Esikuntataajuus – TRU:n hallitusblogi
Hyvä upseeri ja lukija!
Käsilläsi on uunituore Turun Reserviupseerien viestintäkonsepti: Esikuntataajuus. Esikuntataajuus eli hallitusblogi on konkreettinen tuote TRU:n uudesta viestintästrategiasta, ja blogin tarkoituksena on tuoda tutuksi jäsenistölle – ja miksei muullekin yhteiskunnalle – toimijat TRU:n takana. Hallitusblogissa yhdistyksen hallituksen jäsenet esittäytyvät kukin vuorollaan, ja kertovat (OPSECin puitteissa) omasta maanpuolustusajatuksestaan. Lisäksi hallitusblogissa avataan kunkin jäsenen sektorin toimintaa ja tarkoitusta. TRU:n päivitetty viestintästrategia tuo toimintamme lähemmäksi jäsenistöä ja yhteiskuntaa muun muassa lisätyn sosiaalisen median läsnäolon sekä uuden uutiskirjeen muodossa. Loimme reserviupseeriyhdistykselle julkiset Facebook-sivut, joita suosittelemme lämpimästi seuraamaan!
OSA 2/2023
Nuorisoupseeri Alexander Gyllenberg
Turun Reserviupseerit ry:n (TRU) tuoreimpana hallituslaisena, nuorisoupseerin kakkostehtävän miehenä vuodesta 2023 alkaen, vuoro vuoden toiseen hallitusblogiin päätyi minulle.
Reserviupseeriyhdistyksen hallituslaiset eivät ole pääsääntöisesti luutnantteja, kapteeneja ja majureita siksi, että he ovat olleet reserviupseeriyhdistyksen hallituslaisia, vaan siksi, että nämä muutenkin aktiiviset reserviläiset päätyvät usein myös reserviläisyhdistysten vastuutehtäviin. Otin tämän aiheen blogikirjoitukseni teemaksi, sillä tuoreena kotiutuneena minulla saattoi olla se näkemys, että tuo henkilö on ylennetty vain koska hän on ns. “yhdistysjermu”.
Ylennyksiin tarvittaviin kriteereihin voi tutustua puolustusvoimien sivuilta:
https://intti.fi/reservin-ylennykset
Olen 29-kesäinen turkulainen, reservin luutnantti Alexander Gyllenberg.
Yhdistyksen jäsenenä olen ollut jo vuoden 2014 loppukesästä, mutta päätyö paikallisessa reserviläisyhdistystoiminnassa on tullut suoritettua Turun Korkeakoulujen Reserviläiset ry:n (TuKoRes) toimissa. Hetki sitten päättyi kuuden vuoden hallitustyöskentely, joista kolme vuotta olin puheenjohtajana. Tilaisuus oli siis mitä oivallisin jatkaa alan yhdistystystyötä, nyt “aikuisten kerhossa” kuten taisin viime syyskokouksessa esittäytymisen yhteydessä mainita. TRU:n hallitustyön lisäksi vastaan Tuomas Piggin kanssa Nuorten upseerien toiminnan koordinoinnista, jäsenhankinnasta sekä toiminnan kehittämisestä.
Päivätyökseni toimin vanhempana analyytikkona keskikokoisessa kansainvälisessä yrityksessä, johon sisältyy itsenäisen toimistotyön ohella myös matkustamista Euroopassa. Koska työni sisältää pääsääntöisesti tietokonenäytöltä numeroiden tuijottelua, pohtimista ja laskemista, on kiinnostus maanpuolustuksesta ja sen minulle suomat eri aktiiviset mahdollisuudet tarjonneet hyvän vastapainon arkeen.
Kunkin reserviläisen urapolku on erilainen, mutta seuraavaksi haluan lyhyesti ja liikaa paljastamatta esitellä muutamia mahdollisuuksista ja mahdollistajista. Toivottavasti joku nuori, tai vähän vanhempikin, reipas ja asiallinen reserviläinen saa tästä vauhtia etenemiseen omalla polullaan!
Rohkenen ensinnäkin väittää, että pelkällä kotisohvalla odottamisella en kertauskäskyä olisi vieläkään saanut; oma-aloitteisuudella on ollut iso merkitys. Toisilla taas kertauskäskyjä on tullut liiankin kanssa, vaikkei niitä edes toivoisi. Ja toisekseen huomiona, että tarpeet, tavat, käytännöt, lait, asetukset, direktiivit ja määräykset ovat muuttuneet suuntaan jos toiseen edellisen 10 vuoden aikana, joten kaikki ei välttämättä järjestyisi nykypäivänä täysin samalla tavalla.
