Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA TRU:N TOIMINNASSA


 

Kyberturva-seminaari kokosi asiantuntijat Turkuun

Turun Reserviupseerit ry järjesti 13. toukokuuta Heikkilässä Reserviläisen kyberturva -seminaarin, jossa pureuduttiin kansalaisten ja reserviläisten kyberturvallisuuteen, varautumiseen ja koulutukseen. Tilaisuus kokosi yhteen alan huippuasiantuntijat ja täyden auditorion kyberturvallisuudesta kiinnostuneita. Seminaari jatkoi Turun Reserviupseerien suosittua kokonaisturvallisuuden avoimien seminaarien sarjaa.

Seminaarin avasi Turun Reserviupseerien puheenjohtaja Lauri Valtonen, ja Merivoimien tervehdyksen toi komentaja Sami Halmo, joka kuvasi puolustushaaran viimeaikaisia panostuksia turvallisuuteen.

Kyberuhat, tekoäly ja digitaalinen kulttuuriperintö

Mikko Hyppönen (WithSecure Oyj) aloitti puheenvuoronsa katsauksella kyberuhkien kehitykseen: tietokonevirukset ovat muuttuneet 1980-luvun kepposista valtiollisiksi sabotaasiaseiksi. Hän nosti esiin huolen digitaalisen kulttuuriperinnön säilymisestä – toisin kuin paperikuvat, digitaaliset muistot voivat kadota helposti.

Hyppönen kuvasi kybersodan kehitystä osana teknologian laajentamaa taistelukenttää: maa-, meri- ja ilmasodasta on siirrytty myös avaruuden ja kyberulottuvuuden hallintaan. Hän painotti, että Ukraina on tällä hetkellä maailman johtava kybersodan osaaja, koska se on ollut jatkuvan hyökkäyksen kohteena jo vuosikymmenen ajan. 15 prosenttia kaikista maailman kyberhyökkäyksistä kohdistuu tällä hetkellä Ukrainaan.

Hän käsitteli myös tekoälyn roolia: vaikka tekoälyhyökkäyksiä viranomaisia vastaan ei ole vielä nähty laajasti, deepfake-huijaukset ja rikollinen massaviestintä ovat jo arkipäivää. Hyppönen korosti, että tietoturva on silti paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin.

Datakeskukset ja geopoliittinen luottamus

Hyppönen nosti esiin ajankohtaisen keskustelun Suomen mahdollisuuksista datakeskusten sijoituspaikkana: kylmä ilmasto, vakaa demokratia ja hyvä infrastruktuuri tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen. Hän vertasi Googlen ja TikTokin investointeja: länsimaisen yrityksen hankkeet saavat poliittista tukea, kun taas kiinalaisomisteisiin suhtaudutaan varauksella – syynä on luottamusero demokraattisten ja autoritaaristen valtioiden välillä.

Mikko Hyppönen

 

Viranomaisten rooli ja kansallinen yhteistyö

Ylijohtaja Anssi Kärkkäinen (Traficomin Kyberturvallisuuskeskus) esitteli viranomaisten tarjoamia palveluita, kuten oppaita, harjoituksia ja tilannekuvaa. Suomessa eri toimijat tekevät yhteistyötä, eivät kilpaile. Tämä luottamukseen perustuva toimintakulttuuri on kansallinen vahvuus.

Kärkkäinen käsitteli myös Helsingin kaupungin tietomurtoa, jossa päivittämätön reunalaite mahdollisti hyökkäyksen. Hän painotti perusasioiden – kuten pääsynhallinnan ja ohjelmistopäivitysten – merkitystä sekä harjoittelun ja toipumiskyvyn rakentamista.

Anssi Kärkkäinen

Koulutus ja yksilön vastuu

Lehtori Pia Satopää (Turun AMK) puhui yksilön roolista osana kansallista resilienssiä. Hän kuvasi, kuinka tietoturvaopit omaksutaan usein kantapään kautta, ja että jatkuva oppiminen on välttämätöntä. Haasteita ovat mm. osaajapula, teknologian kehitys, inhimilliset virheet ja epätasainen osaaminen. Satopää mainitsi avoimena ja yleisenä tiedon lähteenä myös Turun AMK:n tietoturvapäivät, jotka tarjoavat avointa koulutusta ajankohtaisista aiheista.

Seminaari tarjosi kattavan katsauksen kyberturvallisuuden nykytilaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Asiantuntijat korostivat, että kyberosaaminen on kansalaistaito, ja että jokaisella on rooli yhteiskunnan turvallisuuden rakentamisessa.

