Turun maanpuolustusväen itsenäisyysjuhlat 5.12.2013

Viime vuonna aloitettu käytäntö yhteisten itsenäisyysjuhlien järjestämiseksi 5.12. eri maanpuolustusjärjestöjen kesken oli saanut mukaan järjestelyihin Turun Reserviupseerit ry:n, Turun Reservimeriupseerit ry:n, Turun Reservialiupseerit – Turun Reserviläiset ry:n, Naisten Valmiusliiton, Turun ja Porin alueneuvottelukunnan ja Turun Maanpuolustusnaiset ry:n. Tietojeni
mukaan näiden piirissä toimii noin 5000 ihmistä.

Uskon, että järjestävä toimikunta odotti Samppalinnan täyteen ihmisiä vetäviä juhlia. Perinteinen Turun Upseerikerho oli varattu muuhun käyttöön. On uskomatonta, että näin suurta jäsenmäärää edustava
järjestelyorganisaatio ei kuitenkaan tänä sosiaalisen median aikanakaan saanut liikkeelle kuin nelisenkymmentä osallistujaa. Onkohan ohjelmassa vai hinnassa jotain korjaamisen tarvetta? Vai eikö asia kiinnosta enää nuorempia sukupolvia? Tunnettu K-kauppias vieressäni esittikin 100-vuotisjuhlien järjestämiseksi miettimisen arvoisen ehdotuksen. Viihdyttäjiksi esimerkiksi Matti Salminen, Matti ja Teppo ja Michael Monroe. Juhlapuhujaksi hyvissä ajoin riittävän arvovaltainen persoona. Juhlatilan varaus sen mukaan.

Koti – uskonto – isänmaa

Tilaisuuden avaussanoissaan Turun Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja yliluutnantti Juha-Pekka Voipio ilmoittikin, että tavoite on jo asetettu vuoden 2017 itsenäisyysjuhliin. Lisäksi hän toivoi, ettei silloinkaan unohdettaisi itsenäisyyden periaatetta.

Juhlapuheen pitäjä TRU:n kunniapuheenjohtaja kapteeni Antti Yli-Paunu korosti otsikon mukaista teemaa V.A. Koskenniemen ja F.E.Sillanpään runoilla sekä 6.12.1917 senaatin antamalla itsenäisyysjulistuksella ja kerraten sen jälkeisiä historiamme tapahtumia. Hänen puheensa mielenkiintoinen lainaus Wolf H. Halstin eräästä kirjoituksesta kertoo asioista,

joille talvisodan henki perustui:

1) Hyvä omatunto, tietoisuus siitä, ettei ole esitettävänä millekään toiselle valtiolle vaatimuksia tai toivomuksia,

2) Päättäväinen tahto säilyttää oma maa ehyenä ja jakamattomana vaikkapa ase kädessä,

3) Luottamus omaan kykyyn,

4) Perinteinen epäluuloisuus venäläisten aikeita kohtaan,

5) Loukattu oikeudentunto,

6) Pelko, että kansan suuri enemmistö aiotaan pakottaa alistumaan pienen vähemmistön luottamusta nauttimattomien johtajien tahtoon, mikä johtaisi suomalaisen yhteiskunnan rakenteen väkivaltaiseen tuhoutumiseen,

7) Perinteellisen politiikan seuraaminen tajuamatta, että ja miksi venäläiset eivät siihen luottaneet,

8) Luottamus ylipäällikköön.

Nykyistä puoluepoliittista elämää hän piti vain äänestäjien kosimisena eli vallan tavoitteluna. Selkeitä poliittisia päämääriä ei julkisteta, mikä karkottaa äänestäjät kokonaan.

Buffet-illallisen aikana Mieskuoro Laulun Ystävien ”vahvistettu kvartetti” (12 miestä) esitti perinteisiä isänmaallisia lauluja. Female-yhtye, joka käsitti isän ja kaksi tytärtä soitti tanssimusiikkia hieman perinteisestä poikkeavaan tyyliin. Juhlaa kunnioittivat myös Kaitseliit Malev Pärnumaan edustajat kapteeni Margo Sai, noorem leitnant Raul Peetson ja noorem leitnant Riivo Liin ja
viimevuotiseen tapaan heidän yhdysmiehenään toimi Harri Nurmi.

Sankarihaudoilla 1000 kynttilää 37.kerran

Turun Reserviupseerien Perinnetoimikunta järjesti 37. kerran 1000 kynttilän sytyttämisen Turun sankarihaudoilla. Lunta ei juurikaan vielä ollut maassa toisin kuin vuonna 2010, jolloin juhlaväki sai kahlata syvässä lumessa.

Sankariristille laskivat seppeleen Turun Reserviupseerit ry, Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys, JP 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto sekä Turun Sotaorpojen yhdistys. Veljeskansamme komean seppeleen laskivat edellä mainitut virolaiset upseerit.

Rovasti Anneli Rantalaiho kertasi puheessaan sota-ajan järkyttäviä perhekohtaloita teemanaan sankaripatsaan lause ”Rakkaus ei koskaan häviä”. Mieskuoro Laulun Ystävien kuoro oli kokonaisuudessaan paikalla esittämässä perinteisiä isänmaallisia lauluja.

Kakkukahvit Heikkilän sotilaskodissa

Sankarihaudoilta maanpuolustusväki siirtyi Heikkilän sotilaskotiin kakkukahville. Mieskuoro Laulun Ystävien vahvistettu kvartetti esitti muutaman isänmaallisen laulun. Perinnetoimikunnan puheenjohtaja
lääkintäluutnantti Aarre Auranen totesi kiitospuheessaan, että useissa maissa itsenäisyysjuhla on riehakas karnevaali- ja ilotulitustilaisuus. Suomessa se sattuu vuoden pimeimpään aikaan, jolloin sääkin voi olla minkälainen tahansa. Sotamuistot tekevät vielä sen, että juhlat ovat hartaita ja vakavia tilaisuuksia.

Tilaisuudessa piti Turun Sotaorpojen edustaja insinööri Toivo Pohjolainen kiitospuheen, että saavat olla mukana näissä arvokkaissa juhlissa. Hän muisteli myös Ranskassa kokemaansa itsenäisyysjuhlien
karnevaalitunnelmaa.

Kirjoittaja: Jouko Fossi