Teksti: Reserviupseeriliitto

Korkea maanpuolustustahto ei ole itsestäänselvyys

Viime marraskuun lopussa Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunta MTS julkaisi jokavuotisen mielipidetutkimuksensa tulokset, joissa huomio kiinnittyi maanpuolustustahdon heikentymiseen erityisesti nuorten keskuudessa.

-Korkea maanpuolustustahto on yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta tärkeä asia, mutta sen ylläpitäminen vaatii käytännön toimia, RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti totesi RUL:n liittohallituksen kokouksessa Helsingissä.

 

Merkittävämpänä huomiona kyselyssä aikaisempiin vuosiin verrattuna oli se, että maanpuolustustahto on heikentynyt edellisestä kyselystä kuudella prosenttiyksiköllä. Tutkimuksessa maanpuolustustahtoa tutkitaan seuraavalla kysymyksellä: Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Laskua on tutkimuksen mukaan reilusti, mutta toisaalta se mahtuu vielä virhemarginaaliin. Kuitenkin trendi viimeisen kymmenen vuoden ajalta osoittaa maanpuolustustahdon heikentyneen. Ainoastaan turvallisuustilanteiden muutokset lähialueillamme vaikuttavat selvästi maanpuolustustahtoa nostavasti, kuten kävi vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin ja Ukrainan sota alkoi.

 

Maanpuolustustahdon heikkeneminen on syytä ottaa vakavasti. Erityisesti nuorten eli alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto näyttäisi romahtaneen. Laskua on peräti 17 prosenttiyksikköä. Tähän on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Nykynuorten kiinnekohta viime sotiin on katkennut, koska veteraaneja ei enää perhepiiristä löydy. Uskon tällä olevan myös suurta merkitystä maanpuolustustahdon laskulle. Lisäksi nuoret saattavat kokea maanpuolustustahtoa mittaavan kysymyksen ”vanhanaikaiseksi”, koska sodan kuva on muuttunut ja esimerkiksi kyberhyökkäystä vastaan ei aseellinen puolustaminen ole paras vaihtoehto. Lisäksi moni nuori saattaa kokea, että maata voi puolustaa monella eri tapaa –  kaikkia ei tarvita aseelliseen puolustamiseen. Tätä tukee myös tutkimuksessa ollut kysymys: Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan? Tähän kysymykseen myöntävästi vastasi 75 % nuorista ja 84 % koko väestöstä.

 

Tiedotusta maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta tarvitaan lisää erityisesti nuorille.

– Tätä työtä toki Suomen Reserviupseeriliitokin jo tekee, mutta aina voimme tehdä sitä paremmin. Maanpuolustusjärjestöt ovat tässä kokonaisuudessa keskeisessä roolissa ja yhdessä teemme sen tehokkaammin, Halkilahti sanoo.

Huoli maanpuolustustahdon heikkenemisestä on myös oltava valtiovallalla ja resursseja käytettävä tiedotuksen järjestämiselle. Tärkeää on, että tietoa kokonaisturvallisuudesta voidaan välittää kattavasti kaikille nuorille. Tässä korostuu eritysesti koulujen rooli. Tehtävää tukisi myös se, että työn alla olevan vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain uudistamisen yhteydessä turvallisuus- ja varautumiskoulutus lisättäisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiseksi hallintotehtäväksi.