Pia Satopää

Keskustelu ja käytännön vinkit

Paneelikeskustelussa ja yleisökysymyksissä korostuivat seuraavat käytännön ohjeet:

  1. Terve skeptisyys – älä luota sokeasti linkkeihin tai pyyntöihin.
  2. Vahva tunnistautuminen – käytä mobiilivarmennetta ja monivaiheista tunnistautumista.
  3. Päivitä laitteet ja ohjelmistot – myös kotireitittimet.

Lisäksi kehotettiin tuplavarmistamaan kaikki rahansiirtopyynnöt, jopa perheenjäseniltä, esimerkiksi turvasanan avulla. Organisaatioiden tietoturvallisuuden ylläpitämiseksi suositeltiin huolehtimaan perusasiat kuntoon ja rakentamaan reagointi- ja toipumiskyky, mutta myös toteuttamaan jatkuvaa toimintaympäristön muutoksen arviointia ja erityisesti harjoittelemaan kriisin varalle.

Lauri Valtonen
Alexander Gyllenberg
Sebastian Penttinen

 


Turun Reserviupseerit ry:n seminaari pohti kokonaismaanpuolustuksen haasteita

Turku, Heikkilä – Turun Reserviupseerit ry järjesti merkittävän Kokonaismaanpuolustuksen reservi -seminaarin, jossa käsiteltiin viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden vastuita poikkeusolojen tehtävissä. Seminaarissa pohdittiin muun muassa huoltovarmuutta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä, kriisiajan pelastusvalmiutta, väestönsuojelua, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja viestintää.

Riittävätkö nykyiset henkilöresurssit?

Seminaarissa käsiteltiin kysymyksiä siitä, riittävätkö nykyiset henkilöresurssit näihin vaativiin tehtäviin poikkeusoloissa. Voidaanko sijoittamatonta reserviä tai asevelvollisuuden jo suorittaneita hyödyntää näissä tehtävissä? Tulisiko henkilöstöä varata ja nimetä tehtäviin ennakolta? Miten vältetään aktiivisten henkilöiden sijoittuminen useaan tehtävään? Miten henkilöstö tulisi täydennyskouluttaa keskitetysti tai alueellisesti kokonaismaanpuolustuksen eri tehtäviin?

Jäsenkyselyn tulokset

Seminaarin taustalla oli Turun Reserviupseerien kesällä 2024 teettämä jäsenkysely, jossa selvitettiin jäsenistön kiinnostusta erilaisiin kokonaismaanpuolustuksen tehtäviin. Kyselyyn vastasi 204 jäsentä noin 900:sta, ja tulokset olivat rohkaisevia: 38,7 % ilmoitti olevansa kiinnostunut ja 29,4 % mahdollisesti kiinnostunut toimimaan ei-sotilaallisissa kokonaismaanpuolustuksen tehtävissä kriisiajan yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa, että kaksi kolmasosaa Turun Reserviupseerit ry:n jäsenistöstä olisi vähintäänkin mahdollisesti kiinnostunut näistä tehtävistä.

Asiantuntijapaneeli

Seminaarissa kuultiin arvovaltaisia panelisteja, kuten Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki, Reserviupseeriliiton varautumistoimikunnan puheenjohtaja Markus Lassheikki, Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Heikki Vähäkuopus sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtaja Juha Parkkonen. Moderaattorina toimi Turun Reserviupseerien puheenjohtaja Lauri Valtonen.

Pelastusylijohtaja Kohvakka kertoi, että pelastustoimen tehtäviin on tällä hetkellä resursoituna noin 7000 vakinaista ja 14300 vapaaehtoista toimijaa ja VPK-toiminta on erinomainen väylä osallistua pelastustoimen resursoinnin varmistamiseen. Poliisiylitarkastaja Pihajoki korosti Poliisin oman reservin tarvetta ja kertoi, että Poliisin vastuut säilyvät kriisitilanteessa koko lailla ennallaan, tehtävien määrä todennäköisesti kuitenkin lisääntyy. Pihajoki mainitsi, että NATO-jäsenyys vaikuttaa myös poliisin toimintaan, erityisesti terrorismin torjunnassa ja yhteiskunnan resilienssin turvaamisessa.

