Teksti: Reserviupseeriliitto

Koronavirus ja uusi laki hankaloittaneet vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta

Ammunta sai eniten hyvää palautetta ja sitä toivottiin lisää. Lakimuutosten koettiin lisänneen byrokratiaa ja hankaloittaneen toimintaa.

Reserviläisjärjestöt Reserviläisliitto (RES) ja Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) kysyivät luottamushenkilöiltään näkemyksiä yhteisen koulutusorganisaatiomme Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) järjestämistä kursseista ja koulutuksesta kuluneen vuoden aikana. Monet kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että koronavirustilanne oli sotkenut pahasti tämän vuoden koulutusmahdollisuudet. Lisäksi useat vastaajat katsoivat uuden koulutuksen työnjaon ja  MPK:n kurssien hakevan vielä muotoaan lakimuutoksesta johtuen. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan 1.1.2020.

Kyselyyn oli mahdollista antaa sanallisia vastauksia ja kommentteja. Useista sanallisista vastauksista kävi ilmi, että sekä RUL:n että RES:n puolella koulutustarjontaan halutaan selvästi enemmän ammuntaan liittyvää koulutusta. Lisäksi useat RES:n vastaajista toivoivat lisää liikuntakoulutusta. Koronan vaikutuksesta useita kursseja oli jouduttu perumaan ja toiminnan uudelleen käynnistäminen oli osassa vastauksista koettu hankalaksi.

RUL:n kyselyn avoimissa vastauksissa korostuivat lakiuudistuksen mukanaan tuoma byrokratian lisääntyminen, jonka koetaan hankaloittavan vuorovaikutusta niin vapaaehtoistoimijoiden ja MPK:n, kuin MPK:n ja Puolustusvoimien (PV) välillä. Vapaaehtoisten rooli koetaan uudistuksen myötä muuttuneeksi ja osin myös epäselväksi.

1.1.2020 muuttunut laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on määrittänyt sotilaallisen koulutuksen yksinomaan Puolustusvoimien tehtäväksi. Samalla muutos on korostanut MPK:n roolia, rahoitusta ja resursseja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen (SOTVA), koulutussuunnittelun ja laajan vapaaehtoisen maanpuolustusta tukevan koulutuksen järjestäjänä. Uuden lain ja asetusten tuomat säännöt, rajoitukset sekä muuttunut koulutuksen järjestämisen työnjako ovat uusia, eivätkä kyselyn perusteella ole vielä muokkautuneet uuteen asentoon ongelmitta.

”Turhan työn teettäminen SOTVA-koulutuksiin liittyen suunnittelutyössä syö ihmisten jaksamista ja motivaatiota,” eräässä vastauksessa todetaan. SOTVA-termillä viitataan sotilaallisia valmiuksia antavaan koulutukseen.

”Ennen harjoitukset suunniteltiin ja aikataulutettiin hyvin ja harjoituksessa oli motivoituneita ja harjoitukseen valmistautuneita kouluttajia. Nyt kouluttajat eivät osallistu suunnitteluun ja valmistautumiseen ollenkaan vaan kouluttajat tulevat harjoitukseen samaan aikaan reserviläisten kanssa, jonka jälkeen ruvetaan miettimään mitä tehdään,” toisessa vastauksessa sanotaan.

”Roolijako PV:n ja MPK:n toimijoiden välillä oli epäselvä ennen koulutustapahtumaa. Osassa harjoitusta MPK:n kouluttajille ei annettu muuta kuin seuraajan rooli.”

Vuoden 2020 alussa MPK:n organisaatiossa aloittaneita valmiuspäälliköitä ei tunnettu reserviläisjärjestöjen keskuudessa kovinkaan hyvin. Valmiuspäälliköiden ydintehtäviä ovat yhteistyö puolustusvoimien aluetoimistojen kanssa, sijoittamisprosessin tukeminen ja aktiivisten reserviläisten kouluttautumismahdollisuuksien kehittäminen etenkin paikallisjoukoissa. Keskeisimpiä tehtäviä ovat sekä vapaaehtoisten rekrytointi, valmius- ja turvallisuussuunnittelu että koulutustehtävät. RUL:n kyselyyn vastanneista joka viides ja RES:n kohdalla joka neljäs ei tiennyt oman alueensa valmiuspäällikköä, ja peräti 37 % molempien jäsenjärjestöjen vastaajista kertoi, ettei ole tavannut valmiuspäällikköä kertaakaan.

