Teksti: Reserviupseeriliitto

Natowebinaari herätti keskustelua

Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Yhteiskuntaturvallisuuden Seuran yhteisen Nato-webinaarisarjan toinen osa järjestettiin maanantaina 2.5. hybriditilaisuutena, osallistujia saapui sekä Katajanokan Kasinolle, että linjoille kuulemaan ja keskustelemaan aiheella Suomi ja Nato-jäsenyys.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Kannuksen kaupunginjohtaja ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö, emeritusprofessori Vesa Kanniainen, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak, sekä sisäministeriön neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa. Keskustelua moderoi MTV3 uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Paneelikeskusteluun osallistuivat (vasemmalta katsottuna) Vesa Kanniainen, Laura Lodenius, Jussi Niinistö, Eero Kytömaa ja Charly Salonius-Pasternak.

Monipuolisessa keskustelussa sivuttiin muun muassa sitä, onko viides artikla ainoa syy miksi Suomen tulisi haluta Naton jäseneksi?

”Kyseessä on kollektiivinen pelote,” totesi Salonius-Pasternak. ”Se perustuu samanlaiseen pelotteeseen kuin Suomen Puolustusvoimat. Toivottavasti niitä ei koskaan tarvitse käyttää siinä tehtävässä, mihin ne on tarkoitettu.”
”Suomen paikka on Euroopassa ja osana länttä. Kyse on siitä miten Suomi nähdään sijoituskohteena, mutta kyllä artikla viisi on se, missä jäsenyyden fokuksen on oltava,” sanoi Kanniainen.

Lodenius huomautti kansalaisten ajattelevan, että artikla viisi tuo Suomelle turvan, mutta liittolaisina Suomi tulisi olemaan osana myös ikäviä päätöksiä.
”Istumalla oikeissa pöydissä pystymme vaikuttamaan päätöksentekoon positiivisesti,” vastasi Salonius-Pasternak. ”Ilman jäsenyyttä emme.”
Kytömaa totesi, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta, puhutaan väistämättä myös Suomen asioista. Kyse on siitä missä haluamme itse olla silloin, kun Venäjä esittelee omia tarpeitaan rajansa turvallisuuteen liittyen.

Keskustelussa sivuttiin voimakkaasti Baltian maiden puolustamista, sekä Suomen ja Ruotsin asiantuntijuutta erityisesti Itämeren sotilaallisessa puolustamisessa. ”Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon varmasti Baltian turvallisuutta mietitään uudestaan,” sanoi Kanniainen. ”Suomelta varmasti odotetaan paljon, sillä omaa kenttää on hoidettu hyvin.” Hän itse ei usko, että spekuloitu yhteinen erillinen puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä olisi Naton intresseissä.

Keskustelun moderaattorina toimi MTV3 uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Nato-jäsenyyden mukanaan tuoman puolustusliiton turvallisuuden lisäksi jäsenyys antaisi myös paremmat mahdollisuudet tiedusteluyhteistyölle. Tässä tapauksessa Suomi ei jäisi pelkästään saajaosapuoleksi vaan pystyisi jakamaan osaamistaan mm. ilmapuolustuksen suhteen.

Yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista ei pelännyt juuri kukaan, joskin Lodenius esitti epäilyksensä siitä, miten yleisen asevelvollisuuden saisi ylläpidettyä siinä tapauksessa, että Suomen tulisi järjestää erillinen ammattiarmeija Naton palvelukseen. Kanninen huomautti, että tilanteessa, jossa tarvitaan suurta miesvahvuutta, yleinen asevelvollisuus on kannattavampi vaihtoehto, kuin palkka-armeija. ”Olisi erittäin suuri virhe ajaa alas yleinen asevelvollisuus Nato-jäsenyyden myötä.”

Yleisen maanpuolustusvelvollisuuden perään kuuluttivat kaikki panelistit ja muistuttivat, että Suomessa on jo pitkään osattu varautua kriisitilanteisiin kuten kausimyrskyjen tekemiin tuhoihin, sekä hyber- ja kyberuhkiin, ei pelkästään mahdolliseen sotaan.

Aiheesta koostettu pamfletti löytyy täältä.