssa, että kerho käy vuosittain puhdistamassa kaikkien kolmen sankarihautojen muistolaatat. Akaan seurakunta uudisti kesällä 2020 Toijalan ja Viialan muistolaattojen tekstaukset hopeoimalla ne uudestaan. Hopeoinnit ovat kustannuksiltaan merkittävät. Niiden säilymistä edesauttaa vuosittainen pesu. Ensimmäinen pesukierros on tehty. Peseminen itsessään hoituu vaivattomasti. Suurin tunnelataus syntyy hautausmaan ympäristön rauhallisuudesta ja meille pääosin tuntemattomien nuorten sotilaiden ja lottien nimistä, kuolinpaikoista ja päivämääristä. Uhrausten määrää ei pysty käsittämään.

Työn ohessa yhteiskuvaan Toijalassa asettuivat: Pajasmaan Mika, Antilan Raimo, Jaakolan Sanna, Turusen Jukka ja Heleniuksen Rauno.

Viialan sankarihaudoilla toimivat Viialan omat pojat Markku Hevonoja ja Erkki Väisänen Jukka Turusen johdolla.

Reserviläisten ammunnan piirikisoissa menestystä Akaalaisille

Etelä-Hämeen reservipiirien ampumamestaruuskilpailut käytiin Ruskeakiven ampumaradalla Akaan Kylmäkoskella helteisenä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Mukana oli 14 yhdistystä ja noin 70 ampujaa. Tavanomaisten pienoispistooli- ja pienoiskiväärilajien lisäksi reserviläiskisojen valikoimaan kuuluvat nopeatempoiset pienoispistoolin pika-ammunta ja pienoiskiväärin kenttäammunta. Toijalan Seudun Reserviläisten järjestämissä kisoissa nähtiin erinomaista paikallista menestystä.

Akaan reserviupseereille neljä kolmoisvoittoa – ”Tulostaso olisi voinut olla kovempikin”

Akaan Reserviupseerikerho lähetti kisoihin peräti yksitoistahenkisen joukkueen, joka kattoi kaikki kilpailulajit ja useimmat ikäsarjat aina yleisestä H-sarjasta 75-vuotiaisiin. Menestys kotiradalla oli erinomainen. Kerho saavutti kolmoisvoitot reserviupseeripiirin molempien pienoispistoolilajien H- ja H50-sarjoissa ja kaksoisvoitot kaikkien pienoiskiväärilajien H-sarjassa. Pistoolilajien H-sarjoissa kultaa ampui Petteri Jyrämö tuloksin 516 ja 538, hopeaa Petri Airaksinen ja pronssia Timo-Pekka Koivuniemi. Hyviä tuloksia saavutettiin myös kokemuksen täyttämissä H50-sarjoissa, jotka voitti Raimo Antila tuloksin 535 ja 520. Muut mitalistit olivat Matti Koppanen ja Sami Rantala. Mainittakoon, että tuore kotiseutuneuvos Markku Lapinleimu voitti pika-ammunnan H75-sarjan mainiolla tuloksella 396.

Pienoiskiväärilajien H-sarjan menestyjät olivat Petteri Jyrämö ja Jari Rantanen. Kolmois- ja kaksoisvoitot ja muu menestys takasivat sen, että Akaan reserviupseerit ottivat kaksoisvoiton myös pienoispistoolilajien joukkuekisassa ja voittivat kahden pienoiskiväärilajin joukkuemestaruuden.

Pienoispistoolin ja pika-ammunnan H50-sarjojen voittaja Raimo Antila avasi menestyksen taustoja:

Pitkään kilpa-ammuntaa harrastanut Sami Rantala ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen tulostasoon:

Rantalan mainitseman yleisen tulostason yhtenä taustatekijänä oli se, että samalle viikonlopulle osui Covid-19-pandemian tiivistämän kisakauden muitakin kilpailuja, jotka houkuttelivat osaa etelähämäläisampujista enemmän kuin Akaa.

Reserviläisetkin ehtivät ampumaan – ”Kuuma on ja kiirettä pitää”

Kilpailuiden toimitsijatehtävistä ja muista järjestelyistä vastasi Akaan Reserviupseerien veljesseura Toijalan Seudun Reserviläiset. Järjestävän seuran Timo Velisen kehittämä digitalisoitu tuloslaskentajärjestelmä keräsi jälleen kiitosta:

Kilpailun johtaja Heikki Ahola oli hieman huolissaan toimitsijavoiman riittävyydestä, mutta suostui siihen, että veljesseuran menestyksen innoittamana myös reserviläiset lähettivät ampujia mukaan reserviläispiirin sunnuntaipäivän lajeihin. Jarmo Nieminen voitti pienoispistoolin H60-sarjat murskatuloksilla 550 ja 565. Pika-ammunnan H50-sarjassa järjestävä seura otti kaksoisvoiton Jukka Sirolan ja Ossi Reinin voimin.

Akaa on keskeisen sijaintinsa ja hyvien olosuhteidensa vuoksi suosittu reserviläisammuntakisojen järjestämispaikka. Heikki Ahola perusteli asiaa ampumaratatilanteella:

Kilapilun tulokset Etelä-Hämeen reserviläispiirin kotisivuilta, teksti ja kuvat Juuso Hyvärinen.

https://etela-hameen-reservilaispiiri.reservilaisliitto.fi/wp-content/uploads/sites/8/2021/07/E_HUps_piirin_tulosluettelo_202130175.pdf

Pistoolikisan H-sarjan voittajakolmikko vas.Timo-Pekka Koivuniemi, Petteri Jyrämö ja Petri Airaksinen

Pistooli H50 voittajakolmikko vas. Matti Koppanen, Raimo Antila ja Sami Rajala.

Puheenjohtajatapaaminen Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä

Kerhossamme on ollut tapana, että puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan ja sihteerin kanssa kutsuvat kerhon emeritus-puheenjohtajia keskustelemaan kerhon toiminnasta ja saamaan arvokkaita ideoita tulevaisuuden toimintaan.

Tapaaminen on pyritty järjestämään Saajanmajalla Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 4. pnä kesäkuuta. Niin myös tänä vuonna, kun covid-19 –tilanne sen tuolloin mahdollisti turvallisesti järjestää.

Tilaisuus aloitettiin perinteisesti lipunnostolla ja puheenjohtajan tervetulopuheella. Puheenjohtaja Jari Rantanen oli ottanut mukaansa useita kymmeniä kiloja painavan Paavon Putken, jonka kerho voitti viime vuoden Etelä-Hämeen reserviupseeripiirin aktiivisesta toiminnastaan.

Ilta sujui aktiivisen keskustelun ja muistelujen merkeissä. Reijo Rasmus toi tilaisuuteen nautittavaksi hänellä pitkään säilytyksessä olleen konjakkipullon. Hän oli odottanut riittävän arvokasta tilaisuutta juoman nauttimiseen. Pullon vahakorkin avaaminen aiheutti riemukkaita hetkiä, kun vaha olikin yllättävän kireässä. Lopulta pääsimme skoolaamaan kerholle ja sen tulevaisuudelle.

Edelliset puheenjohtajat olivat tyytyväisiä kerhon nykytilaan ja erityisesti tulevaisuuteen, kun nuoria jäseniä on runsaasti mukana toiminnassa.

Tilaisuus alkoi lipunnostolla. Lippua nostamassa varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö ja emeritus puheenjohtaja, Saajanmaja-vastaava Matti Koppanen.

Puheenjohtaja Jari Rantasen tervetulopuhetta kuunneltiin, Paavon Putki –kunniapaikalla.

 

 

 

Konjakkipullon avaus aiheutti ongelmia, mutta niistäkin selvittiin.

Maljan nosto kerholle ja aktiiviselle tulevaisuudelle.