1. Lukiolaisena osallistuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään lukiolaisten turvallisuuskurssille, jota oltiin koulussa mainostettu ”armeija-tapahtumana” (mitä tämä ei siis ollut). Teoriassa minun on tässä kohtaa pitänyt tietää MPK:n olemassaolosta, olin sentään onnistunut MPK:n kurssikalenterin kautta itse ilmoittautumaan. Mieleen jäi kuitenkin “armeija-tapahtuman” opit PJ-teltan pystyttämisestä ja kipinävuoroista, sekä reserviläisen urapolulle kaikista tärkein, tieto tämän kurssin olemassaolosta.
2. Reserviläinen on lähtökohtaisesti suorittanut varusmiespalveluksensa. RU-kurssi oli kohdallani 243 ”Vaisto”, yksikkö Sissikomppania. Jäin hetkeksi vielä valtion palkkalistoille. Aselaji-, koulutus-, ja johtamisosaamisen kartuttamisen lisäksi tärkeimmäksi taidoksi reserviläisen urapolulle jäi ymmärrys kotivaruskunnasta, sen lähialueista sekä tukiorganisaatioiden toimintatavoista. Muutamia tuttavuuksiakin tuli solmittua. Haluan kuitenkin korostaa, että jatkon kannalta ainoa välttämättömyys oli itse varusmiespalveluksen loppuun suorittaminen. Lopuksi liityin vielä aselajikiltaan sekä TRU:hun.
3. M05 vaihtui opiskeluelämään Turussa. Kaveri kysyi olisinko kiinnostunut osallistumaan ampumatapahtumaan. Järjestäjä oli TuKoRes johon jäinkin erinäisiin vastuutehtäviin moneksi vuodeksi. Sovellettu reserviläisammunta (SRA) jäi harrastukseksi. Tärkeintä reserviläisen urapolulle oli, ja on edelleen, kaikki ne solmitut tuttavuudet reserviläisjärjestön kautta.
Törmäsin sattumalta henkilöön, joka toimi aikaisemmin mainitun lukiolaisten turvallisuuskurssilla kouluttajana: tiedustelinpa miten minäkin pääsisin kouluttajaksi. Osasinhan koulutettavat aiheet varsin hyvin, ja ”M05-hammasta” taisi kolottaa. Pääsin kouluttajaksi seuraavalle kurssille, missä jälleen kerran tutustuin uusiin henkilöihin joilla oli paljon kerrottavaa ja jaettavaa reserviläistoiminnasta. Päädyin tämän uuden kaverin kautta mm. Hollannissa järjestettävään Vierdaagse 160 km:n sotilasmarssille, huikea kokemus!
Samanaikaisesti olin tiedustellut aselajikillalta pääsyä Viroon laskuvarjohyppykurssille. Kysymykseni ei ikinä saanut vastausta, mutta eräs toinen killan jäsen tiedusteli olinko halukas liittymään hänen pyörittämään paikalliseen maaliosastoon. Maaliosasto toimi siis harjoitusvastustajana Puolustusvoimien MPK:lta tilaamilla harjoituksilla. Postiluukusta alkoi tipahtelemaan kutsuja Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin (PV VEH). Kyseinen maaliosastotoiminta on sittemmin lakannut, mutta sen jäsenet pitävät edelleen yhteyttä.
4. Näiden yllä mainittujen järjestöjen ja organisaatioiden kautta solmittujen tuttavuuksien kautta, sekä niissä tehdyn työn johdosta, on vuosien saatossa tipahdellut kyselyitä hoitamaan ja järjestämään toinen toistaan mielenkiintoisempia ja vaativampia tapahtumia ja tehtäviä. Tapahtumien ja tehtävien vaihtumisen johdosta myös käskettyjen kertausharjoitusten määrä kasvoi.
Top 3 vinkkiä reserviläisen urapolulle:
– Ylläpidä vähintään tehtävääsi vaadittavaa kuntoa, näytä asialliselta ja uskottavalta.
– Osallistu maanpuolustukselliseen työhön, tutustu toisiin ja kasvata verkostoasi.
