Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunta jakaa kokouksessa hyväksymässään lausunnossa sekä risuja että ruusuja. Liitto on vaikuttanut aktiivisesti tärkeimpiin sidosryhmiin, ja onnistunut ruohonjuuritason reserviläistoiminnan tukemisessa. Toisaalta neuvottelukunta huomauttaa, että Nato-jäsenyys vaatii liitolta panostuksia kansainväliseen toimintaan.
Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunta kokousti 18.4. Katajanokan kasinolla, Helsingissä. Kokouksessa kuultiin liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelän katsaus liiton asioihin, jonka yhteydessä keskusteltiin mm. liiton yhteydenpidosta poliittisiin päättäjiin. Lisäksi käytiin läpi vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös.
Neuvottelukunta on Suomen Reserviupseeriliiton neuvoa-antava elin, joka koostuu vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä tai sen tukemisessa ansioituneista upseereista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa everstiluutnantti Tapio Peltomäki, ja varapuheenjohtajana majuri Martti Ehrnrooth.
Neuvottelukunnan hyväksymä lausunto kokonaisuudessaan
Vuoden 2022 turvallisuuspoliittista keskustelua ja päätöksentekoa leimasi Venäjän helmikuussa aloittama häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan. Sota vaikutti voimakkaasti Nato- jäsenyyden kannatukseen Suomessa. Nopean parlamentaarisen käsittelyn jälkeen eduskunta päätti 17.5. äänin 188–8 hakea Nato-jäsenyyttä. Suomen ja Ruotsin samanaikaiset jäsenhakemukset jätettiin Natolle 18.5. ja Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat 29.6. Suomea ja Ruotsia koskevat jäsenkutsut. Huhtikuun 4. päivänä 2023 Suomesta tuli Naton jäsen.
Toimintaympäristön voimakkaan muutoksen takia valtioneuvosto sopi tasokorotuksista Puolustusvoimien toimintamenoihin, puolustusmateriaalihankintoihin sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakia muutettiin nopealla aikataululla siten, että Puolustusvoimien aseilla ja patruunoilla ampuminen mahdollistui uudelleen MPK:n toiminnassa.
Venäjän hyökkäyssota näkyi kiinnostuksen voimakkaana lisääntymisenä myös Suomen Reserviupseeriliiton toiminnassa jäsenkehityksen kääntyessä usean vuoden laskun jälkeen positiiviseksi. Maksaneiden jäsenten määrä kasvoi yli 700 jäsenellä ollen 25 613 reserviupseeria vuoden 2022 lopussa.
Covid 19-pandemia vaikutti edelleen liiton toimintaan. Vielä osa kevätkauden tapahtumista peruttiin tai siirrettiin. Korona-aika on toisaalta tehostanut toimintaa pysyväksi jääneen etätyöskentelyn kautta.
Vuodelle 2022 liitolle asetetut tavoitteet toteutuivat valtaosin niin ampumataidon ja ampumamahdollisuuksien, reserviläisten toimintakyvyn sekä maanpuolustuskoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Erityisen tärkeää oli Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman päivitystyö vuosille 2022–2024. Liiton näkyvyydessä ja viestinnässä ei saavutettu toimintaympäristön muutoksen tuomaa mahdollisuutta.
Liiton johto osoitti ammattitaitonsa ja rakentavan otteensa antaessaan kaikkiaan kaksitoista kirjallista lausuntoa Puolustusvoimille, eduskunnan valiokunnille tai ministeriöille.
Etä- ja haastetapahtumia kehitettiin onnistuneesti. Uutena tapahtumana järjestettiin ensimmäisen kerran Tulta toukokuussa-ampumatoiminnan haastekampanja ja Maaottelumarssi marssittiin toisen kerran syyskuussa.
Jyväskylän liittokokous oli tapahtumana menestys. Kokouksessa valittiin uusi liittovaltuusto sekä hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma sekä liiton sääntömuutosesitys. Aaro Mäkelä valittiin jatkamaan liiton puheenjohtajana vuosina 2023–2025.
Nato-jäsenyyden myötä liiton tulee ottaa täsmällisempi kanta panostuksista kansainväliseen toimintaan, mikä koskee sekä liiton osallistumista CIOR:ssa että reserviupseerien roolia Naton rakenteissa.
Luottamushenkilöjohto vei liittoa täsmällisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan. Toimiston väen kokemus näkyi päivittäisessä toiminnassa.
Helsingissä, huhtikuussa 2023
Tapio Peltomäki
Neuvottelukunnan puheenjohtaja
Everstiluutnantti
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