Ampumakävely uusilla säännöillä

Ampumakävelyn osallistujat yllätettiin muuttuneilla kilpailuohjeilla. Ammunta toteutettiin entiseen tapaan. Kävelyosuudella ei enää pyrittykään samaan kierrosaikaan. Tämä saattoi aiheuttaa osalle hyvin harjoitelleille kilpailijoille tuskaisia hetkiä, vaikka kyseessähän on leppoisaa kisailua hyvässä seurassa. Sää oli kilpailun aikana melko vaihteleva sateesta poutaan,  kylmäntunteen ollessa läsnä muuten paitsi saunan löylyissä.

Keskiviikkona 19.5.2021 Saajanmajalla järjestetyssä ampumakävelyssä kilpailijat ampuivat 2 x 5 laukausta pistoolilla, kasa-ammuntana. Ampumakävelyreitin pituus oli 1 600 metriä. Kilpailijan piti arvioida ennen matkaan lähtöä kauanko hän käyttää tähän matkaan ammuntoineen aikaa. Tarkkuuskävelyn pisteet jaettiin sen mukaisesti, mitä lähemmäs tavoiteaikaansa kilpailija reitin käveli. Hyviä suorituksia tehtiin paljon. Illan kruunasi makoisat löylyt ja uinti juuri keväällä ruopatussa uudessa uimarannassa.

Tällä kertaa ansaitun voiton saavutti Lapinleimun Markku hyvällä ammunnan tuloksella ja toiseksi parhaalla arvioajalla. Toisen sijan saavutti Marko Mahkonen lähes samoin perustein kuin Markun voittoisa kisa. Kolmas sija jaettiin Raimo Linnalan ja Petteri Jyrämön kesken. Raimo kunnostautui etenkin kävelyosuudella, jossa hänen aikansa erosi vain 11 sekuntia etukäteen arvioidusta. Petterin vahvuudet olivat ammuntasuorituksessa. Toimitsijoina kilpailussa toimivat Petri Airaksinen ja T-P Koivuniemi.

Kilpailun tarkimman kävelysuorituksen tehneellä Raimolla oli aikaa tervehtiä ampumapaikalle saapuessaan toimitsija Petriä

Kilpailun voittajanelikko Petteri, Marko, Markku ja Raimo

 

Puheenjohtaja Jari Rantanen esittelee ampumakävelyn lomassa ylpeänä viime vuonna upseeripiirin toimintakilpailun Paavon Putken voitettua kiertopalkintoa. Painoa tykillä on useita kymmeniä kiloja.

Kevättalkoot Saajanmajalla

Saajanmajalla oli lauantaina 17.4. Reserviläisten kanssa yhteiset kevättalkoot. Talkoissa meitä oli mukava porukka ja saatiin mukavasti aikaankin. Talkoo kohdistui ympäristön siistimiseen ja puiden pilkkomiseen. Runsaasta talkooeväiden tarjoilusta vastasi reserviläisten puheenjohtaja Virpi Rantala.

Talkoiden jälkeisellä viikolla suoritettiin uimapaikan ruoppaus. Reijo Rasmus oli projektin valvojana ja tuloksena 8h imuruoppauksella saatiin laiturin päähän 15x20m 1,7m syvä uima-alue. Edelleenkään hypätä ei saa, mutta Saajanmajan käyttöarvo nousi ruoppauksella huomattavasti. Saajanmaja on jäsenistön käytössä, joten sinne viettämään kesäisiä iltoja.

Puheenjohtaja Jari Rantasella näkyvissä työn jälkeä kasvoissa. Tässä Jari aloittelemassa evästaukoa.

Ruoppaus käynnissä

Reserviläisurheiluliiton vuoden 2021 talvijotos, Pirkkajotos

Viikonloppuna 20.-21.3.2021 järjestettiin valtakunnallinen talvijotos. Poikkeusoloista johtuen jotos muutettiin Tampereen seudulta maanlaajuiseksi hajautetun toiminnan versioksi. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen hajautetun toiminnan jotos. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseerit ry, Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry ja Pirkanmaan Reserviläispiiri ry.

Pirkkajotoksella oli monipuolisia sotilaallisia rasteja, ei kuitenkaan sotilaskalustoa, koska PV tai MPK ei ollut jotoksen etäversiossa mukana.

Kilpailussa oli kaksi sarjaa: retkisarja ja reserviläissarja. Partiomme osallistui retkisarjaan ja menestystä tuli mukavasti kun voitimme tämän sarjan hyvän tasaisen kilpailun jälkeen. Jotokselle matkaan lähti sarjassamme kahdeksan partiota, joista vain yksi joutui keskeyttämään.Reserviläissarjassa osallistujia oli 14 partion verran ja kaikki pääsivät hyväksytysti maaliin.

Jotosreitin vähimmäispituus oli jalan 30 km tai hiihtäen 60 km. Partiomme eteni jalan, yhteensä kertyi matkaa noin 35 kilometriä Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla Kiikoisissa, Sastamalassa. Reitistämme noin 13 kilometrin osan taivalsimme Kuasman Kiäppi -nimistä patikkareittia pitkin, loppu reitistä oli suunniteltu karttatiedusteluna, mikä tarkoitti sitä, että todellinen kulkureitti muuttui suunnitellusta. Törmäsimme reitillä mm valtaojaan ja kartassa näkynyttä siltaa ei enää ollut, jolloin kiertotie oli löydettävä. Partiomme esiintyi kilpailussa nimellä Akaan Reserviupseerikerho, kerhon urheilu-upseeri T-P Koivuniemi toimi partion johtajana ja jäseninä Heikki Norri, Pekka Norri ja Kalle Rintala.

Tulokset: http://pirkkajotos.takoru.fi/wp-content/uploads/2021/03/Pirkkajotos-lopputulokset.pdf

Linkki Reserviläisen uutiseen: https://www.reservilainen.fi/uutiset/ensimmainen_hajautettu_jotos_sai_partiot_poikkeusoloista_huolimatta_mukaan

Sosiaalisessa mediassa on lisää jotoksen tunnelmia ja valokuvia tunnisteella #pirkkajotos. Teksti ja valokuvat Timo-Pekka Koivuniemi.

Joutsenpariskunta Kiikoisjärvellä

Seppeleen lasku Toijalan Sankarihaudalle 13.3.

Perinteen mukaisesti Koronasta huolimatta järjestettiin Toijalan Sankarihaudalla muistotilaisuus Talvisodan päättymispäivänä. Ohjelma oli jouduttu karsimaan minimiin. Ainoastaan seppeleenlasku voitiin toteuttaa.

Seppeleen laskijoina toimivat Toijalan Seudun Sotainvalidit ry:n puheenjohtaja Juha Vuorinen ja kerhomme jäsen Markku Lapinleimu (vas.).

Kunniavartion Sankarihaudalla muodostivat Mikko Soini (oik.) ja Juuso Hyvärinen. Lippuvartiossa Ossi Reini lipunkantajana ja airueina Tuija Leppimäki ja Petteri Jyrämö (oik.). Kuvaajana toimi Laura Leppimäki.

 

Kevätkokouksessa  11.3.2021 runsas osanotto

Vallitsevasta Covid-19 tilanteesta johtuen kokous järjestettiin kokonaisuudessaan Teams-kokouksena puheenjohtaja Jari Rantasen toimiessa järjestelijänä. Kokoukseen osallistui 29 kerhon jäsentä. Mielenkiintoa oli osaltaan lisäämässä Satakunnan Lennoston komentaja Ari Heikkisen pitämä esitelmä ilmavoimien HX-hankkeesta.

Kokouksen aluksi vietettiin hiljainen hetki kerhomme jäsenen Unto Heikuran poismenon johdosta.

Kokous sujui jämäkästi Raimo Antilan toimiessa puheenjohtajana

Puheenjohtajan valinnasta päästyämme kokous sujui mallikkaasti. ”Huolimatta Koronan aiheuttamista hankaluuksista onnistuimme toteuttamaan lähes kaikki suunnitellut tapahtumat” totesi Jari Rantanen esitellessään hallituksen toimintakertomusta viime vuodesta. Erityisen maininnan Jari osoitti Sotilastaitokilpailun järjestämisestä, joka sattui osumaan ajankohdallisesti Koronan näkökulmasta vähäriskisimpään hetkeen viime vuonna. ”Hyvään toimintaan tarvitaan joskus onneakin. Toinen merkittävä saavutus oli Etelä-Hämeen reserviupseeripiirin ”Paavon putki-kilpailun” voittaminen.” summasi  Jari Rantanen.