Kansliapäällikkö Heikkinen puolestaan toi esiin, että tällä hetkellä kaupunki on ensisijaisesti lastenhoito- ja koulutusorganisaatio ja näiden tehtävien merkitys tulee kriisiaikana entisestään korostumaan. Heikkinen näki kaupungin henkilöstötarpeet lähinnä vartiointi- ja valvontatehtävissä niiltä osin kuin Poliisin ja Puolustusvoimien resurssit eivät riitä. Turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Vähäkuopuksen mukaan erityisesti viestintä ja tiedonvälitystarve korostuu isoissa evakuointitilanteissa tai silloin, kun viestintäverkot ovat ylikuormittuneet tai poissa käytöstä. Järjestäytyneiden vapaaehtoisten hyödyntäminen olisi mahdollista ja tavoiteltua, mutta tämän organisoinnille ja pitkäaikaisen sitoutumisen varmistamiselle olisi kysyntää.

Varautumistoimikunnan puheenjohtaja Lassheikki painotti osaltaan henkilövaraamisrekisterin tarvetta, mutta toi myös esiin siihen liittyvät haasteet. Puheenjohtaja Parkkonen kertoi MPK:n mahdollistavan koulutusta itsenäisesti, mutta myös yhteistoiminnassa viranomaistahojen kanssa, mutta koulutustarpeet tulee toimijoiden tunnistaa ja määritellä, jotta toiminta voidaan tehokkaasti organisoida.

Puheenjohtaja Valtonen summasi keskustelua heti tuoreeltaan toteamalla, että on hienoa nähdä kokonaismaanpuolustuksen eri toimijoiden löytävän toisensa ja rakentavan aktiivisesti yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen. Viranomaisorganisaatioilla on tunnistettuja tarpeita osaavalle ja motivoituneelle henkilöresurssille, sekä reserviläisyhteisöllä on koulutus- ja organisatorista osaamista näiden resurssien tuottamiseksi ja hallinnoimiseksi. Käyttökelpoisen organisaation ja sen hallinnoinnin toteuttamisessa on vielä työtä tehtäväksi, mutta ainakaan motivaatiosta ja yhteistyöhalusta se ei jää kiinni, linjasi Valtonen.

Tulevaisuuden näkymät

Seminaari tarjosi arvokkaita näkemyksiä ja herätti tärkeää keskustelua siitä, miten kokonaismaanpuolustuksen tehtäviä voidaan kehittää ja resursseja kohdentaa tehokkaasti. Turun Reserviupseerit ry jatkaa aktiivisesti työtään näiden kysymysten parissa, edistäen yhteiskunnallista varautumista ja maanpuolustustahtoa.

 

TRU:n syysseminaarin panelistit ja moderaattori Heikkilän kasarmialueen auditoriossa


Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on saanut merkittävän lahjoituksen teknologiaennakoinnin professuuriin Tapio Peltomäeltä.

Historiallisen 600 000 euron lahjoituksen antajana on turkulainen reservin everstiluutnantti, kauppatieteiden maisteri Tapio Peltomäki. Peltomäki on myös Turun Reserviupseerien pitkäaikainen jäsen ja yhdistysaktiivi. Peltomäki on vaikuttanut laaja-alaisesti maanpuolustuskentällä muun muassa Reserviupseeriliiton (RUL) ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajana.

”Olen ollut aktiivisesti mukana maanpuolustustyössä vuosikymmeniä ja näin lahjoitusprofessuurin olevan vaikuttavuudeltaan paras mahdollisuus jatkaa tätä työtä – myös upseerikoulutuksen osalta. Viime vuosien teknologinen murros näyttää lähes vallankumoukselliselta ja se ansaitsee tarkempaa tutkimusta ja ymmärrystä” Peltomäki toteaa MPKK:n tiedotteessa.

Teknologiaennakoinnin tutkimus on Maanpuolustuskorkeakoulussa uutta, ja professuurin yhteyteen muodostetaan myös oma tutkijaryhmä. Tehtävä täytetään vuoden 2024 aikana ja tarkemmat tutkimusteemat määräytyvät valittavan henkilön profiilin mukaan.

Alaan kuuluu ennen kaikkea strategisen tietopohjan kartoittaminen sekä muutoksen ja vaikutusten tutkiminen. Tutkittavia aiheita ovat mm. kvantti-, nano-, häive- ja avaruusteknologia, autonomiset järjestelmät sekä älykkäät energiaratkaisut. Erityisesti sotatieteellistä tutkimusta kiinnostaa laaja-alaisesti sodankäyntiin vaikuttavat vallankumoukselliset – murrokselliset – teknologiat.