Lainsäädäntöä kritisoitiin myös kursseille ilmoittautumisajan rajaamisesta niin, että osalle kursseista tulee ilmoittautua hyvinkin kauan ennen kurssin varsinaista alkamisajankohtaa. Tämä on avointen vastausten perusteella karsinut osallistujien määrää.

”Koska Puolustusvoimat hyväksyy SOTVA-kursseille osallistujat, joudutaan ilmoittautuminen sulkemaan aikaisemmin, vaikka mahdollisia ilmoittautuneita olisikin vielä tulossa. Tästä johtuen kurssit voivat jäädä osallistujamääriltään pieniksi.”

Suosituin osallistumismuoto Reserviläisliiton luottamushenkilöiden keskuudessa oli ammunta, johon osallistui 37 % vastanneista. Toiseksi suosituin koulutusmuoto oli sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus SOTVA (27 %) ja kolmantena verkkokoulutus (18 %). Reserviupseeriliitolla suosituin koulutusmuoto oli SOTVA (33 %) ja toiseksi suosituimmaksi nousi verkkokoulutus (22 %). Ammunnat olivat kolmanneksi suosituin koulutusmuoto (18 %). Järjestöjen luottamushenkilöistä noin 40 % ei ollut osallistunut lainkaan Maanpuolustuskoulutuksen toimintaan kuluvan vuoden aikana.

Koulutusten onnistumista arvioitiin molemmissa maanpuolustusjärjestöissä melko vastaavalla tavalla. SOTVA-koulutuksen katsottiin toimineen tänä vuonna vaihtelevasti. Joka viides luottamushenkilö arvioi, että koulutus on toteutunut tänä vuonna vähintään hyvin. Vastaavasti joka viides oli sitä mieltä, että koulutus oli toteutunut joko tyydyttävästi tai heikosti. Kolme viidestä ilmoitti, ettei osaa kertoa näkemystään SOTVA-koulutuksesta tai ei ole osallistunut siihen.

VARTU-koulutukseen osallistuneista RES:n vastaajista vain 13 % katsoi kyseisen koulutuksen onnistuneen vähintään hyvin, RUL:n vastaajissa luku oli 12 %. Selvä enemmistö eli noin kolme neljästä ilmoitti, ettei osaa kertoa näkemystään tai ei ole osallistunut VARTU-koulutukseen.

Ammuntoihin oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin SOTVA tai VARTU -koulutuksiin. Kolmasosa Reserviläisliiton vastanneista antoi niistä hyvää palautetta eli koki, että ammunnat ovat onnistuneet hyvin tai erinomaisesti. Reserviupseeriliitossa tätä mieltä oli 20 % vastanneista.

Kun kysyttiin ovatko reserviläisten koulutusmahdollisuudet selkiytyneet tai vaikeutuneet kuluneen vuoden aikana, niin 30 % RES:n ja 25 % RUL:n luottamushenkilöistä oli sitä mieltä, että koulutusmahdollisuudet ovat pysyneet ennallaan. 10 % RES:n vastaajien mielestä ne ovat selkiytyneet, RUL:n vastaajista tätä mieltä oli 12 %. Reilu kolmannes molempien järjestöjen vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että koulutusmahdollisuudet ovat vaikeutuneet. Noin joka neljäs ei osannut ilmaista kantaansa.

Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto järjestivät sähköisen kyselyn Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) järjestämästä koulutustoiminnasta aikavälillä 6.–16.10.2020. Kysely toteutettiin liitto-, piiri- ja yhdistystason luottamushenkilöille ja molemmat liitot lähettivät kysymykset erikseen omille luottamushenkilöilleen. Kyselyyn tuli vastauksia Reserviläisliitosta yhteensä 252 ja Suomen Reserviupseeriliitosta 113. RES:n kyselyyn vastanneista 28 % oli osallistunut MPK:n kursseille tai muuhun toimintaa kurssilaisena, 23 % oli osallistunut kurssinjohtajana tai kurssitiimin jäsenenä ja 19 % oli puolestaan osallistunut kouluttajana. RUL:n kyselyyn vastanneista kurssilaisia oli vastaavasti 34 %, kurssinjohtajana tai kurssitiimin jäsenenä 22 % ja kouluttajana 23 %.