– Jos/kun sinulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua tai hoitamaan jotakin, oli se miten pientä tahansa, ota se vastaan ja toteuta se huolella!
Alexander Gyllenberg
Nuoret upseerit II
Reservin luutnantti
OSA 1/2023
Markkinointiupseeri Lauri Toivola
Tervetuloa Esikuntataajuudelle! Markkinointiupseerin elementissä minulle napsahti nakki ensimmäiseen hallitusblogivuoroon. Nimeni on Lauri Toivola, ja TRU:n hallituksen markkinointiupseerina olen saanut kunnian toimia vuodesta 2022 alkaen. RUL:n jäsen olen ollut jo kotiutumisesta (14.12.2017) lähtien, ensin kotiseutuni yhdistyksessä, mutta sittemmin kun opiskelut veivät oikeaan pääkaupunkiin, eli Turkuun, liityin paikallisiin järjestöihin. Ensimmäiset vuodet kotiutumisen jälkeen kuluiuvat opiskelijaelämän pyörteissä, mutta koronan herättämänä vuonna 2020 aktivoiduin vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Siitä saakka olen ollut niin sanottu aktiivireserviläinen.
Olen gradua vaille valmis kauppatieteiden maisteri, joka on kiinnostunut varsinkin organisaatioiden toiminnasta ja johtamisesta. Opiskeluiden ohella olen pyrkinyt olemaan aktiivinen opiskelijajärjestöissä: tämä toiminta on tukenut kiinnostustani organisaatioiden toiminnan johtamista kohtaan. Vastaavasti maanpuolustus- ja reserviläistoiminnassa huomaan jatkuvasti kiinnostuvani entistä enemmän sotilasjohtamisesta ja sotilasorganisaation toiminnasta. Valitettavasti Ukrainan sodan myötä sotilasorganisaatioiden toiminta on tullut osaksi tavallisten ihmisten arkea. Uutisissa saatetaan kertoa, miten VDV:n maahanlaskuoperaatio on epäonnistunut, taikka Venäjän tiedustelupalvelut ovat tuottaneet väärää tietoa päätöksenteon tueksi. Valitettavat tapahtumat Ukrainassa kuitenkin osoittavat, että reserviläisenkin on hyvä olla kartalla maanpuolustusjärjestelmän perusasioista sekä esimerkiksi huoltovarmuusasioista. Tiesitkö esimerkiksi, että lähes 90% Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse?
Sotilasjohtamista ja organisaatioiden johtamista sotilasnäkökulmasta on hyvinkin mahdollista opiskella myös reservissä, jos kiinnostusta riittää. MPK tarjoaa useita kursseja, joiden avulla voi opiskella esimerkiksi taktiikan perusteita. Aiheesta on julkaistu runsaasti kirjoja ja podcasteja, jotka mahdollistavat syvemmän reserviläisen ymmärryksen johtamisesta, organisaatioista, historiasta ja taktiikoista. Omaksi harmikseni opiskelut, työt ja harrastukset ovat vieneet paljon aikaa lukemiselta, mutta podcastien myötä on mahdollista tiukan aikataulunkin puitteissa oppia uutta.
Ennen kuin listaan alle omat suosikkini, haluan siteerata Yhdysvaltain merijalkaväen entistä kenraalia James ”Jim” Mattisia liittyen äsken mainitsemaani lukemisen laiminlyöntiin. Mattisin mukaan jatkuvan oppimisen filosofia on läpileikannut hänen kaikkea toimintaansa 1970-luvun USMC-vuosista Irakin ja Afganistanin sotien kautta aina 45. POTUS:n puolustusministeriksi saakka – ja sen jälkeenkin.
”The problem with being too busy to read is that you learn by experience (or by your men’s experience), i.e. the hard way. By reading, you learn through others’ experiences, generally a better way to do business, especially in our line of work where the consequences of incompetence are so final for young men.”
TOP 3 johtajuuskirjat:
- Jim Mattis, Bing West: Call Sign Chaos: Learning to Lead.
- Jocko Willink, Leif Babin: Extreme Ownership: How U.S. Navy SEALs Lead and Win.
- Risto Siilasmaa, Catherine Fredman: Paranoidi Optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa.
TOP 3 johtajuus- ja maanpuolustuspodcastit:
Lauri Toivola
Markkinointiupseeri
Reservin luutnantti
