Vuonna 2014 Venäjä hyökkäsi oikeudettomasti Ukrainaan. Tämän seurauksena Suomessa uudistettiin asevelvollisuuden sääntelyä. Siviilipalveluksen ja yleisen maanpuolustusvelvoitteen kehittäminen ei ole edennyt vastaavalla tavalla. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen vaatii nyt laajaa kansalaiskeskustelua.
Venäjän hyökkäykset Ukrainaan vuosina 2014 ja 2022 ovat muuttaneet pysyvästi Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä. Tämä on edellyttänyt maanpuolustusjärjestelmän kehittämistä. Vuonna 2016 asevelvollisuuslakiin tehty muutos paransi Puolustusvoimien reagointikykyä, ja vuoden 2022 kriisi aktivoi sekä kertausharjoituksia että vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Nyt tarvitaan uutta suuntaa, joka huomioi niin sotilaalliset kuin siviilipuolen tarpeet kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
Vuonna 2016 muutettiin asevelvollisuuslakia, mikä tehosti varautumista kriisitilanteisiin. Muutokset mahdollistavat reserviläisten nopean kutsumisen valmiudellisiin kertausharjoituksiin. Tämä on parantanut Puolustusvoimien kykyä reagoida yllättäviin uhkiin valmiutta joustavasti korottamalla. Heinäkuussa 2024 voimaan astunut asevelvollisuuslain uudistus laajentaa kertausharjoitusten joustavaa käyttöä rajaturvallisuuden ylläpitämiseen. Rajavartiolaitoksen reserviläiset voivat jatkossa osallistua harjoituksiin, jos tilanne rajalla sitä vaatii. Tämä nopeuttaa reagointia esimerkiksi valtakunnanrajan valvontaa edellyttävissä tilanteissa ja tarjoaa työkaluja akuutteihin rajaturvallisuuden häiriöihin.
Vuoden 2016 muutokset vastasivat muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Vuonna 2022 Venäjän kiihdyttäessä sotatoimia Ukrainassa lisättiin tavanomaisten kertausharjoitusten määrää. Samaan aikaan suomalaisten osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen järjestötoiminnan kautta aktivoitui huomattavasti.
Itämeren alueen ja Euroopan turvallisuustilanteeseen ei ole odotettavissa merkittäviä liennytyksiä lähivuosina. Samaan aikaan ikäluokat pienevät ja väestö vanhenee. Tämä muodostaa aidon haasteen suomalaiselle kokonaisturvallisuudelle, jossa maanpuolustusvelvollisuus on kaikkien yhteinen ja asevelvollisuus koskee ensisijaisesti miehiä.
Reserviupseeriliitto julkaisi kannanoton joulukuussa 2023. Siinä korostetaan maanpuolustuksen kuuluvan kaikille. Liitto haluaa jokaiselle tiedon omasta kriisitehtävästään. Jokaiselle tulee tarjota koulutus tehtäväänsä. Koulutettujen henkilöiden osaaminen on lisäksi rekisteröitävä ja saatettava tiedoksi soveltuville viranomaisille. Tämä parantaa turvallisuutta tulevaisuudessa.
Syvän rauhan aikana keskustelu maanpuolustuksen tulevaisuudesta jumiutui usein kysymykseen naisten asepalveluksen pakollisuudesta. Nyt käsitellään asevelvollisuutta laajemmin. Siviilipalvelus ja sen parannustarpeet ovat mukana. Vuoden 2016 lakimuutoksessa painotettiin nopeaa valmiutta. Nyt, kun siirrymme pian vuoteen 2025, myös kokonaisturvallisuuden edistämiselle on löydettävä vastaava poliittinen tuki.
Venäjän sota Ukrainassa on opettanut paljon. Sotilaallisen puolustuksen lisäksi tarvitaan siviilitaitoja. Kansalaisten pitää osata toimia kriisissä. Tällä hetkellä koulutus on hajanaista. Sitä järjestävät järjestöt, ei valtio. Tästä syystä pitkälle koulutettuja osaajia ei välttämättä saada siihen käyttöön, jossa heillä on mahdollisuus parhaalla tavalla osallistua kokonaisturvallisuuden rakentamiseen.
Reserviupseeriliitto toivoo poliittista keskustelua varaamisrekisterin edistämisestä. Rekisteriin kirjataan kansalaisten taidot kriisitilanteissa, ja eri viranomaisille mahdollistetaan pääsy osaajien taitojen varaamiseen soveltuvia tehtäviä varten. Tämä helpottaa kokonaisturvallisuuden hallintaa. Tavoitteena on hyödyntää jokaisen osaaminen. Samalla siviilipalvelus on uudistettava. Sen pitää tukea kokonaisturvallisuutta, koska nykyisellään mikään viranomainen ei ylläpidä kokonaiskuvaa siviilipalveluksen suorittaneiden osaamisista ja vahvuuksista.
Reserviupseeriliitto näkee tarpeelliseksi, että maanpuolustusvelvollisuuden puitteissa jokainen nuori osallistuisi johonkin palvelusmuotoon. Järjestelmä huomioisi aseelliset ja siviilitehtävät. Kun asepalvelukseen ohjattaisiin joukkotuotannon tarvitsema määrä henkilöitä, ratkaisu vastaisi pienenevien ikäluokkien haasteisiin sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Samalla saavutettaisiin tilanne, jossa jokainen suomalainen voisi vastata kysymykseen ”Mikä on minun tehtäväni poikkeusoloissa?”
Muutos vaatii rohkeutta ja tekoja. Kansalaiskeskustelu ja poliittinen tuki asiantuntijaviranomaisille ovat avain muutokseen. Turvallinen tulevaisuus on meidän yhteinen tavoitteemme. Maanpuolustus kuuluu kaikille!
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
