Suomen kokonaisturvallisuus perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön, jossa viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat yhdessä kansakunnan kriisinkestävyyden turvaamiseksi. Asepalvelus ja maanpuolustuskoulutus ovat keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt siviilipalvelusjärjestelmä, vaikka sillä olisi potentiaalia toimia merkittävänä resurssina yhteiskunnan kokonaisresilienssin vahvistamisessa.
Vaikka siviilipalvelus tarjoaa vaihtoehdon asevelvollisuuden suorittamiselle, sen rooli kokonaisturvallisuuden kentässä on jäänyt heikoksi. Keskeisiä ongelmakohtia ovat:
Rajoittuneet tehtäväalueet: Siviilipalvelusmiesten työtehtävät painottuvat usein hallinnollisiin tai sosiaalialan tehtäviin, jotka eivät suoraan tue kriisinhallintaa tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista.
Puuttuva kriisivalmiuskoulutus: Toisin kuin asepalveluksessa, siviilipalvelus ei tarjoa systemaattista koulutusta kriisitilanteiden hallintaan. Tämä tarkoittaa, että arvokas henkilöstöresurssi jää hyödyntämättä poikkeusoloissa.
Integraation puute kokonaisturvallisuuden rakenteisiin: Nykyinen järjestelmä toimii erillään kansallisista turvallisuusstrategioista eikä siviilipalvelusorganisaatioilla ole selkeää roolia poikkeusolojen toimintasuunnitelmissa.
Jotta siviilipalveluksesta tulisi olennainen osa kokonaisturvallisuutta, sen tulee uudistua seuraavin tavoin:
Kriisivalmiuteen painottuva koulutus: Koulutusohjelmaan tulisi sisällyttää kriisinhallinnan perusteet, kuten ensiapu, kyberturvallisuus, evakuointisuunnittelu ja resilienssiharjoitukset. Näin palvelus tukisi tehokkaammin yhteiskunnan valmiutta eri uhkiin.
Tehtävien laajentaminen turvallisuuskriittisiin sektoreihin: Siviilipalvelusmiesten tulisi voida palvella myös pelastustoimessa, huoltovarmuudessa, ympäristö- ja terveysturvallisuudessa sekä tietoturvasektorilla.
Integrointi kansalliseen turvallisuusstrategiaan: Palvelus tulisi kytkeä tiiviimmin kansallisiin varautumis- ja turvallisuussuunnitelmiin, jolloin sen toimijat olisivat paremmin organisoituja ja hyödynnettävissä kriisitilanteissa.
Arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen: Järjestelmän uudistaminen lisäisi samalla yleistä ymmärrystä ja arvostusta siviilipalvelusta kohtaan. Tämä voisi edistää myös yhteiskunnallista koheesiota ja kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen laajassa merkityksessä.
Siviilipalvelusjärjestelmän kehittämisen selvitystyössä vastuu on osoitettu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt toimivat vastuuministerien ohjauksessa. Nyt tarvitaan päättäjiltä rohkeutta ja visiota tehdä tästä järjestelmästä vaikuttava osa kansallista turvallisuutta. Siviilipalvelus ei ole pelkkä vaihtoehto asepalvelukselle – oikein suunniteltuna se voi olla keskeinen voimavara kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa.
jyrivilamo
Jyri Vilamo on reservin majuri ja RUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja.
Liiton uusi puheenjohtaja Tuomas Kuusivaara luovutti Suomen reserviupseeriliiton 11. pienoislipun liiton entiselle puheenjohtajalle Aaro Mäkelälle kiitoksena kuuden vuoden erinomaisesta työstä
Suomen Reserviupseeriliiton liittohallitus kokoontui uudella kokoonpanolla ensimmäisen kerran lauantaina 17.1.2026 Helsingin Katajanokan Kasinolla. Vuoden 2026 ensimmäinen kokous käynnisti liiton 95-vuotisjuhlavuoden
Suomen Reserviupseeriliiton määräaikaisena viestintäasiantuntijana aloitti Helmi Laivoranta. Määräaikaisuus kestää 30.9.2026 asti. Laivoranta on aloittanut määräaikaisessa tehtävässä 15.1. ja hänen työnsä
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille).