Reserviupseerit valmiita lisätöihin
Suomen Nato-jäsenyys ei muuta puolustuksemme perusteita. Yleinen asevelvollisuus ja laaja, koulutettu reservi ovat jatkossakin puolustuksemme peruspilareita.
Nato-rakenteisiin tarvitaan kuitenkin jo pian mittava joukko suomalaisia sotilaita. Tilannetta hankaloittaa se, että ammattiupseereista on jo nyt pulaa. Samanaikaisesti Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ja laajan reservin harjoitus- ja koulutustoiminnasta ei ole varaa tinkiä. Ammattisotilaiden koulutusmääriä kasvatetaan lähivuosina, mutta kovin pikaista apua akuuttiin upseeripulaan siitä ei ole.
– Nopea apu tilanteeseen on reserviupseerien käytön laajentaminen sekä kotimaan tehtävissä että reserviläisille soveltuvissa Nato-tehtävissä, toteaa Suomen Reserviupseeri liiton (RUL) puheenjohtaja Aaro Mäkelä.
– Kotimaassa reserviupseereiden osaamista voidaan hyödyntää nykyistä enemmän mm. kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jo nyt koulutetut reserviläiskouluttajat auttavat Puolustusvoimia toimimalla kouluttajina niin kertausharjoituksissa kuin vapaaehtoisissa harjoituksissakin. Lisäksi reserviläiskouluttajat ovat avainasemassa Maanpuolustuskoulutus MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen järjestämisessä. Tämän kouluttajajoukon kasvattaminen on tärkeää, mutta samanaikaisesti on lisättävä myös reserviläisjohtajien vastuuta oman sodan ajan joukkonsa kertausharjoituksista, Mäkelä painottaa. Tärkeää on myös analysoida ja varmistaa, onko koulutettavien reserviupseereiden määrä riittävä. Eritoten ns. jälkirukki olisi jatkossa tarkoituksenmukaista palauttaa osaksi koulutusjärjestelmää.
– Ammattisotilaiden kurssien nykyistä laajempi avaaminen myös reserviupseereille mahdollistaa nopean kouluttamisen niin vaativiin kotimaan kuin myös kansainvälisiin tehtäviin. Samoin on pikaisesti selvitettävä Naton ja sen jäsenmaiden suomalaisille reserviupseereille tarjoamat koulutusmahdollisuudet. Koulutustarjontaa on valmiina paljon, nyt pitää pikaisesti poimia niistä meille sopivimmat, Aaro Mäkelä sanoo.
– Lisäksi on selvitettävä, mihin Nato-tehtäviin reserviupseereita voidaan sijoittaa. Hyvä siviilikoulutus ja vankka työkokemus yhdessä saadun sotilaskoulutuksen lisäksi mahdollistaa reserviupseereiden sijoittumisen useisiin vaativiinkin Nato-tehtäviin, Mäkelä painottaa. Reserviupseereiden vastuuta ja tehtäviä voidaan lisätä sekä koti- että ulkomailla, mahdollistaen samalla ammattisotilaisen työkuorman tasaamista ja mahdollisimman tarkoituksenmukaista erityisammattitaidon käyttöä. Näitä asioita pitää katsoa nyt ennakkoluulottomasti. Samalla on varmistettava, että lainsäädäntö ja puolustushallinnon ohjeistus mahdollistavat reserviläisten aikaisempaa laajemman käytön. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. reserviläisten määräaikaisten työsopimusten mahdollistamista nykyistä paljon laajemmin, Mäkelä korostaa.
Aaro Mäkelä puhui 22.4. Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston kokouksessa Helsingissä.
Lisätietoja: RUL:n puheenjohtaja Aaro Mäkelä, 050 540 5416, [email protected]
