Reserviupseerikoulutus alkoi Suomessa jo joulukuussa 1917 niin sanotuilla Vimpelin kurssilla. Ensimmäinen yhtenäinen reserviupseerikurssi aloitettiin Haminassa nykyisessä Reserviupseerikoulussa 1. huhtikuuta vuonna 1920. Sadan vuoden aikana Reserviupseerikoulusta on valmistunut lähes 200 000 reserviupseeria Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen reserviin.
Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin Helsinkiin joulukuussa 1925. Kyseessä oli Valtakunnallinen Reserviupseerikerho, jonka toiminta laajeni pian muihinkin kaupunkeihin.
Liitto perustettiin 1931
Reserviupseeritoiminnan laajennuttua koko maahan tuli liiton perustaminen ajankohtaiseksi. Suomen Reserviupseeriliiton perustava kokous pidettiin Katajanokan Upseerikerholla, nykyisellä Katajanokan Kasinolla 17.5.1931. Liiton perustamiskokouksessa paikalla oli 52 reserviupseeria eri puolilta maata kahdeksalta paikkakunnalta, mutta liiton perustamisasiakirjan allekirjoittivat vain Helsingin, Turun ja Riihimäen kerhojen edustajat.
Liiton ensimmäisissä säännöissä toiminnan tavoitteiksi asetettiin:
-
- pitää yhteyttä jäsentensä kesken
- suoda heille tilaisuus pysyä sotalaitoksen kehityksen ja kaikenlaatuisen sotilaallisen toiminnan tasalla
- toimia yhdyssiteenä näiden ja vakinaisessa palveluksessa olevien upseerien välillä
- harjoittaa jäseniänsä ampuma-aseiden käyttöön
- yhdistää jäsenensä yhtenäiseksi, isänmaalliseksi aatteiden elähdyttämäksi, lujaksi kansalliseksi reserviupseerikunnaksi
- toimia siten, että oikea käsitys reserviupseeriston merkityksestä muodostuu
Liiton puheenjohtajat
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin silloinen vänrikki N.A. Hildén (vuodesta 1935 lähtien N.A. Osara). Liiton neljästoista puheenjohtaja Tuomas Kuusivaara (yliluutnantti res) on toiminut tehtävässään vuodesta 2026 lähtien. RUL:n ainoa kunniapuheenjohtaja on Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim.
-
-
- Majuri N.A. Hildén (Osara) 1931 – 1945
- Majuri Ilmo Ollinen 1945 – 1957
- Everstiluutnantti Lauri K.J. Tukiainen 1958 – 1964
- Majuri Aarne Santavuori 1965 – 1971
- Kapteeni Antti O. Kolehmainen 1971 – 1977
- Kapteeni Erkki R. Haarla 1978 – 1980
- Majuri Waldemar Bühler 1981 – 1989
- Majuri Antti Ahlström 1990 – 1995
- Majuri Pekka Selín 1996 – 2001
- Everstiluutnantti Tapio Peltomäki 2002 – 2007
- Everstiluutnantti Mika Hannula 2008 – 2013
- Majuri Mikko Halkilahti 2014 – 2019
- Kapteeni Aaro Mäkelä 2020 – 2025
- Yliluutnantti Tuomas Kuusivaara 2026 –
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet
Kunniapuheenjohtaja
-
-
- Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim 1941 – 51
Kunniajäsenet
-
-
- Jalkaväenkenraali Rudolf Walden 1943 – 1946
- Majuri N. A. Osara 1945 – 1990
- Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs 1957 – 1965
- Majuri Ilmo Ollinen 1958 – 1967
- Everstiluutnantti Lauri K. J. Tukiainen 1965 – 1987
- Jalkaväenkenraali Sakari Simelius 1966 – 1985
- Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth 1981 – 2004
- Majuri Eero Harkia 1981 – 1987
- Majuri Heikki Sysimetsä 1981 – 2003
- Kenraali Lauri Sutela 1984 – 2011
- Kapteeni Filip Pettersson 1986 – 2014
- Majuri Waldemar Bühler 1994 – 1997
- Majuri Randall Nybom 1994 – 2003
- Majuri Erkki Sutela 2002 – 2010
- Majuri Pentti Perttuli 2006 – 2017
- Majuri Antti Ahlström 2006 – 2022
- Kapteeni Tuomas Gerdt 2011 – 2020
- Majuri Pekka Selín 2011 –
- Kapteeni Juhani Pura 2016 – 2025
- Kenraali Jaakko Valtanen 2016 – 2024
- Everstiluutnantti Tapio Peltomäki 2021 –
- Majuri Jorma Kallio 2026 –