Yhdistyksemme historia
Riihimäen Reserviupseerikerho r.y:n ensimmäinen perustava kokous oli jo 27.päivänä elokuuta 1928, mutta lakisääteinen kolmas kokous pidettiin 29.joulukuuta 1929 Suojeluskuntatalolla. Muutamat kerhot laskevat perustamisajakseen jo ensimmäisen kokouksen. Jäseniksi kelpasivat sk-upseerit ja reserviupseerit, mutta eivät evp-upseerit. Ensimmäinen puheenjohtaja oli sotilasvirkailija Arvi Myyryläinen varuskunnasta. Hän oli myös v. 1924 Riihimäen pallonlyöjien ensimmäinen puheenjohtaja.
Toinen puheenjohtajamme Viljo Heino – myöhempi Rovaniemen kauppalanjohtaja oli v. 1931 Helsingin ja Turun kerhojen edustajien kanssa perustamassa Reserviupseeriliittoa (RUL). Ensimmäisessä vuosikokouksessa kenraalimajuri Aarne Sihvo sanoi, että yhdistysten tarkoituksena on sotilastietojen säilyttäminen ja kehityksen tasalla pysyminen ja muodostaa silta aktiiviupseeriston ja siviiliväestön välille. Elossa olleet perustajajäsenet kutsuttiin 50-vuotisjuhlissamme kunniajäseniksi.
Talvi- ja jatkosodassa kaatui 57 jäsentämme. Kapteeni Tauno Paronen sai Mannerheim-ristin numero 151 oltuaan ratkaisevasti mukana neuvostodivisioonan tuhoamisessa Ilomantsissa. Aikojen kuluessa on kunniapuheenjohtajiksi kutsuttu Paavo Salimäki, Mauri Hartikainen, Ludvig Linnermo ja Ilmo Luhtinen. Yhdistyksen toiminnasta on v. 1979 tehty 50-vuotiskirja ja vuonna 2004 kirja 75 vuoden maanpuolustustyöstämme. Kirjaa on vielä saatavissa toimihenkilöiltä. Kirja lienee ensimmäinen noin pitkästä yhdistystoiminnasta alalla.
Alkuvuosina toimintaa hiljensi voimakkaasti toiminut suojeluskunnan upseeriosasto. 
Sotien jälkeen valvontakomissio rajoitti ankarasti toimintaa, ampuminen ja kaikenlainen sotilaallisuuteen liittyvä oli kiellettyä. Reserviupseerikoulun toiminta oli lakkautettu, RUK:n nimeä ei saanut käyttää ja myöhemmin aloitettu toiminta sallittiin vain UK:n nimisenä.
Yhdistyksemme lipun suunnitteli v. 1957 lasitaiteilija Nanny Still.
Vuoden 1968 vuosikokouksessa päätettiin nimenmuutos, se on nyt Riihimäen Reserviupseerit r.y. Yhdistyksen erinomaista ampumamainetta voidaan edelleen ylläpitää vuonna 1960 perustetulla Kerhotalon ampumaradalla, joka nyt uudistettuna toimii tietokoneaikaa vastaavin palveluin, tosin kympit ovat yhtä pieniä kuin ennenkin.
—-
Riihimäen Reserviupseerit vietti 90-vuotis juhlia syyskuussa 2019 ja julkaisimme kirjasen, jossa katsaus toimintaamme edellisten kymmenen vuoden jaksolta
Julkaisua pääset lukemaan tästä linkistä
Vanhempi 80V juhlille tehty julkaisu löytyy tästä linkistä
—-
Riihimäen Reserviupseerien lipun vihkiminen maanpuolustusjuhlassa 27.2.1957
Kuva: Riihimäen kaupunginmuseo
Lippua kantaa vänrikki Aulis Aaltonen ja lipunvartijana on Heikki Korpinen. Lisäksi kuvassa on P. Salimäki ja pastori Erkki Sovijärvi joka vihki lipun.
