Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jyri Vilamo ja Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n apulaispääsihteeri Jukka Rusila vierailivat 9. heinäkuuta 2024 sotahistoriallisen matkansa yhteydessä tapaamassa kenraaliluutnantti Kim Jäämerta Naton päämajassa Brysselissä. Jäämeri toimii Suomen korkeimpana sotilasedustajana Natossa ja EU:ssa, ja hän on Suomen edustaja NATO:n Military Committeessa.
Kohtaaminen alkoi turvallisuus- ja henkilötarkistuksilla, jonka jälkeen yhteiskuvat otettiin päämajan edustalla. Kaikki kuvaaminen alueella oli luvanvaraista, mutta onneksi asia järjestyi lyhyellä varoitusajalla. Keskustelulle oli varattu aikaa tiiviisti tunti. Tapaamisessa oli Jäämeren lisäksi mukana avustaja Riikka Wento, joka otti vieraat vastaan päämajan vastaanotossa. Wento työskentelee Suomen pysyvän Nato-edustuston henkilökunnassa.
Jäämeri aloitti tapaamisen kertomalla Suomen ensimmäisestä vuodesta Naton täysjäsenenä, ja mitä kaikkea se on vaatinut puolustusvoimilta. Asiat ovat yleisesti ottaen sujuneet hyvin – kouluarvosanoilla kuvaten 7½ arvoisesti – ja Suomi on otettu erinomaisesti vastaan liittokunnassa. Kenraalin näkemyksen mukaan Suomen asema ja suoriutuminen Naton sisällä on parhaiden joukossa, vaikka kaikkien on varauduttava tekemään vielä nykyistä enemmän. Sota Ukrainassa on viemässä Naton strategisia painopisteitä sotilaallisiin riskeihin varautumiseen verrattuna vuosituhannen alun toimintaan, jossa esimerkiksi kriisinhallintatehtävillä oli suurempi rooli kuin nykyään.
Keskusteltaessa Ukrainan tilanteesta esiin nousi muun muassa se, että tuessa on ollut ajoittain viipeitä. Tämä johtuu siitä, että tukipäätökset ovat vaatineet poliittista valmistelua. Niin Natossa kuin sen jäsenmaissa päätökset resurssien käytöstä tekevät poliittiset johtajat, ja valmistelusta vastaavat työnsä puolesta kunkin aiheen omat viranhoitajat. Rakenne on tyypillinen kansainvälisille järjestöille.
Kenraaliluutnantti Kim Jäämeren viesti meille reserviläisille oli selkeä: Suomen pitää liittoutumisestaan huolimatta yhä itse pitää huolta oman maansa puolustamisesta. Asevelvollisuusarmeija on tähän edelleen meille paras ratkaisu!
Suomalaisen reserviläiskentän puolesta keskusteluun nostettiin kysymys siitä, minkälaisia työtehtäviä Nato tarjoaa reserviläisille. Natolla on jatkuvasti auki monenlaisten osaajien, myös siviilitaustaisten asiantuntijoiden, tehtäviä. Naton työtehtäviin voivat hakea järjestön jäsenmaiden kansalaiset. Naton työtehtävien lisäksi Suomen omassa edustustossa on ajoittain tarvetta henkilöstölle. Erityisen kysyttyjä ovat analytiikan, kyberasioiden, muiden insinöörialojen kuten logistiikan ja lisäksi lääkinnän osaajat.
Suomen Reserviupseeriliiton ja CIOR:in näkökulmasta keskusteluun nousi myös reserviläisten edunvalvonta. RUL on ollut CIOR:n tarkkailijajäsen 1990-luvun puolivälistä. Täysjäsenyys mahdollistui Suomen Nato-jäsenyyden myötä vuonna 2023. CIOR edustaa reserviupseerien kansallisia liittoja Natossa. Muut Naton tunnistamat reserviläisjärjestöt ovat lääkintäreserviupseerien CIOMR ja reservinaliupseerien järjestö CISOR. Reservien toimintaa koordinoi Naton oma toimielin NRFC, National Reserve Forces Committee.
Suomi osallistuu CIORin toimintaan erittäin aktiivisesti seuraavat pari vuotta. Elokuun alusta alkaen Suomi, Ruotsi ja Norja vahvennettuna seuraavalla puheenjohtajamaa Tanskalla ottivat vastaan 2-vuotisen puheenjohtajuuden CIOR:ssa. Jukka Rusila toimii yhtenä sen apulaispääsihteerinä eli Assistant Secretary General -positiossa. Tehtävä lyhennetään yleensä kirjaimin ASG. Pohjoismailla on selkeä yhteinen näkemys siitä, että CIORin roolia voidaan vahvistaa. Kenraali Jäämeri lupasi kuunnella jatkossakin pohjoismaisten toimijoiden terveisiä ja toiveita.
Kenraali Jäämeren kanssa käydyn keskustelun jatkeeksi Riikka Wentolla oli vielä aikaa esitellä päämajan tiloja. Wento avasi ovet esimerkiksi Suomen omiin tiloihin, jonne muiden maiden edustajat tarvitsisivat erillisen kutsun. Suomen toimistossa työskentelevien upseerien oli mahdollista vaihtaa ajatuksia Natossa työskentelystä, kansainväliseen työyhteisöön kiinnittymisestä ja ulkomailla asumisen käytännön haasteita. Natossa työskentelevien suomalaisten ammattilaisten osaaminen ja sitoutuminen olivat vaikuttavia. Kokonaisuudessaan Naton päämajassa työskentelee yhteensä noin neljätuhatta henkilöä, joista noin tuhat eli joka neljäs on sotilastehtävässä. Käytävillä tämä näkyi sekä palvelus- että maastopukuisina henkilöinä siviiliasuisen henkilöstön rinnalla.
Teksti ja kuvat:
Jyri Vilamo
Jukka Rusila
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