Kevätkokouksen viralliset asiat sujuivat hienosti. Toimintakertomukset (liitteenä) olivat hyvin laadittuja ja esitettyjä. Koronan vaikutus oli näkyvissä tuloslaskelmassa tulovirtojen kohdalla, kun esim. talkoita ja pukkipalvelua ei päästy normaaliin tapaan suorittamaan. Lisäksi maininnan ansaitsee kerhon päätös hankkia perinne- ja kokoontumistilaksi huoneisto Viialan Nahkatehtaalta.

Kokouksen päätteeksi oli viime vuoden palkitsemisten aika. Nuorten palkinnolla on tapana ollut olla kadoksissa palkintojen jaon aikana. Viime vuonna saatiin kiertopalkinnoksi Pentti E.J. Uotilan lahjoittama iso tykin ammuksen hylsy ajatuksella ettei katoaminen ole kovin yksinkertaista. Sen verran tälläkin kertaa oli jännitystä ilmassa, kun Jari Rantanen kertoi palkinnoista esitetystä valokuvasta, että siitä puuttuu nuorten palkinto. Varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö kuitenkin vapautti kuulijat kertomalla, että hylsy oli ollut kaiverrettavana palkintopöydän kuvaamisen aikana.

Toimintakertomukset:
2020 Hallitus Toimintakertomus
2020 Nuorten Toimintakertomus
2020 Urheilun Toimintakertomus
2020 Ammunta Toimintakertomus

Yhdistyksen palkitsemiset
Majurin miekka Sanna Jaakola, Vuoden Nuori Upseeri  Niclas Koskinen, Kotoa poissa –karttu  Leevi Ahonen, Hikiristi  Jukka Yrjölä

Ammunnan palkinnot: Iittalan Malja Petteri Jyrämö, OP – Ilma-ase 1.Sami Rantala 2.Raimo Antila 3.Petteri Jyrämö3×40 (3×20) ls, pienoiskivääriottelu Sami Rantala, Vuoden kivääriampuja Sami Rantala, Vuoden pistooliampuja Raimo Antila

Urheilun palkinnot: Vuoden sotilasurheilija Reijo Rasmus

Ansaitut aplodit näkyvästi antoi kaikkien puolesta palkituille Lapinleimun Markku, jonka kuvayhteys oli auki palkintojen jaon aikana.

Kevätkokouksen esitelmän piti Satakunnan Lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen

 

Komentaja Heikkisen oli tarkoitus pitää meille esitelmä jo viime vuonna, mutta se peruuntui Koronan vuoksi. Teams-järjestelmä mahdollisesti meidät tekemään yhteistyötä Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ry:n kanssa. Heillä oli vuosikokous samana päivänä ja he olivat pyytäneet Aki Heikkistä esitelmöimään. Saimme järjestymään AkRU:n osallistumisen samaan teams-kokoukseen ja pääsimme kuulemaan eversti Aki Heikkisen esitelmän ”HX-hanke Satakunnan Lennostossa”.

Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistyksen jäseninä voivat olla Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin tai Alueellisen Maanpuolustuskurssin käyneet henkilöt. Puheenjohtaja Jouni Koskela Tampereelta (alla kuvassa vas.).

 

Aki Heikkinen kävi alkuun läpi ilmavoimien strategiaa ”hajautettu ryhmitys, keskitetty torjunta”. Tätä ainutlaatuista toimintamallia tullaan katsomaan Suomeen muualta esim. Nato-maista. Heikkinen jatkoi esitystään varsinaisesta HX-hankkeesta avaten siinä periaatteita miksi kaikki viisi kone-ehdokasta pidetään mukana valinnan loppuun saakka. Valintaprosessia voidaan kuvata ainutlaatuiseksi maailmanlaajuisestikin. Satakunnan Lennoston rooli on valintaprosessin viimeisessä osiossa, jossa tulee tehtäväksi lopullinen konevalinta Ilmavoimien puolesta. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kuitenkin eduskunta.

Kiitoksena esitelmän pitäjälle puheenjohtaja Jari Rantanen lähetti käsinkirjoitetun kirjeen ja ”Ote pitää”-puukon:

Helmikuisella hiihtomarssilla

Sunnuntaina 21. helmikuuta hiihdettiin Virttaankankaalla hajautettu 50 kilometrin hiihtomarssi, kenttäkelpoisuushiihto.

Hiihtopäivän keli oli voitelujen ja latupohjan suhteen vaikea, sillä kymmeniä päiviä jatkunut sydäntalven pakkasjakso vaihtui juuri hiihtoa edeltävänä päivänä suojakeliksi. Aamupäivällä saatiin hiihtoa taittaa vielä mukavassa poutasäässä mutta iltapäivän puolella lämpötila nousi jo +3 C asteeseen ja toi mukanaan myös tihkuisen vesisateen. Tämä johti siihen, että meidänkin ryhmämme teki reitin varrella suksihuoltoa ja monenlaista liisteriä ammennettiin repuista levitettäväksi suksien pohjaan. Toinen hyväksi todettu vaihtoehto oli käyttää ei-voideltavaa suksea ja täysi variaatio pitopohjasuksia tuntui olevan käytössä zero-, nano- ja skin-suksineen. Koska reitti poikkesi Vampulan ulkoilumajan tasalla useammankin kerran, oli myös suksien vaihto mahdollinen ja sitäkin optiota hyödynnettiin.

Kerhostamme hiihtoon osallistui ja maastohiihdon suhteen reservin kenttäkelpoisuutensa osoittivat Raimo Antila, Jari Hokkanen, Timo-Pekka Koivuniemi, Marko Mahkonen ja Jari Rantanen.

Hiihto suoritettiin 7 km, 8 km ja 10 km lenkeillä joista kaikki hiihdettiin vapaavalintaisessa järjestyksessä kahteen kertaan.

Maantieteellisenä erikoisuutena mainittakoon, että reitti kulki peräti neljän eri kunnan, Huittisten, Loimaan, Oripään ja Säkylän, alueella. Myös maakuntaraja Satakunta – Varsinais-Suomi ylitettiin hiihtäen useaan otteeseen kuten myös historiallinen erä- ja kauppatie Huovintie mikä Virttaankankaan – Säkylänharjun maastossa edelleen erottuu.

Hiihtokokemus oli mainio ja useimmille oli myös Virttaankankaan maastot uusi tuttavuus. Aluetta kannattaa lumivarmuutensa vuoksi jatkossakin hiihdossa hyödyntää.

teksti T-P Koivuniemi

Hiihtomarssin jälkeen Vampulan ulkoilumajalla.
vas Jari Rantanen, Marko Mahkonen, T-P Koivuniemi ja Raimo Antila.
Kuvasta puuttuu Jari Hokkanen

Piirin ilma-asekilpailut toteuttiin varatapakilpailuna

Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin toisen urheilu-upseerin Mauno Juottosen aloitteesta piirin urheiluparlamentille, päätettiin tämän vuotiset ilma-asemestaruudet ratkaista kotiradoilla. Maunon johdolla kehitettiin varatapakilpailun säännöt ja yhdistykset ampuivat helmikuun 1.-15. välisenä aikana tulokset kilpailuun.

Akaassa tulokset ammuttiin kahtena tiistaina yhteensä neljässä erässä, jolloin saatiin ryhmä koko pysymään riitttävän pienenä sillä osallistujia oli yhdeksän sekä kivääriin että pistooliin. Täten saimme kolme joukkuetta jalkeille molempiin lajeihin ja hyvän startin piirin urheilun kokonaiskilpailuun Paavon putkeen.

