Alueiden tarpeet esillä Hämeenlinnassa
Reserviupseeriliiton neuvottelukunta kokoontui 7. lokakuuta 2025 Hämeenlinnassa, museo Militarian tiloissa. Kokoontumisen pääteemoina olivat liiton strateginen kehityssuunta, jäsenistön osaamisen hyödyntäminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rakenteiden uudistuminen kohti 2030-lukua.
Peltomäki: Väestö keskittyy, mutta maanpuolustusta tarvitaan kaikkialla
Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tapio Peltomäki tarkasteli avauspuheenvuorossaan Suomen väestökehitystä ja sen vaikutuksia maanpuolustukseen. Hänen mukaansa väestön voimakas keskittyminen Helsingin, Tampereen ja Turun muodostamaan kasvukolmioon haastaa koko maan kattavaa maanpuolustusjärjestelmää.
– On tärkeää, että reserviläiset tuntevat oman seutukuntansa, Peltomäki painotti.
– Pienillä paikkakunnilla väestö vähenee huolestuttavasti, mutta juuri niissä maanpuolustustahto ja paikallistuntemus ovat korvaamatonta pääomaa.
Peltomäki nosti esiin myös tarpeen vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja maanpuolustusta:
– Meidän on saatava myös uudet suomalaiset kokemaan Suomi isänmaana, jota kannattaa puolustaa, hän totesi.
Puheessaan Peltomäki pohti myös asevelvollisuuden kehitystä ja sen kattavuutta. Hänen mukaansa maanpuolustuksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta suorittaa palveluksen ja pysyy reservissä aktiivisena.
Mäkelä: Tiedolla johtaminen ja jäsenosaamisen hyödyntäminen avainasemassa
Liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä esitteli kokouksessa liiton ajankohtaisia painopisteitä ja strategista suuntaa. Hänen mukaansa Reserviupseeriliitolla on erinomainen perusta jatkaa vahvassa kasvussa ja kehittää toimintaansa entistä tietopohjaisemmaksi.
– Jäsenrekisterimme uudistus mahdollistaa tiedolla johtamisen aivan uudella tavalla. Meidän on tärkeää ymmärtää, miten jäsenistö eri alueilla ja ikäryhmissä toimii ja liikkuu – ja tarjota heille juuri sopivia palveluja, Mäkelä sanoi.
Hän korosti, että liiton 28 000 jäsenen joukossa on valtavasti osaamista, jota voidaan hyödyntää entistä laajemmin projekteissa ja työryhmissä.
– Meillä on kyvykkäitä ja sitoutuneita jäseniä, joiden osaamista kannattaa käyttää hyväksi liiton kehittämisessä.
Katse tulevaisuuteen – kohti 2030-lukua ja yhteistyön vahvistamista
Puheessaan Mäkelä kuvasi liiton valmisteilla olevaa kolmivuotissuunnitelmaa ja tulevia painopisteitä. Hän painotti, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisessä eletään murrosvaihetta ja että liitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun alan rakenteiden ja toimintatapojen kehittämisestä.
– Puolustusministeriön Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 on meille tärkeä suuntaviiva. On olennaista, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmää kehitetään vaiheittain ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken, Mäkelä totesi.
Puheen lopuksi Mäkelä kiitti laajaa reserviupseeriverkostoa ja muistutti yhteisen työn merkityksestä:
– Reserviupseeriliiton tehtävä on pitää osaaminen, maanpuolustustahto ja yhteistyö elinvoimaisina kaikkialla Suomessa. Se on paras tae vahvalle kokonaisturvallisuudelle.
Liiton neuvottelukunta
Liiton neuvottelukunta toimii neuvoa-antavana, sotilas- ja siviilielämän eri alojen asiantuntemusta omaavana tukena liiton toiminnassa. Neuvottelukunnassa on enintään viisikymmentä (50) vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä tai sen tukemisessa ansioitunutta upseeria.
Neuvottelukuntaan kuuluvat mm. liiton kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet, liittohallituksen ja liiton neuvottelukunnan aikaisemmat puheenjohtajat, liittohallituksen puheenjohtajat sekä molemmat liiton varapuheenjohtajat.