Peltomäki on ensimmäinen reservin everstiluutnantti, jolla ei ole taustaa Puolustusvoimissa tai puolustusministeriössä ja joka ei ole osallistunut sotiin. Tasavallan presidentti ylensi Peltomäen reservin everstiluutnantin sotilasarvoon itsenäisyyspäivänä 2017.

”Yksi tarkoitukseni on ollut näyttää esimerkkiä. Esimerkin näyttäminen ja edestä johtaminen ovat suomalaiselle reserviupseerille ominaisia piirteitä” Peltomäki kommentoi Turun Reserviupseereille.


Ampumasektorin välitilinpäätös 2023

Aktiivisen reserviläistoiminnan ytimessä on ampumatoiminta. Ampumataito on sotilaan perustaito, ja siksi se on helppo ymmärtää myös reserviläis- ja maanpuolustustyön olennaisena ja konkreettisena osana.

Turun Reserviupseerien toiminnan näkyvimpiä kulmakiviä on ampumatoiminta. Yhdistyksemme ampumatoiminnalla on juurevat perinteet, sillä toiminta on ammattitaitoista ja johdonmukaista. Ammattitaitoiset ampumaupseerit Marko Erkkilä ja Lauri Tuhkanen tekevät hartiavoimin töitä useana viikonloppuna, jotta jäsenistöllämme on mahdollisuus matalan kynnyksen turvalliseen ampumaharrastukseen, aseenkäsittelytaitojen kehittämiseen sekä aselupiin vaadittavan aktiivisuuden todentamiseen. Jokaiselle vuodelle laaditaan toimintasuunnitelma, minkä pohjalta yksittäiset ampumaratapäivät suunnitellaan, valmistellaan, toteutetaan ja lopuksi vielä raportoidaan toiminnan kehittämiseksi.

Kuluvana keväänä ampumatoiminta on ollut erittäin aktiivista: ohjattuja ampumaratapäiviä on järjestetty neljä. Laukauksia on kertynyt 3 266 kappaletta, joista 9mm patruunoita 2 326kpl, AR-pohjaisia .223-patruunoita 359kpl sekä tuttuja 7.62×39 laukauksia 581kpl. Ilmoittautumisia on saatu 88 kappaletta, ja ampujia on 25 henkilöä.  Ammuntatyypit ovat reserviläisammunta 1, 2, 3 ja 4. Tämän lisäksi Ampumataitotesti sekä Rynnäkkökivääriammunta 1 ja 2 ovat TRU:n ammuntatyyppirepertuaarissa tänä keväänä.

AR-15-kiväärin huoltotoimenpiteiden koulutus käynnissä.

Ampumatoiminnan keskiössä on luonnollisesti turvallisuus ja ammuntojen hallittu johtaminen. TRU:n ampumaupseereista Marko Erkkilällä on PV:n ja MPK:n auktorisoima ammunnanjohtajakoulutus ja hän on poliisin hyväksymä ampuma-asekouluttaja, lääkintä- ja ensiapukoulutus on molemmilla ampumaupseereilla. Kun turvallisuus ja hallittu toiminta toteutuvat, osallistujat voivat keskittyä itse ampumatoimintaan. TRU:n ampumaratapäivissä korostuu yleinen ampumaratatoiminta, mutta myös ase- ja ammuntakohtainen koulutus. Tänä keväänä Raasin ampumaradalla on panostettu pistooli- ja kivääriammunnan perusteisiin.

Kuten mikä tahansa taitolaji, myös ampuminen vaatii toistoja – paljon toistoja. Tässä perustaitojen karttumisessa TRU pyrkii ottamaan aktiivisen roolin: yhdistys tarjoaa fasiliteetit ammunnan perusteiden opetteluun sekä mahdollistaa kiinnostuksen kasvaessa aselupiin vaadittavia ampumatilaisuuksia. TRU pyrkii tarjoamaan myös syvällisempää tietämystä ja ymmärrystä aseiden mekaniikasta, ampuma-asennoista ja erilaisista ampumalajeista. Ampumaupseereillamme on kyvykkyydet ja valmiudet henkilökohtaiseen ohjauksen antamiseen ampuma-asennoista asekohtaisiin liipaisu- ja tähtäystekniikoihin. Näin takaamme ampujalle kehittymisen ja onnistumisen kokemuksen, mikä puolestaan kannustaa jatkamaan harrastusta. TRU:n koulutusputkessa on mahdollista kehittyä vasta-alkajasta aina SRA-kilpailijaksi asti. SRA-painotusta on pyritty muutenkin lisäämään, ja TRU järjestääkin yhdessä Vammalan Reserviläisten kanssa SRA-kortin suoritusmahdollisuuden. TRU:n ampumaupseerit antavat myös vinkkejä ja neuvoja aseiden ja välineiden hankintaan, mutta myös SRA-kilpailuihin. Marko Erkkilä toimii ampumatuomarina ampumalajeissa muun muassa SRA:n saralla, joten hänellä on kyvykkyys konsultoida myös kilpa-asioissa.

