Rovaniemellä juhlistettiin 14.4 2023 Lapin opiskelevat reserviläiset LORU ry:n 40-vuotista taivalta ravintola Valdemarissa. Lapin opiskelevat reserviläiset perustettiin vuonna 1983 nimellä Lapin Opiskelevat Reservinupseerit ry. Yhdistys on osa Reserviupseeriliittoa sekä kuuluu Opiskelijain Reserviupseeripiiriin. Nykyisin jäsenyys on avoin kaikille lappilaisille korkeakouluopiskelijoille.
Juhlan pääosassa oli yhdistyksen perinnelipun naulaaminen. Perinnelipuksi valittiin yhdistyksen kotipaikan perusteella Joseph Alasen suunnittelema Rovaniemen suojeluskunnan lippu vuodelta 1920, josta yhdistys teetti alkuperäistä vastaavan kaksoiskappaleen. Lipun piirsi puhtaaksi digitaaliseen muotoon yli sata vuotta vanhan lippupiirustuksen pohjalta yhdistyksen rahastonhoitaja, taiteiden kandidaatti Henri Mella. Lippuhanketta tukivat Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö sekä Suojeluskuntajärjestön Perinteet ry. Lippuhanke ei ollut yhdistykselle ensimmäinen, sillä edellisenä vuonna siunattiin käyttöön yhdistyksen oma lippu.
Yhdistyksen puheenjohtaja Miika Alajääskö naulaamassa lippua. Kuva: Niko Mukkala
Lipun ensimmäinen naulaaja oli alkujaan Ylistarosta kotoisin oleva sotilaspoika ja Lapin Rauhanturvaajien kunniapuheenjohtaja Erkki Rannanpää. Naulaajiksi oli kutsuttu alueen maanpuolustusjärjestöjen, yhdistysten sekä muiden sidosryhmien edustajia. Lippupuheessaan yhdistyksen puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Miika Alajääskö kuvaili Suojeluskuntien työn olleen korvaamatonta Suomen taistellessa itsenäisyydestään ja muodostaneen pohjan nykyisen kaltaiselle vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle.
Juhlassa yleisöä viihdytti Arktinen Akateeminen Puhallinorkesteri AAPO ry sotilasaiheisella musiikillaan sekä reippaalla marssimusiikilla. Pääruokana tarjoiltiin perilappilainen poronkäristys, joka keräsi vierailta runsaasti kiitosta.
Tervehdyksissään vieraat kiittelivät hyvin toiminutta yhteistyötä yhdistyksen kanssa ja opiskelijoiden tekemän maanpuolustustyön tärkeyttä. Puheissa muistutettiin opiskelijoiden muodostaneen jääkäriliikkeen selkärangan.
Suojeluskuntajärjestön Perinteet ry:n tervehdyksessä korostettiin, että paikallisen suojeluskunnan tärkeimmän symbolin, lipun, näkyminen opiskelevan sukupolven juhlatilaisuuksissa on erityisen arvokas tapa tehdä perinnetyötä. Muistuttakoon uusi perinnelippu siitä vahvasta maanpuolustushengestä, joka vallitsi niin suojeluskuntien aikaan kuin tänäkin päivänä.
Perinnelippu tulee muistuttamaan jälkipolvia suojeluskuntien tekemästä työstä Lapin ja isänmaan hyväksi. Suojeluskuntalaisilla paikattiin Lapissa itsenäistymisen jälkeen varsinaisten rajavartiojoukkojen ja järjestysvallan edustajien vähyyttä. Jonkin aikaa osa rajavartioinnista oli vapaaehtoisten suojeluskuntalaisten vastuulla. Rajavartio- ja poliisitoiminnan vakiintumisenkin jälkeen suojeluskunnilta pyydettiin usein virka-apua. Suojeluskuntajärjestöllä oli tärkeä rooli neuvostojoukkojen pysäyttämisessä talvisodassa myös Pohjois-Suomessa. Koko sodan kannalta ratkaisevaa oli, ettei Puna-armeija onnistunut saamaan Pohjois-Suomessa tavoittelemaansa läpimurtoa ja katkaisemaan Suomea kahtia.
Teksti: Miika Alajääskö
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