Tällä kertaa ei henkilökohtaista menestystä tullut muille ampujille kuin Markku Lapinleimulle, joka voitti kultaa ilmakiväärin H75 sarjassa. Joukkuekilpailuissa jäimme mitalisijojen ulkopuolelle, mutta kiväärissä olimme upseerikerhoista paras ja pistoolissa Riihimäen jälkeen toisia.

Tulokset löytyvät piirin sivuilta:
Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri – Ilma-asekilpailut 2021 tulokset (ehrup.net)

Kuutamohiihto toteutui loistavassa talvisäässä

 

Urheilu-upseerit Timo-Pekka Koivuniemi ja Marko Mahkonen järjestivät perinteisen kuutamohiihdon tammikuun viimeisenä torstaina. Tällä kertaa pelattiin ”varman päälle” ajankohdan suhteen eikä ajoitettu tapahtumaa helmi-maaliskuun vaihteeseen, jolloin usein on ollut ongelmaa lumitilanteen vuoksi.

 

Hiihtämään lähdettiin Toijalan Kuusikankaan kuntoradalta reitille Kuusikankaan pururata – Leijona-laavu – Sallinkulma -kääntöpisteessä kierrettiin Oopakan peltolenkki Viialassa. Paluu takaisin Leijonalaavulle, jossa makkara-, kahvi- ja mehutarjoilua. Kilometrejä kertyi n. 15.

Hiihtokeli oli mitä mainioin ja voitelu ei tuottanut ongelmia kokemattomallekaan hiihtäjälle. Saavuttaessa Leijona-laavulle kohosi jo nuotion savu ja tuoksu ympäristöön. Rantasen Jari jälkikasvun kanssa olivat jo aloittaneet taukopaikan valmistelut. Reitti oli erinomainen siinäkin mielessä, että kukin saattoi valita itselleen sopivan kilometrimäärän. Lapinleimun Markun  johdolla osa porukasta kävi katsastamassa Oopakan peltolenkin, osa jäi nauttimaan Jarin ja Veikon valmistamista mehusta, kahvista ja makkaroista.

Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 16 kerhon- tai perheenjäsentä. Koronaohjeistuksia pystyttiin hyvin noudattamaan. Ladulle olisi toki mahtunut enemmänkin osallistujia. Ensi vuonna sitten uudestaan.

2020

Koronan heijaste näkyi Itsenäisyyspäivän vietossa

Itsenäisyyspäivän viettoa perinteisillä toiminnoilla jouduttiin supistamaan merkittävästi. Viimeisimmät Korona-ohjeistukset enintään 10 henkilön kokoontumisista toimi suurimpana esteenä toteutukselle.

Lipunnosto Toijalan torilla kuitenkin suoritettiin edellisten vuosien kaltaisesti. Kirkonkellot soivat, viiteen lipputankoon nousi liput Mieskuoron laulaessa Lippulaulua. Tänä vuonna upseerit pitelivät lippua reserviläisten hoitaessa narunvetoa. Tilaisuuden lopuksi Mieskuoro lauloi vielä Finlandia-hymnin.

Lipunnoston jälkeen tilaisuuden yleisö siirtyi Sankarihaudalle seuraamaan seppeleiden laskua. Tilaisuudessa ei ollut tänä vuonna kunniavartiota, Suomen lippua airueineen ja lippulinnaa. Taustalla vaikutti tilaisuuteen järjestäjätahon henkilömäärä, jonka tuli asettua 10 henkilöön. Seppeleen Sankarihaudalle laskemassa olivat yli 90-vuotias sotaveteraani Erkki Kitunen seurassaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö ja Toijalan ja Ympäristön Sotaveteraanit ry:n varapuheenjohtaja Juha Arvonen.

Juhlapuhe kuitenkin toteutettiin ja puhujana puheenjohtaja Juha Arvonen. Tilaisuus oli tarkoitus lähettää videolähetyksenä YouTuben kautta, mutta tekniikka toi tähän haastetta. Puhe on luettavissa akaa.fi-sivustolta. Yleisöä molemmissa tapahtumissa oli lähes entiseen tapaan. Turvavälejä noudatettiin ja maskien käyttö tunnollista.

Metsätalkoot Palkinpäässä

Ahosen Leevi tarjosi kerhollemme harvennushakkuiden jälkeen latvojen keräilyä polttopuiksi. Saadut latvat myydään polttopuiksi ja niistä saadut varat ohjautuvat kerholle. Varapuheenjohtaja Petteri Jyrämön johdolla Takaniityntien päässä Palkinpäässä talkooväkeä oli hommissa useana päivänä ja viikonloppuna.

Talkoisiin osallistui kymmentäkunta upseeria viitenä päivänä. Tekijöiden joukossa oli hyvin harjoitelleita metsureita nimittäin Lapinleimun Markku ja Linnalan Raimo, joita tapaa harva se viikko Kylmäkosken metsissä samoissa hommissa. Osallistujilta kuultuna myös talkoiden olleen erinomaista lihaskunnon hoitoa.

Poikkeuksellinen syyskokous

Yksi lehti Koronan aiheuttamiin poikkeuksiin käännettiin torstaina 12.11., kun kerhon syyskokous toteutettiin Teams-etäkokouksena. Lähetysstudiona toimi Saajanmaja, jonne oli kokoontunut kerhon hallitus. Yhteyksien toimivuutta kävi Saajanmajan vastaava Matti Koppanen testaamassa alkuviikosta. Yhteydet toimivat moitteettomasti ja jäsenet pääsivät ääneen kommentoimaan kokouksen kulkua.

Avauspuheessaan puheenjohtaja Jari Rantanen totesi vuoden olleen hankala Korona-epidemian vuoksi, mutta totesi kuitenkin, että lähes kaikki suunnitellut toimet saatiin toteutettua. Tästä hän antoi täyden kiitoksen jäsenistölle. Avauspuheenvuoron jälkeen Markku Lapinleimun esityksestä valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Antilan Raimo. Kokouksen juoheva eteneminen ja esitysten yhteenveto sujui Raimolta tutun laadukkaasti.

Kokouslistalla olivat toimintasuunnitelmien vahvistamiset, talousarvio ja hallitusten jäsenten valinta. Hallitukseen tuli muutama muutos ja valituiksi tulivat:

Hallituksen puheenjohtaja Jari Rantanen, varapuheenjohtaja Petteri Jyrämö, Petri Airaksinen, Sanna Jaakola, Ville Hölttä, Timo-Pekka Koivuniemi, Matti Koppanen,  Niklas Koskinen (uusi), Riku-Matti Koskinen, Marko Mahkonen, Lauri Rekola, Heikki Savikko (uusi), Mikko Soini ja Jukka Turunen.Tilintarkastajiksi valittiin Eero Virtanen ja Erkki Väisänen.

Muissa asioissa kuultiin Petterin Jyrämön esittämänä tulevan kevään sotahistoriallisen matkan tutustumispaikat ja aikataulu. Matkaan lähdetään torstaina 13 pnä toukokuuta aamusta Toijalan torilta. Lisätietoja Petteriltä tai Höltän Villeltä.

Poikkeavana normaaleihin kokouspäätöksiin voidaan lukea historiallinen päätös ostaa kerholle Viialan Nahkatehtaalta osakehuoneisto. Hallitus oli valmistellut hankintaa perusteellisesti ja saikin kokousväen yksimielisen hyväksynnän hankinnalle. Tilaa on tarkoitus käyttää kerhon omiin tarkoituksiin kokoustilana ja perinnehuoneena. Lisäksi suunnitelmissa on, että kerhon jäsenet voivat käyttää tilaa omiin tarkoituksiinsa kokoontumistilana. Tila on nyt vuokrattuna ja tarkoituksena on keväällä ryhtyä remontoimaan tilaa kerhon käyttötarkoituksiin sopivaksi. Asiaan palataan kevään kuluessa uudelleen.

Kokouksen päättämisen jälkeen puheenjohtaja Jari Rantanen luovutti kuvainnollisesti ns. puheenjohtajan puukon edellisen vuoden aikana kunnostautuneelle kerhon jäsenelle. Jari luovutti puukon Ari-Pekka Hakalalle. AP on kuluneen vuoden aikana aktivoitunut erityisesti ammunnan saralla.