Marko Erkkilä tähystää ampujan osumia.

Marko Erkkilä osoittaa ampujan osumat.

TRU panostaa yhdistyksenä ampumakaluston laatuun. Viime vuosina yhdistykselle on hankittu lisää aseita, jotta saamme kasvatettua ampumapäiviemme ampujakapasiteettia. Yhdistyksellämme on kivääreitä (AR-15- ja AK-47-pohjaisia) yhteensä 3 ja pistooleita (CZ Shadow 1, CZ 75 B ja Glock-17) yhteensä 4. Lisäksi ampujakapasiteetin lisäämiseksi teemme yhteistyötä muiden paikallisten reserviläisjärjestöjen kanssa. Tarjoamme vuonna 2023 jokaiselle ampumatilaisuudessa käyvälle maksuttomia patruunoita: 50 pistoolipatruunaa tai 20 kivääripatruunaa. Kuluvana vuonna 2023 ohjattuja ampumakertoja on luvassa vielä toiset neljä. Ilmoittautuminen ohjattuihin ampumaratapäiviin onnistuu täältä.

Teknisen sisällön lisäksi ampumaratapäivissä korostuu yhteisöllisyys. Hyvässä porukassa ja hymyssä suin on mieluisaa harrastaa, eikä uusista tuttavuuksista ole koskaan haittaa. TRU:n ampumaratapäivissä on positiivinen ja kannustava ilmapiiri huolimatta hutilaukauksista. Eräs osallistuja totesikin osuvasti: ”Hyvä ja aktiivinen porukka takaa nousujohteiset tulokset ja yhteisöllisyyden tunteen!”

Ampumaratapäiviemme osallistujien monimuotoisuus ilostuttaa ampumaupseereitamme. Ampujia on vasta-alkajista kokeneisiin metsästäjiin ja kilpa-ampujiin. Taisipa joku todetakin, että onpa mukava ampua pitkästä aikaa pistoolilla, kun on viimeksi varusmiesaikana 1996 päässyt ottamaan pistoolin kouraan. Jotkut osallistujista ovat vastikään kotiutuneita reserviupseereita, josta yhdistyksemme johto voi olla ylpeä: olemme saaneet reserviupseeriuransa alkutaipaleella olevat osaksi yhteisöämme. Toisaalta pidempään toiminnassa mukana olleiden läsnäolo kertoo siitä, että TRU:n toiminta ja reserviläistoiminta laajemminkin koetaan mielekkääksi ja merkittäväksi toiminnaksi. Ei ole itsestään selvää, että vapaa-ajan ollessa kortilla ihmiset valitsevat saapua viikonloppuna ampumaradalle. Yhdistyksemme tekee jatkossakin kaikkensa, että jäsenistö kokee ampumatoiminnan arvokkaaksi ajan käytöksi.

Ampumaupseerit antavat vastaavasti hyvää palautetta osallistujille. Ampumaupseeri Lauri Tuhkanen: ”Mahtavan aktiivisesti on ollut jäsenistöä ampumassa!  Vaikuttaa lupaavasti siltä, että jatkossa saamme yhdistykseltä vieläkin suuremman porukan osallistumaan kisoihin.”


 

Yhdistyksen kevätkokous 28.3.2023 klo 17.30

Turun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Heikkilän sotilaskodin pääsalissa tiistaina 28.3.2023 kello 17.30 alkaen. Sääntömääräiset asiat käsiteltiin, sekä jäsenistölle tarjottiin mahdollisuus kuulla yhdistyksen käytännön toiminnasta ja esittää kysymyksiä. Kokoukseen osallistui useamman kymmentä yhdistyksen jäsentä kokouspaikalla ja teknisen apuvälineen välityksellä. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi komentajakapteeni (res) Veli-Pekka Nurmi.

