Puolustusministeri Stefan Wallin kertoi 15.12. eduskunnassa, että seuraavalla nelivuotiskaudella kertausharjoituksissa käy vain noin 2000 reserviläistä vuosittain. Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) ja Reserviläisliiton (RES) mukaan kertausharjoitusten määrän romahtaminen nykytasosta vajaaseen kymmenesosaan vaarantaa alueellisen puolustuksemme suorituskyvyn sekä uhkaa koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän uskottavuutta.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on tällä hetkellä 350.000 henkilöä. Näistä joukoista yli 95 prosenttia on reserviläisiä, joten kertausharjoituskoulutuksen vähentämisellä on suora ja välitön vaikutus puolustusvalmiuteemme. Mitä pienempi osa sodan ajan joukoistamme kutsutaan vuosittain kertausharjoituksiin, sitä alhaisempi puolustusvalmius Suomella on.
RUL:n puheenjohtaja Mika Hannula ja RES:n puheenjohtaja Markku Pakkanen korostavat, että 2000 kertausharjoitettavaa reserviläistä vuodessa on jo selkeästi alle kipurajan. Tämä määrä tuskin mahdollistaa edes kriisiajan suunnitelmien ylläpitoa esikunnissa, saati sitten joukkojen harjoittamista. Reserviläisjärjestöt eivät voi hyväksyä kotimaan sotilaallisen puolustuskyvyn alasajoa.
RUL ja RES katsovat, että jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan vähintään viiden vuoden välein. Käytännössä tämä edellyttäisi runsaan 65.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan vuosittain. Puolustusministerin nyt esittämällä kertausharjoitustahdilla sodan ajan joukkojemme kertausharjoituttaminen kestää 168 vuotta.
Puolustusbudjetin merkittävät leikkaukset asettaa puolustusvoimat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen lähivuosina. Ensi vuonna puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 853 milj. euroa, mikä on noin 46 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 toteutuma. Kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä, sillä nykyisin niistä aiheutuva kustannus on vain noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on alle prosentti puolustusbudjetista.
Puolustusbudjetti siis pienenee ensi vuonna vain reilun prosentin, mutta kertausharjoitusten määrää ollaan vähentämässä yli 90 % tämän vuoden tasosta. RUL:n ja RES:n mielestä tämä on kestämätön ratkaisu. Kysymys on arvovalinnasta. Säännöllinen ja määrällisesti riittävä kertausharjoituskoulutus on välttämätöntä kansan maanpuolustustahdon sekä puolustusjärjestelmämme toimivuuden ja uskottavuuden kannalta. Reserviläinen, joka ei ole koskaan ollut kertausharjoituksessa, tuskin uskoo oman joukkonsa toimintakykyyn. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella voidaan vain pieneltä osalta korvata syntyvää koulutusvajetta.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