Korona vaikutti PsRUK:n kannatusyhdistyksen ampumakilpailuun

 

Perinteisesti ammunnat on järjestetty Hätilän ampuradalla rynnäkkökivääriammuntana puolustusvoimien ja Panssarikoulun upseerioppilaiden tuella. Koronatilanteen johdosta rynkky vaihtui pienoiskivääriin ja paikka Hämeenlinnan Reserviläiset-Aliupseerit ry:n omistamaan toimintakeskus Suvipieliseen. Paikka on hyvin Saajanmajan kaltainen, pienehkö järvi, sauna, kerhorakennus. Alueella sijaitsee myös ruutiaseammuntarata.

Kilpailu on aiemmin ollut elokuussa arki-iltana. Tänä vuonna kilpailu oli lauantaina ja tällä oli vaikutusta Koronan lisäksi osallistujamäärään. Normaalisti kilpailijoita on ollut yli 50, nyt paikalle saapui 21 kilpailijaa.

Ammunta suoritettiin myös poikkeavasti eli seisten 5+10 laukausta 75 m:n radalla. Kerhomme pienilukuisesta osallistujamäärästä huolimatta menestyksestä päästiin nauttimaan tälläkin kertaa. Lapinleimun Markku sijoittui kolmanneksi tuloksella 29 pistettä. Tulos oli sama kuin ykkösellä ja kakkosella. Sijoitukset ratkaistiin kymppien osumilla. Lisänä voidaan todeta, että kilpailun voittaja ampui allekirjoittaneen rippilahjaksi 48 vuotta sitten saadulla kiväärillä.

Kilpailun jälkeen oli tarjolla saunaa, makkaraa ja keskustelua. Tällä kertaa keskustelua viritti ensisijaisesti PanssariRUK:n tulevat 50-vuotisjuhlat v. 2022. Niihin palataan tuonnempana.

Teksti ja kuvat Jukka Turunen

Perinnetyö muuttaa muotoaan

Osa kerhomme perinnetyötä on ollut osallistuminen Sotaveteraaniyhdistysten toimintaan. Kerhostamme ollut vastuuhenkilöitä yhdistyksissä ja merkittävänä toimintamuotona on ollut vuosittain osallistuminen Sotaveteraani-keräyksiin varusmiesten kuljetusten järjestäjinä.

Veteraanien ja heidän puolisoiden määrän vähetessä myös heidän järjestöjään on ryhdytty alas ajamaan. ”Alueellamme Toijalan Seudun Rintamaveteraanit lopettivat toimintansa 2018 lopussa. Toijalan ja ympäristön sotaveteraanit ry pitää ensimmäisen purkamista koskevan kokouksen 27.10.2020 ja toisen kuukautta myöhemmin, eli yhdistys tullaan lopettamaan tämän vuoden loppuun. On jo myös “päätöksiä”, että jäsenet liittyvät niin halutessaan Tammenlehvän Hämeenlinnan seudun Perinneyhdistykseen 1.1.2021 alkaen. Toijalan seudun Sotainvalidit  jatkaa vielä varmaan pari vuotta” kertoo Lapinleimun Markku.

Akaan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kerhomme jäsen Mika Pajasmaa oli yhteydessä alkuvuodesta kerhoomme mahdollisen varainkeruuhankkeen käynnistämisestä koskien Akaan sankarihautojen hautakivien tekstitysten uusimista.

Kerhollamme ja Toijalan Seudun Reserviläiset ry:llä on vuosittain kaksi ns. yhteiskokousta. Näissä käsitellään yhteisiä asioita esim. Saajanmajaan liittyen. Perinnetyö veteraanien parissa on ollut myös osa tätä yhteistä tekemistä.  Tuolloin päätimme, että mikäli seurakunta käynnistää varainkeruuhankkeen, niin kerhot osallistuvat siihen erikseen sovittavilla tavoilla. Akaan seurakunta kuitenkin sai rahavarat hankittua ja puhdistutti sekä hopeoi viime kesänä Toijalan ja Viialan Sankarihautojen hautakivien tekstit. Kylmäkosken Sankarihautojen hautakivet ovat hyväkuntoisia.

Perinnetyö jatkuu

Yhteiskokouksessa syksyllä päätimme tarjota seurakunnalle Sankarihautojen laattojen vuosittaista puhdistamista. Näin laattojen kunto säilyy pidempään hyvänä. Puhdistukseen riittää pehmeällä harjalla vuosittainen vesipesu. Akaan seurakunnan kanssa on sovittu, että he ovat meihin yhteydessä ensi kesänä asian hoitamiseksi. Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan tähän uuteen perinnetyön muotoon!

Toijalan Sankarihautojen uusittuja hautakiviä. Kuvassa keskellä stm Urho Niemisen hauta. Hänen maalliset jäännökset löytyivät vasta v.2011. Hän menehtyi Summassa 23.12.1939. Urho Niemisen Toijalan Sankarihautaan saattoivat kerhomme jäsenet pientä arkkua kantaen helmikuussa 2014.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Toijalan kirkossa

Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry järjesti täydelle kirkolle akaalaisia unohtumattoman musiikkihetken perjantaina 28.8. Konsertista on kiittäminen myös kerhomme jäsentä Minna Nyströmiä, joka toimii Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry:n puheenjohtajana.

Varusmiessoittokuntaa johti musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi. Tango Tarantella esityksessä trumpettia soitti samana päivänä korpraaliksi ylennetty jääkäri Matti Peltola.

Mieleenpainuvimpina kappaleina olivat monelle tutut Jääkärien marssi, Sotilaspoika ja Finlandia op.26. Finlandiaa esittäessään soittajat eivät tyytyneet vain instrumentaaliseen esitykseen, vaan lauloivat kuorona

Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa,Yön uhka karkoitettu on jo pois,
….
Ja ettet taipunut sa sorron alle, On aamus’ alkanut, synnyinmaa.

Tilaisuuden ohjelma

Kuntotestausta Viialassa

Akaan Reserviupseerikerhon kuntotestit järjestettiin aurinkoisessa loppukesän illassa Viialan urheilupyhätössä. Kenttä oli vain meidän käytössämme koko illan ajan.

Ohjelmassa oli puolustusvoimien kuntotesti sovelletusti siten, että teimme kaikki testin osiot saman illan aikana. Tämä on ollut perinne jo pidemmän aikaa, joten tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Osanottajamäärä on todennäköisesti tämän muotoisten kuntotestien ennätys. Kentälle kokoontui reserviupseerikerholaisia perheenjäsenineen ja tuttavineen 15 henkeä.

Testissä oli ohjelmassa ensin 2 km kävelytesti tai vaihtoehtoisesti Cooperin testi. Molempiin osallistui suurin piirtein yhtä monta suorittajaa. Kestävyyskunnon jälkeen testattiin lihaskuntoa vauhdittomalla pituushypyllä, istumaan nousulla ja etunojapunnerruksilla. Tämä yhdistelmä antaa varsin hyvän kuvan yleiskunnosta. Testin jälkeen oli taas jälleen kerran todettava, että pieni rääkki on aina mukavampaa hyvässä porukassa.

Kerhon ruutiasekilpailujen voittajat

Ruutiasekaudella kilpaillaan Kiväärin asentokilpailun sekä Iittalan malja kilpailun voitosta. Kiväärin asentokilpailussa lasketaan 3*20 laukausta yhteen, laukaukset ammutaan makuulta, polvelta ja pystystä. Iittalan malja kilpailussa lasketaan pistoolista 15 laukausta koulu ja 15 laukausta kuvio osiosta sekä 10 laukausta kivääristä kaikista asennoista yhteen. Jokaisella osallistujalla on yksi yritys ruutiasekauden aikana tehdä suoritys lajeissa. Syksyn vuosikokoukseen tullaan esittämään että tuloksia voisi koittaa parantaa koko kauden ajan, joka motivoisi aktiivisempaan ammunnan harrastamiseen. Nähtäväksi jää saako esitys kannatusta.

