Historia 1947–2022
Helsingin Reservimeriupseerit ry täyttää vuonna 2022 kunnioitettavat 75 vuotta. Juhlavuoden yhtenä tavoitteena on lisätä yhdistyksen historian tunnettuutta jäsentemme ja sidosryhmien keskuudessa. Julkaisemme juhlavuoden kuluessa tällä sivulla sekä aiempaa historiallista aineistoa että erityisesti viimeisten vuosikymmenien toiminnasta kertovaa materiaalia.
Yhdistyksen juhlavuoden tunnuksen on suunnitellut Lasse Mäki.
Meriosasto reservin meriupseerien yhdyssiteenä
Helsingin Reservimeriupseerit ry:n historia juontaa Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n Meriosastoon, joka perustettiin Katajanokan Kasinolla 10.1.1947 silloisen Helsingin Reserviupseerikerhon alaosastoksi ”laivastoupseerien, purjehtijoiden ja merenkulun alalla toimivien yhdyssiteeksi” (lähde: pöytäkirja Helsingin Reserviupseerikerhon kokouksesta 6.3.1947).
Meriosaston toiminnan kahta ensimmäistä vuosikymmentä on kuvailtu Mikko Vaon laatimassa historiikissa Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n Meriosasto 20 vuotta 1947–1967, jossa kirjoittaja kuvailee yhdistyksen syntyhistoriaa nimenomaan reservin meriupseerien koossapitävänä voimana:
”30-luvulla aloitettiin reservin meriupseerien koulutus Merisotakoulussa Suomenlinnassa, osan tulevista meriupseereista saadessa koulutuksensa K/L Suomen Joutsenella. Saman vuosikymmenen lopulla heräsi ajatus oman aselajiosaston perustamisesta Helsingin Reserviupseerikerhon yhteyteen. Tuntui siltä, että tällä tavoin voitaisiin paremmin ylläpitää ja kehittää asevelvollisuusaikana opittuja merellisiä tietoja ja taitoja. Hyvää ajatusta ei kuitenkaan ehditty toteuttaa, kun maamme temmattiin mukaan sotaan ja reservin meriupseerit, muiden muassa, joutuivat sovelluttamaan oppimaansa mitä erilaisemmissa tehtävissä ja tilanteissa. Rauha palautui ja jälleen virisi ajatus kesken jääneen suunnitelman toteuttamiseksi. Tähän vaikutti voimakkaasti myös se, että sodan jälkeen reserviupseerikoulutus oli keskeytetty toistaiseksi, epämääräiseksi ajaksi ja nyt jos koskaan tarvittiin jotain, joka pitäisi koossa reservinkin meriupseerit.”
Alkuvuosien toiminta keskittyi ennen kaikkea kokouksiin ja retkitoimintaan: Meriosaston kokouksissa kuultiin esitelmiä ja alustuksia jäsenistöä kiinnostavilta aloilta, joiden lisäksi jäsenet tekijät retkiä ja tutustumiskäyntejä merellisiin organisaatioihin, kuten museoihin, telakoille sekä opetus, teollisuus- ja tutkimuslaitoksiin, kulttuuria ja jäsenten keskinäisiä illanviettoja unohtamatta. Sittemmin jaoston toiminta laajeni käsittämään myös erilaisia merenkulkuun ja johtamiseen liittyviä kursseja, ja pistooliammunta vakiintui urheilun saralla yhteisön toimintamuodoksi. Yhteistyötä syntyi myös mm. Helsingin Reservialiupseerien Meriosaston sekä Meriosaston Naisjaoston kanssa.
Yhteys jo reserviin siirtyneiden ja vasta koulutuksessa olevien reservimeriupseerien välillä on ollut tiivis jo Meriosaston alkuajoista lähtien, jolloin aloitettiin Merisotakoulun upseerioppilaille suunnatut tiedotus- ja tutustumistilaisuudet. Reserviupseerikurssin oppilaita ja kokelaita haastettiin mukaan kilpailutoimintaan, ja alkuvuosista lähtien vakiintui myös tapa palkita jokaiselta merivoimien reserviupseerikurssilta parhaiten menestyneitä oppilaita.
Meritoimintaa omilla aluksilla
Yhdistyksen meritoiminta perustui monena vuosikymmenenä oman harjoitusaluksen ylläpitoon ja operointiin. Meriosasto sai ensimmäisenä aluksena käyttöönsä vuonna 1951 puisen 9 m pitkän veneen, joka kastettiin nimellä Lotta. Alus ehti olla yhdistyksen käytössä kuitenkin vain muutaman vuoden ajan, sillä vanhan koneen ylläpitokustannukset kävivät ylivoimaisen suureksi.