Kevätkokous huipentui huomionosoitukseen: kevätkokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti kutsua yhdistyksen edellisen puheenjohtajan Juha-Pekka Sainion yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Kapteeniluutnantti (res) Sainiolle lahjoitettiin kunniapuheenjohtajuuden ulkoiseksi tunnusmerkiksi laivaston sotilasmiekka kaiverruksin. Sainio on nuoresta iästään huolimatta toiminut Turun Reserviupseerien puheenjohtajana yhdeksän vuotta (2013–2021), ja tätä ennen hallituksen jäsenenä kahdeksan vuotta. Lisäksi Sainio on toiminut yhdistyksen perinnetoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2014, piirihallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, Liittohallituksen jäsenenä sekä Liittovaltuuston jäsenenä. Sainio jatkaa edelleen vaikuttamista piiri- ja liittotasolla, joten hänen panoksensa reserviupseeritoiminnan edistäjänä on huomattava jo nyt, mutta myös vastaisuudessakin.

 ”Nöyräksi vetää, olo on sanaton. Kiitän kokousta ja hallitusta tästä huomionosoituksesta, tämä on kunnia” tuore kunniapuheenjohtaja Sainio kommentoi.

”Kannustan reserviupseeritoimintaan rohkeasti mukaan. Toiminta vie mennessään – olen siitä kohtalaisen hyvä esimerkki. Vaikka aktiivinen toiminta ottaa, se myös antaa vähintään yhtä paljon takaisin. Jos ajatellaan Turun Reserviupseerien toimintaa, ikähaitari on mahtavan laaja ja siksi kaikille löytyy varmasti mieluista toimintaa. Vanhemman kaartin mentoroinnista ja heidän kanssaan käydyistä keskusteluista oppii paljon elämästä, perinteiden arvosta ja niiden kunnioittamisesta sekä tekemisen malleista kokemuksen kautta. Heiltä saatuja hyviä sekä toimivia malleja ja elämänkokemusta kannattaa hyödyntää, jolloin kaikkea ei tarvitse itse kokeilemalla oppia tai tehdä kantapään kautta. Toisaalta nuorten innokkuus ja touhukas tahtotila haastaa ja vie toimintaa eteenpäin sekä takaa hyvän draivin ja innostavasti uudistavan ilmapiirin. Tämä on kokonaisuus, joka takaa pitkällä aikavälillä hyvän lopputuloksen. Yhteenvetona ydinviestini on, että kannattaa lähteä toimintaan mukaan – osallistu, niin innostut ja saat takuulla unohtumattomia kokemuksia sekä loistavia ystäviä!” Sainio jatkaa.

”Meidän reserviupseerien tulee osoittaa esimerkkiä ja johtajuutta niin rauhan kuin mahdollisen kriisin aikana. Varautuminen pahimpaan, historiamme ja perinteiden kunnioittaminen sekä niiden edelleen saattaminen ovat suurimpia velvollisuuksiamme, jotta parhaamme mukaan ehkäisemme historian virheiden toistumisen.” Sainio päättää.

Tuore kunniapuheenjohtaja Juha-Pekka Sainio (keskellä) vastaanotti kunnianosoituksen ulkoiseksi tunnusmerkiksi laivaston sotilasmiekan kaiverruksilla. Yhdistyksen istuva puheenjohtaja Lauri Valtonen esittelee miekkaa. Kevätkokouksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi istuu kuvassa vasemmalla.

Kokouksen jälkeen puheenvuoron sai ja KTM & DBA, Patria Oyj:n ja Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, reservin yliluutnantti Panu Routila. Routilan esitelmän aiheena oli suomalainen puolustusteollisuus, huoltovarmuus ja johtajuus. Jäsenistö sai kattavan katsauksen maailman tilanteeseen puolustusteollisuuden näkökulmasta, sekä sivuttiin Ukrainan sodasta saatuja oppeja toimialalle. Varsinaissuomalainen huippujohtaja Routila antoi vinkkejä johtajille: skenaariotyö voi helpottaa strategista johtamista muuttuvassa ja epäselvässä ympäristössä, tilannekuva on aina pystyttävä jollain tasolla muodostamaan faktojen perusteella. Yleisöstä kumpusi kosolti kysymyksiä, ja esitelmä sai vuolaasti kehuja.

Panu Routila piti esitelmän aiheesta suomalainen puolustusteollisuus, huoltovarmuus ja johtajuus.