Kiväärin asentokilpailun voittajaksi tuli tuttuun tapaan Sami Rantala. Osallistujia oli yhteensä 6. Alla kolmen kärjen tulokset.

Ampuja Makuu Polvi Pysty Yht.
Sami Rantala 91 94 185 75 75 150 50 68 118 453
Petteri Jyrämö 84 86 170 86 59 145 40 38 78 393
Raimo Antila 76 75 151 64 68 132 49 46 95 378

Iittalan maljan voittajaksi ampui tasaisen kovalla suorittamisella Petteri Jyrämö. Osallistujia oli yhteensä 8. Alla kolmen kärjen tulokset.

Ampuja Pistooli Kivääri Yht.
koulu kuvio yht. makuu polvi pysty yht.
Petteri Jyrämö 135 132 267 84 86 40 210 477
Sami Rantala 131 120 251 91 75 50 216 467
Raimo Antila 132 138 270 76 64 49 189 459

 

Sotilastaitokilpailun tulokset

12.8 pidettiin perinteinen sotilastaitokilpailu autopartiokilpailuna Akaan Toijalasta Panssarimuseolle Hattulaan. Kilpailussa oli 7 rastia ja muutamia kysymyksiä.

Rasti 1: Pienoispistooliammunta
Rasti 2: Kranaatinheitto
Rasti 3: Etäisyyden arviointi
Rasti 4: Telamiina
Rasti 5: Sinko
Rasti 6: Rynnäkkökiväärin häiriötilanne
Rasti 7: Paikannus

Kisapaikalla oli pisteidenlasku exceliin jäänyt valitettavasti virhe eikä julistetut tulokset olleet oikeat. Alla liitteenä korjatut tulokset sekä pisteet rasteittain.

Maalissa viimeiset kysymykset Antti Rokasta, vastaamassa Mikko Soini ja Samuel Latvanen ja kysyjänä Marko Mahkonen

Rynnäkkökiväärirastilla Eero Lauhkonen

Sinkorastilla Jari Rantanen

Telamiinarastilla Minna Nyström

Konkari ja ensikertalaiset piirin pistooliampumajuoksussa

Etelä-Hämeen piirien pistooliampumajuoksu järjestettiin 5. elokuuta kauniin erämaajärven, Suvipielisen, maastoissa Rengossa.

Kilpailuun osallistui yhteensä 32 reserviläistä ja reservin upseeria Hämeenlinnan Seudun Reserviupseerikerhon ja Hämeenlinnan reserviläisten vastatessa järjestelyistä.

Kerhostamme osallistuivat tänä vuonna Matti Kärenlampi, Petri Airaksinen, Petteri Jyrämö ja T-P Koivuniemi. Matti jo konkarina ja kolme viimeksimainittua ensimmäistä kertaa piirin pistooliampumajuoksuun osallistuen. Erinomaisen mukava reserviläislaji johon kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä mukaan jälleen elokuussa 2021. Ensikertalaisille on nyt kiintopiste asetettu ylitettäväksi seuraavaa kautta varten. Suvipielisellä kilpailun kruunaa sauna- ja uintimahdollisuus kisan jälkeen.

Kilpailussa juostiin 4.3 km matka ja ammuttiin 2 x 5 laukausta .22 cal pistoolilla

Jäsentemme sijoitukset omissa sarjoissaan:

 

Sarja sija  nimi                           aika                amp.tulos       virheaika                      yht.

H50 1. Matti Kärenlampi        31:20             79/100            07:00                      38:20

 

H40 4. Petri Airaksinen          28:48             75/100            08:20                      37:08

H40 5. Petteri Jyrämö           31:39             79/100            07:00                      38:39

H40 6. T-P Koivuniemi           32:33             66/100            11:20                      43:53

 

Vasemmalta kilpailun tuloslaskennan Timo Mörsky ja Matti Kärenlampi AkRu

Kunniapuheenjohtajamme aika on ohitse

Kesäkuun aurinkoisena päivänä kerhoamme kohtasi suruviesti – kunniapuheenjohtaja Pentti E.J. Uotila oli kuollut. Hän oli loppuun asti kiinnostunut kerhossa tapahtuvasta toiminnasta ja piti yhteyttä osaan jäsenistä. Valitettavasti Korona-epidemia lopetti vierailut Havulinnan palvelutaloon varhain keväällä. Pentti oli kuollessaan 91-vuoden ikäinen.

Hautajaiset vietettiin pienimuotoisesti. Arkun viereen oli asetettu Pentin toiveesta Suomen lippu ja Akaan Reserviupseerikerhon lippu. Kerhon kukkalaitteen laskivat puheenjohtaja Jari Rantanen, Markku Lapinleimu, Esko Pitkänen ja Touko Sirkesalo.

Ohessa Markku Lapinleimun kirjoittama muistokirjoitus, joka julkaistiin Akaan Seudussa 29.7.

Pentti E. J. Uotila

5.12.1928-23.6.2020   

Pentin äiti menehtyi pojan ollessa viiden kuukauden ikäinen. Siitä eteenpäin hän oli isovanhempien hoidossa Rengon Nummen koululla, jossa isoisä oli opettajana. Keskikoulun Pentti kävi Hämeenlinnassa.Jatkosodan aikana Pentti Uotila toimi Rengon Suojeluskunnan sotilaspojissa lähettinä ja ilmavalvontatehtävissä. Kun Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin, varttuneet pojat pitivät kuitenkin yhtä. Syntyi kiltatoimintaa ja ensimmäisten joukossa 1991 Pentti Uotila sai Sotilaspoikaristin.Sotilaspojasta tuli varusmiespalvelun jälkeen reserviupseeri. Armeijan jälkeen 1950 Pentti Uotila muutti Toijalaan. Sotilasarvo nousi kertausharjoitusten ja aktiivisen maanpuolustustyön ansiosta yliluutnantiksi.

Toijalassa Uotila aloitti työt valtion rautateillä. Hän toimi lähinnä Toijalan ja lukuisilla Etelä-Suomen asemilla junan ohjauksessa. VR koulutti Tampereen kauppaoppilaitoksessa 1963 kahdeksan virkamiestään. Näin Pentti Uotila valmistui työn ohessa iltaopiskeluna merkonomiksi.  Hankittuaan kaupallisen koulutuksen, työskenteli Uotila Toijalan Kotelotehtaalla, Toijalan Kaidetehtaalla ja Tonaxilla konttoripäällikkönä. Ura jatkui Toijalan Teräsprofiilissa myynnin tehtävissä ja samalla myös Toijalan Muovin vetäjänä. Eläkkeelle Uotila jäi Rautaruukin Toijalan tehtaan kuljetuspäällikön vakanssilta vuonna 1991.

Työmaiden aikalaiset muistavat Pentti Uotilan asialleen omistautuneena, touhukkaana ja kohteliaana miehenä. Myös isänmaallisuus ja vastuuntuntoisuus liitettiin häneen.

Kansallisen Kokoomuksen ja lähinnä sen nuorten nimeämänä ehdokkaana Uotila oli kauppalan valtuustossa. Ansioistaan puolueessa hänet nimitettiin Akaan Kansallisten Seniorien kunniajäseneksi.

Pentin edesmennyt vaimo Terttu os. Saranen eli Tessi muistetaan Hämeen Sanomien toimittajana ja taidemaalarina. Avioliitosta heillä on kaksi tytärtä.

Toijalaan oli perustettu 1949 reserviupseerikerho. Sodan käyneet miehet alkoivat kaivata riveihinsä nuoremman polven väkeä. Niinpä 1951 Pentti Uotila liittyi ensimmäisten sotien jälkeen koulutettujen upseerien joukossa kerhon jäseneksi.

