Reservin yläikäraja nousee
Kesäkuun aikana on lausuntokierroksella hallituksen esitys, jossa ehdotetaan reservin ikärajan nostoa. Käytännössä hallitus esittää muutettavaksi asevelvollisuuslakia, lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja siviilipalveluslakia. Muutoksella mahdollistetaan reserviläisen ja vakinaisesta palveluksesta eronneen sotilaan ja palveleminen Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
RUL kannattaa esitettyä lakimuutosta. Liitto on jo pitkään korostanut, että reserviläisiä sijoitettaessa pitäisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota henkilön toimintakykyyn syntymävuoden sijasta. Näin erityisesti joukkotuotantojoukkojen jälkeisten jatkosijoitusten kohdalla. Yhä useampi 60-vuotias reserviläinen on hyväkuntoinen, joten heillä on mahdollisuus jatkaa erikoisosaamista vaativissa tehtävissä.
Kokeneilla reserviläisillä on lisäksi paljon annettavaa kouluttajina, niin Puolustusvoimien kuin Maanpuolustuskoulutus MPK:n tehtävissä. Yläikärajan nosto motivoi reserviläisiä jatkamaan näissä tärkeissä tehtävissä.
Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää, kun jatkossa kaikkien reservissä olo ikäraja nousee 65 vuoteen. Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että samalla myös siviilipalveluslain mukaiset yläikärajat muutettaisiin vastaamaan asevelvollisuuden ja reserviin kuulumisen yläikärajaa.
Lakiuudistus on siis hyvä, mutta kaikkia maanpuolustus-, asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen ongelmia se ei poista.
Siviilipalveluksen pikaisesti ratkaistavia ongelmakohtia ovat mm. rajoittuneet tehtäväalueet, puuttuva kriisivalmiuskoulutus sekä koulutuksen irrallisuus yhteiskunnan kokonaisturvallisuusrakenteista.
Reservin yläikärajan nosto ei itsessään muuta meidän sodan ajan joukkojemme kokoa. Tuoreessa puolustusselonteossa kuitenkin mainitaan, että meillä on tarve selvittää Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta. Tähän vaikuttaa mm. Ukrainan sodan opit sekä osaltaan myös Nato-jäsenyys. Tämä ei varmasti tarkoita sa-joukkojen määrän pienentämistä. Tähän vaikuttaa mm. Ukrainan sodan opit sekä osaltaan myös Nato-jäsenyys.
Tulevalla vuosikymmenellä edes nykyisten kokoisten sodan ajan joukkojen kokoaminen on haastavaa, kun asepalvelusikäluokat pienenevät merkittävästi. Reserviläisten pitämistä nykyistä pidempään sodan ajan joukoissa on yksi mahdollisuus helpottaa tilannetta, mutta sen lisäksi meidän on saatava suurempi osa jokaisesta ikäluokasta suorittamaan asepalvelus. Samaan aikaan myös maanpuolustusvelvollisuuteen liittyvät aukot on paikattava. Nythän aivan liian suurelle osalle kansalaisista perustuslaissa mainittu maanpuolustusvelvollisuus ei tarkoita käytännössä yhtään mitään.
