Ampuma-aselain toinen vaihe etenee
Ampuma-aselain toinen vaihe on virallisesti pysähdyksissä, mutta parhaillaan Sisäasiainministeriön työryhmä pohtii parhaillaan aseturvallisuuden toiminnallisia, hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita. RUL oli mukana eduskunnan Pikkuparlamentissa 27.9. järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) asetti elokuun 16. päivänä työryhmän laatimaan esiselvityksen aseturvallisuuden kehitysnäkökulmista Suomessa. Työryhmän tehtävänä on selvittää poliisihallinnon näkökulmasta aseturvallisuuden mahdolliset poliisitoiminnalliset ja lainsäädännölliset kehittämistarpeet. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa, ja sen puheenjohtajana toimii poliisijohtaja Pentti Saira. Työryhmä piti kuulemistilaisuuden ase- ja ampuma-alan järjestöille. Seminaariin osallistui viitisenkymmentä henkilöä, jotka edustivat noin kolmeakymmentä eri organisaatiota.
Pentti Sairan mukaan työryhmän ryhmän tavoitteena on etsiä ratkaisumalleja aseturvallisuuden parantamiseksi. Hän korosti, että keskeisiä osia työssä ovat laaja kuuleminen ja avoimuus. Linjauksia ei ole vielä tehty ja joulukuussa on tarkoitus luovuttaa työn tulos ministeri Räsäselle.
Avoimuus prosessissa on paikallaan, sillä monien paikalla olleiden tahojen mielestä aselain ensimmäinen vaihe oli pettymys. Asiantuntijatahoja kuultiin, muttei kuunneltu ja siksi tuoretta lakia arvosteltiin toimimattomaksi ja byrokraattiseksi useassa puheenvuorossa.
Aseturvallisuuden edelleen parantamiseksi seminaarissa esitettiin mm. viranomaisten välisen sekä viranomaisten ja ampumaharrastusjärjestöjen yhteistyön tehostamista, uutta ampumaratalakia ja lupahallinnossa painopisteen siirtäminen nykyistäkin enemmän ensimmäistä aselupaa hakevaan henkilöön.
Myös maanpuolustusjärjestöt olivat hyvin edustettuina seminaarissa. RUL:n lisäksi puheenvuoron käyttivät mm. Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Kaikissa mainituissa puheenvuoroissa korostettiin reserviläisten ampumaharrastuksen lähtökohtia. RUL korosti ampumataidon olevan keskeinen osa sotilasosaamista ja sen ylläpidon olevan pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa. Lisäksi esiin tuotiin se, että reserviläisten ampumaharjoittelu ja siinä käytettävät aseet poikkeavat usein perinteisestä urheiluammunnasta. Reserviläisten ampumatoiminnan erityispiirteitä ovat mm pohjalla oleva varusmiesaikana saatu ampumakoulutus, isokaliiberisten aseiden käyttö, pitkät ampumamatkat, toiminnalliset ammunnat sekä yhdistysten ja piirien aseiden yhteiskäyttö. RUL:ia kuulemisseminaarissa edustivat varapuheenjohtaja Yrjö-Pekka Rautalahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen.