Uotila oli innostunut ampumaurheilusta. Kun laji tuli valvontakomission kiellon jälkeen Reserviupseeriliiton ohjelmaan 1954, alkoi toiminta myös Toijalassa lähinnä Uotilan innostuksen johdosta. Sen lisäksi, että hän itse oli taitava kivääriampuja, teki hän lajia tunnetuksi ja sai muitakin mukaan. Uotilan kiinnostus ampumaurheiluun näkyy paikkakunnalla vielä tänäkin päivänä. Kun vanha Pirtti paloi keväällä 1960 ja uusi päätettiin rakentaa, oli Pentti Uotila rakennustoimikunnassa. Lähinnä hän ja Arvi Tiinus saivat aikaan sen, että rakennuksen kellarikerrokseen tuli 25 m:n sisäampumarata. Aikanaan myös Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri huomasi Pentin kyvyt. Hän toimi usean vuoden ajan piirin 1. ampumaupseerina ja samoihin aikoihin myös piirin joukkueenjohtajana Suomen Reserviupseeriliiton kilpailuissa.

Pentti Uotilalla oli merkittävä rooli, kun reserviupseerikerhossa sodan käyneet miehet siirsivät kokemuksensa nuoremmille, jotka taas halusivat uusien asioiden esille ottamista toiminnassa. Kerhon sihteerinä olleessaan hän kirjoittikin 1957 vuosikertomuksessa: ”Jäsenistömme koostuu melko tasapuolisesti vanhemmista reserviupseereista ja meistä nuoremmista jälkeen sotien koulutetuista. On erikoisen merkillepantavaa, ettei minkäänlaista kitkaa ole esiintynyt eri ikäryhmien välillä”.

Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon puheenjohtajana Pentti Uotila oli vuosina 1971-1972.Suomen Reserviupseeriliitto myönsi Pentti Uotilalle liiton kultaisen ansiomitalin 1969 ja siihen soljet 1988.Oma kerho kutsui Pentin kunniajäsenekseen 1991 ja kunniapuheenjohtajaksi kerhon 65-vuotisjuhlassa 2014.

Reserviupseerikerho aloitti kunniavartion Akaan sankarihaudalla jouluaattona 1954. Pentti Uotilalle oli tärkeää tämä kunnianosoitus ja hän olikin vartiossa lähes 50 vuoden ajan. Loppuun asti Pentti halusi tuoda esiin näkemyksiään kerhon toimintaan ja sen parhaaksi. Viimeisin Pentin aloite toteutettiin lokakuussa 2019, kun Saajanmajalla paljastettiin tontin lahjoittaneiden Aino ja Seppo Tiuran kuvat. Tilaisuudessa Pentti oli vielä mukana. Pentti itse säilyy pitkään upseeriveljien muistoissa.

Pentti E. J. Uotilan elämäntyötä ja kunniapuheenjohtajansa maanpuolustustahtoa arvostaen Akaan Reserviupseerikerho ry:n jäsenet.

 

Pentti E.J. Uotila oli mukana lokakuussa 2019 Saajanmajan 50-vuotisjuhlassa.

Piirin ruutiasekisat 25.-26.7 Ahveniston ampumaradalla

Kesäkuulta perutut piirien ruutiasekilpailut järjestettiin heinäkuun viimeisenä viikonloppuna ja ajankohta sekä vallitseva epidemietilanne oli karsinut osanottoa kilpailuihin. Akaastakin saatiin kilpailijoita mukaan vain sunnuntain pistoolilajeihin ja yhteenä viiden ampujan verran. Tuliaisina tuli joukkuekullat molemmista lajeista sekä runsaasti henkilökohtaista menestystä, tosin monessa sarjassa ei oikein kilpailuakaan ollut.

PistOoliampujat Hakala, Lapinleimu, Koppanen, Airaksinen ja Antila

 

Lippujuhlan päivänä suoritettiin Ampumakävely

Kauniin kesäisenä iltana 4.6.2020 käytiin vuosittainen ampumakävelykisa Saajanmajan maastossa. Tilaisuus aloitettiin juhlavasti lipunnostolla.
Kilpailu käytiin totutuilla säännöillä eli kierrettiin reitti kahteen kertaan tavoitteena saada molemmille kierroksille sama aika. Tällä kertaa parhaimman aikasuorituksen saavutti Linnalan Raimo hienolla tuloksella – 10 sekuntia.
Ampumapaikalla ampumaupseeri Petri Airaksinen ammutti kävelijöitä. Parhaat pisteet nappasi monivuotinen rastinpitäjä Petteri Jyrämö. Tavoitteena oli saada mahdollisimman pieni kasa tauluun. Ammuttiin kaksi kertaa, josta tulokset muodostuivat.
Tänäkin vuonna kymmenen kilpailijan suorituksista parhaan yhteistuloksen saavutti puheenjohtaja Jari Rantanen. Ammunnassa toinen ja kävelyssä kolmas, josta yhteistulos 5. Toisesta ja kolmannesta sijasta kävivät tasaisen kilpailun Antilan Raimo ja Mahkosen Marko. Tasapisteissä kävelysuorituksen sijoitus oli määräävä eli Marko kävelyssä toinen ja Raimo kolmas niukalla yhden sekunnin erolla – 26 sekuntia ollessa Markon tulos.
Tilaisuuteen kuuluu vilkkaan jopa maailmanpoliittisen keskustelun aiheiden lisäksi paikalliset asiat, saunomisen ja makkaranpaiston ohessa. Tervetuloa ensi vuonna kaikki mukaan tähän leppoisaan tapahtumaan!

RUL huomioi toimintaamme

RUL:n kotisivuilla on kirjoitus kerhomme toimista Korona-kriisin aikana. Ohessa teksti ja linkki RUL:n sivulle.

Paikallisyhdistys iäkkäämpien reserviupseerien apuna kriisiaikana

Paikallisyhdistys iäkkäämpien reserviupseerien apuna kriisiaikana

maaliskuu 19, 2020

Hallitus linjasi 16. maaliskuuta toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on hidastaa koronavirustartuntojen leviämistä sekä suojella riskiryhmiä. Eräs näistä toimenpiteistä on velvoittaa yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan, poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt. Tämä tarkoittaa käytännössä karanteenia vastaavat olosuhteet. Tiistaina 17.3. hallitus totesi tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.Tämä luonnollisestikin vaikeuttaa tai estää riskiryhmään kuuluvien iäkkäämpien ihmisten päivittäisten asioiden hoitamisen, kuten kaupassa ja apteekissa käynnin. Reserviupseeriyhdistykset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin auttaakseen.Esimerkiksi Akaan Reserviupseerikerhon hallitus on päättänyt tarjota apuaan karanteenissa oleville erityisesti yli 70-vuotiaille jäsenilleen esimerkiksi kaupassa tai apteekissa käyntiin tai muissa kotoa poistumista edellyttävissä akuuteissa askareissa.

-Idea syntyi pääministerin kehoittaessa kaikkia yli 70-vuotiaita välttämään liikkumista, puheenjohtaja Jari Rantanen Akaan Reserviupseerikerhosta kertoo.-Kaikilla ei ole sukulaisia auttamaan ruokahuollossa tai apteekissa käynnissä, joten tämä on oivallista toimintaa aktiiviselle kerhollemme.Ajatus heräsi ensin hallituksen WhatsApp-ryhmässä ja yhdistys päätti toimia välittömästi. Tarjolla olevasta avusta lähetettiin sähköpostilla jäsentiedote kaikille jäsenille. Tiedotteessa kehoitettiin pyytämään tarvittaessa apua, sekä mahdollisuuksien mukaan tarjoutumaan auttajaksi.-Kymmenen auttajaa ilmoittautui saman iltana, joten olimme nopeasti valmiita toimimaan, Rantanen sanoo tyytyväisenä.Avunpyynnöt ohjataan keskitetysti yhdistyksen sähköpostiin ja kohdistetaan saatavilla oleville auttajille WhatsApp-ryhmää hyödyntäen.-Ensimmäinen kaupassakäyntitehtävä suoritettiin keskiviikkona, joten prosessi toimii, toteaa Rantanen.Reserviupseeriliiton jäsenissä on useita yli 70-vuotiaita jäseniä. Jari Rantanen toivookin, että Akaan Reserviupseerikerhon toiminta kannustaa muitakin yhdistyksiä aktivoitumaan tällä saralla.

– Toivon, että kynnys pyytää apua saadaan madaltumaan ja pääsemme toteuttamaan auttamistehtävää.

Tieto Akaan Reserviupseerikerhon esimerkillisestä toiminnasta on jo levinnyt muihin yhdistyksiin, joissa on aloitettu vastaavia toimenpiteitä karanteenissa olevien jäsenten auttamiseksi.

 

Talvisodan päättymisestä 80-vuotta

Perinteinen tilaisuus Toijalan Sankarihaudalla järjestettiin – kahvitilaisuus peruttiin Korona-epidemian vuoksi.

Tilaisuus alkoi Suomen lipun saapumisella Sankarihaudalle. Lipun kantajana Ossi Reini ja airueina Markku Lapinleimu ja Marlena Kuisma. Kirkonkellojen soiton loputtua Toijalan Mieskuoro lauloi Oi kallis Suomenmaa-hymnin. Veteraanien havuseppeleen laskivat Sotainvalidien puheenjohtaja Juha Vuorinen, Rintamaveteraanien Aulis Eskeli ja Sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Valkama.

Juhlapuheen piti kerhomme jäsen, majuri Jukka Yrjölä. Puhe ohessa liitteenä.

Tilaisuus päättyi yhteislauluun ”Sun kätes, Herra, voimakkaan” ja Suomen lipun poistumiseen.

Puhe Sankarihaudalla Jukka Yrjölä

Kerhostamme mukana tilaisuudessa; Jukka Yrjölä puhe, Rauno Helenius kunniavartio, Markku Lapinleimu Suomen lipun airueena. Lippua kantoi Ossi Reini.

Korona selätti kevätkokousesitelmän

Kevätkokoukseemme torstaina 12.3. oli lupautunut esitelmöimään Satakunnan Lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen aiheenaan Suomen hävittäjähankinnat. Puolustusvoimat päätti edeltävänä keskiviikkona keskeyttää kaikki muut paitsi operatiiviset tehtävät ja meidänkin tilaisuutemme tältä osin peruuntui. Nykyinen some-maailma mahdollisti tiedonjakamisen peruutuksesta tehokkaasti. Mm. Akaan Seudun digilehteen saimme ilmoituksen peruutuksesta heti kun tieto meille oli tullut. Tilaisuus järjestettiin avoimena tilaisuutena, jonne olimme kutsuneet lähiseutujen reserviläisjärjestöjä ja muita kansalaisjärjestöjä. Eversti Aki Heikkinen on luvannut tulla myöhemmin vierailemaan kerhon tilaisuudessa.

Kevätkokous kuitenkin pidettiin

Sen verran Korona vaikutti osallistujamäärään, sillä 13 osallistujaa on lähihistorian vähälukuisin osallistujamäärä. Kokous vietiin läpi totutun tehokkaasti puheenjohtajana Rantalan Sami ja sihteerinä kerhon sihteeri Jaakolan Sanna. Käsittelyssä olivat sääntömääräiset asiat: vuoden 2019 toimintakertomukset, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto. Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapautus vuoden 2019 toiminnasta.

Vuosi 2019 alkoi juhlavasti 70-vuotisjuhlilla. Vuoden toiminta oli aktiivista ja monipuolista. Yhdistyksen jäsenistöstä 52% (2018 56%) osallistui johonkin toimintaan. Kerhossa oli jäseniä vuoden vaihteessa 138 henkilöä. Merkittävänä asiana historiaan jäi kerhon nimen muuttaminen Akaan reserviupseerikerho r.y.:ksi. Syksyllä järjestetty johtamisseminaari ja kevätkesällä urakoitu kattotalkooprojekti olivat myös jäsenistöä aktivoivia isoja ponnisteluja.

Urheilun ja ammunnan saralla oli useita eri tapahtumia. Uutena ammunnan toimintamuotoja käynnistyi SRA-ammunta. Saajanmajalla talkoiltiin saunan rakentamisen lopputyöt ja rakennettiin uusi laituri jäsenien käyttöön.

Vuoden 2019 jäsenistön palkitsemiset

Kevätkokouksen perinteisiin kuuluvat myös palkitsemiset. Onko ammunnassa vallanvaihdon aika? Vuoden kivääriampujan titteliä useat vuodet kantanut Sami Rantala joutui luopumaan tasaisessa kilpailussa Jyrämön Petterille. Kommentit kokouksen jälkeen antavat odottaa mielenkiintoista ammunnan vuotta!

Majurin Miekka                                                    Rauno Helenius

Hikiristi                                                                   Petteri Jyrämö

Kotoa poissa-karttu                                              Petri Airaksinen

Vuoden kivääriampuja                                         Petteri Jyrämö (palkinnon lahj. Pentti.E.J.Uotila)

Vuoden pistooliampuja                                       Raimo Antila (palkinnon lahj. Leo Koskinen)

Vuoden sotilasurheilija                                        Raimo Linnala

Vuoden nuori upseeri                                          Ville Hölttä

Ammunnan kilpailuista jaettiin seuraavat palkinnot:

Pienoiskivääriottelun Veijo Riikosen lahjoittaman palkinnon voitti Marko Mahkonen, Iittalan malja Petteri Jyrämö ja OP-ilma-ase 1. Sami Rantala, 2. Raimo Antila, 3. Petteri Jyrämö.

Kuutamohiihto muuttui kuutamovaellukseksi

Poikkeuksellisen leuto talvisää aiheutti muutoksia myös perinteisen kuutamohiihdon toteutukseen. Luovat urheilu-upseerimme toteuttivat Nahkialanvuoren maastossa kuutamovaelluksen ilahduttavan runsaan osanottajajoukon mukana ollessa.

Urheilu-upseeri Timo-Pekka Koivuniemen kommentti reitistä: ”Nahkialanvuoren maastossa on todellakin huomattavasti helpompaakin väylää tarjolla kuin minkä me tällä kertaa ryhmäkulkuna kävelimme, vieläpä pimeässä. Ehkä kuu antoi pientä kajoa pilvien takaa mutta ei sitä kyllä huomannut”.

Reitin pituus 3800 m, josta polkua 2500 m, umpimetsää olikin jopa 700 m (ei-tarkoituksellinen mutta sinne päädyttiin), valaistua kuntorataa 350 m ja paikallistietä 250 m.

Nahkialanvuoren laavulla paistettiin makkarat ja vaahtokarkit sekä nautittiin puheenjohtaja Jarin keittämät nokikahvit.

Vaellusreitti Nahkialanvuorella.

 

Mukana myös perheenjäseniä.

Savun seasta tunnistettavissa ainakin Lapinleimun Markku

Markku Lapinleimu Panssarikoulun upseerikurssin 255 päätöstilaisuudessa

Noin 60 varusmiestä eri joukko-osastoista (Panssariprikaatista, Karjalan prikaatista, Porin prikaatista ja Jääkäriprikaatista) on saanut johtajakoulutusta panssarireserviupseerikurssilla 255 yhteensä 14 viikon ajan Panssarikoulussa Parolannummella Hattulassa.

Panssari-RUK 255 päättyi 28. helmikuuta 2020 ja varusmiehet jatkavat asepalvelustaan omissa joukko-osastoissaan ennen kotiutumistaan.

Juhlassa oppilaat ylennettiin kokelaiksi. Prikaatin komentaja eversti Tero Ylitalo piti juhlapuheen. Markku Lapinleimu ojensi kurssin priimukselle PsRuK:n stipendin ja miekan. Lisäksi hän sai luovuttaa ”eniten valmiin johtajan” kypärän (kuva) tuoreelle upseerikokelaalle. Markku Lapinleimu kävi Panssarikoulun kurssi 140.

”Eniten valmiin johtajan” kypärän saanut ”tuntematon” upseerikokelas. Takana myös Markku Lapinleimu.