Vuonna 1959 Meriosastolle tarjottiin uutta alusta, joka oli edeltäjäänsä monikäyttöisempi ja kestävämpi. Nimellä Saukko kastettu 12 m pitkä moottoriristeilijä oli käytössä vuosina 1960–1972, ja sillä tehtiin lukuisia pidempiä purjehduksia aina Pohjanlahden perukkaan ja Tanskan rannikolle. Yhdistyksen 20-vuotishistoriikin (1967) kuvailee meritoimintaa paitsi koulutuksellisesti hyödylliseksi, myös osallistujille mukavaksi ajanvietteeksi:
”Hauskassa ja rehdissä toveriseurassa tehdyt matkan ’meren hengessä’ ovat olleet osallistujille sekä unohtumattomia että antoisia. Niistä ja niillä tapahtuneista riittää sekä kertomista että muistelemistakin pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Saatu kokemus heijastunee voimakkaimmin viime vuosien merikilpailuissa saavutetuissa hyvissä tuloksissa.”
M/y Saukko miehistöineen satamassa iloisissa kesätunnelmissa.
Reserviupseerien Merisäätiö luopui Saukosta vuonna 1972, jolloin myös yhdistykseltä poistui mahdollisuus merikoulutukseen omalla aluksella. Puutetta korvaamaan hankittiin loppuvuodesta 1973 alus, joka siirtyi perustetun Reserviläisten Merisäätiön omistukseen ja kastettiin seuraavana vuonna Vesikoksi. Tämä 18,5 m pituinen alus oli kovassa käytössä lyhyistä ilta- ja viikonloppuajoista pidempiin purjehduksiin sekä Puolustusvoimien harjoituksiin. Alusta hallinnoitiin yhteistoimin, mitä varten perustettiin ”kipparikollegioksi” kutsuttu toimielin.
Yhdistyksen alus m/s Vesikko Helsingissä. Taustalla näkyvät Uspenskin katedraalin torni ja Alvar Aallon suunnittelema nykyinen Stora Enson pääkonttori.
Vesikon toimintaan voi tutustua tarkemmin Meriosaston ja Helsingin Reservinaliupseerien yhteisessä julkaisussa Vesikon vanavedessä, joka esittelee aluksen ajopäivistä kerättyjä tietoja vuosilta 1974–1990.
Tänä päivänä Meriosaston merenkulkukoulutuksen perinteitä jatkaa m/s Lavansaaren käyttäjäyhteisö, jossa Helsingin Reservimeriupseereista, Merireserviläisistä ja Pelikaanikillasta koostuva yhteisö hallinnoi MPK:n omistuksessa olevaa Puolustusvoimien entistä linnakevenettä L-103.
Yhdistyksen tunnus
Meriosasto vastaanotti sodanaikaisten laivaston reserviupseerien ja heidän perheenjäsentensä lahjana lipun, jonka oli suunnitellut taiteilija G. von Numers ja vihkinyt laivaston sodanaikainen pastori, sittemmin Tampereen hiippakunnan piispana toiminut professori Erkki Kansanaho. Lipun symboli, ankkuripohjalla oleva Suomen Reserviupseeriliiton jäsenmerkki, on 1960-luvulta lähtien ollut Meriosaston ja sen jälkeisen Helsingin Reservimeriupseerit ry:n virallinen tunnus.
Alun perin käsin piirrettyä tunnusta uudistettiin vuonna 2018 paremmin digitaaliseen viestintään ja painotuotteisiin sopivaksi: ankkurikuvasta tehtiin pystysuuntaisen keskiviivan mukaan symmetrinen, siitä poistettiin koristeyksityiskohdat ja tunnuksen keskellä oleva harmaasävyinen Reserviupseeriliiton leijonakuvio korvattiin tarkemmalla, mustavalkoisella versiolla. Tunnus kuvastaa kuitenkin edelleen yhdistyksen sidettä merelliseen reserviupseeritoimintaan ja Reserviupseeriliittoon.
Juhlavuoden kunniaksi tuttu ankkurilogo saa uuden ilmeen, joka päivitetään vuoden 2022 ajaksi yhdistyksen sosiaalisen median kanaviin ja verkkosivuille.
Aiempien juhlavuosien historiikit
Yhdistyksemme historiasta on laadittu kaksi painettua historiikkia 20- ja 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Julkaisut valottavat Meriosaston syntyhistoriaa, eri vuosikymmenien toimintaa sekä laajemmin vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Digitoidut historiikkimme ovat kaikkien vapaasti luettavissa alla olevista linkeistä:
- Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n Meriosasto 20 vuotta 1947–1967 (kirj. Mikko Vako)
- Helsingin Reservimeriupseerit ry 1947–1997: Osa 1 (s. 1–26), Osa 2 (s. 27–48)