Teksti: Aaro Mäkelä

Paikallispuolustus ja riittävät kertausharjoitukset ovat uskottavan kokonaismaanpuolustuksen peruspilari

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintaympäristö on kiristynyt merkittävästi viime vuosina. Euroopan jännitteet, globaalit valtatasapainomuutokset ja uusien turvallisuusuhkien nousu korostavat entisestään kansallisen puolustusvalmiuden ylläpitämisen ja kokonaismaanpuolustuksen kehittämisen tärkeyttä. Kansallista puolustusvalmiutta korostaa NATO-jäsenenä myös Artikla 3:n mukainen velvollisuus kansalliseen puolustuskykyyn. Paikallispuolustus on yksi keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää, ja se nojautuu asevelvollisuusjärjestelmässämme vahvasti reserviin sekä säännöllisiin kertausharjoituksiin.

Paikallispuolustuksella tarkoitetaan kykyä suojata maan alueellista koskemattomuutta ja varmistaa yhteiskunnan toiminta kriisitilanteissa. Paikallisjoukot muodostuvat alueensa tuntevista reserviläisistä, jotka toimivat keskeisinä toimijoina erityisesti kriisien alkuvaiheessa. Näiden joukkojen toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa ja riittävää koulutusta. Kertausharjoitukset ovat olennainen keino varmistaa, että reserviläiset hallitsevat sodan ajan tehtävänsä, ja pystyvät toimimaan tehokkaasti yhdessä sekä yhteistyössä alueen kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten siviilitoimintojen kanssa.

Nykyisessä, entistä monimutkaisemmassa ja arvaamattomammassa toimintaympäristössä kertausharjoitusten määrää on lisättävä. Vain säännöllinen koulutus voi taata reservin joukkojen toimintakyvyn ja valmiuden, mikä on ratkaisevaa kansalliselle puolustukselle. Kertausharjoitukset mahdollistavat mm. valmiusjoukkojen toimintakyvyn varmistamisen viranomaisten johdolla, yhteistoimintaharjoituksin ja ajantasaisin tehtäväkuvin. Kertausharjoitusmäärän lisääminen vaatii Puolustusvoimien kertausharjoitustoimintaan suunnatun henkilöstön lisäämistä, jonka lisäksi myös avainreserviläisten vastuuta harjoitusten suunnittelussa ja valmistelussa välttämätöntä lisätä.

Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus täydentää asevelvollisten koulutusjärjestelmää oleellisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) laadukkailla tavoitteellisilla kurssikokonaisuuksilla sekä maanpuolustusjärjestöjen (ml. RUL) ja reserviläisten itse organisoimalla omaehtoisella harjoittelulla. Vaikka vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee reservin ja erityisesti reserviupseerien sotilasosaamisen kehitystä, ja vapaaehtoisen koulutuksen määrää on oleellisesti viime vuosina lisätty, se ei voi korvata joukkojen kertausharjoituksia. Kuitenkin laajentamalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttamismahdollisuuksia nykyisestä pääosin yksilö- ja ryhmätasolle lainsäädännöllisesti rajatusta kouluttamisesta joukoille, voitaisiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutusjärjestelmän vaikuttavuutta ja tukevaa roolia järjestelmässämme oleellisesti vahventaa. Kuitenkin lopulta maanpuolustuksen yhteinen suorituskyky syntyy johdonmukaisen ja viranomaisten hallinnoiman joukkojen kertausharjoitustoiminnan kautta.

Yhteiskunnallisesti katsoen kertausharjoitukset eivät ainoastaan ylläpidä joukkojen valmiutta, vaan ne vahvistavat myös kansalaisten luottamusta kansalliseen ja alueelliseen turvallisuuteen. Reserviläisten säännöllinen harjoittaminen tukee kriisien ennaltaehkäisyä ja mahdollistaa tehokkaan ja nopean reagoinnin erilaisiin yhteiskunnallisiin uhkiin.

Kansallinen puolustuskyky, ja sen harjoittelu osana liittokunnan puolustusta tulee säilyttää ensisijaisena painopisteenä, samalla kun osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön ja toimimme aktiivisesti rauhan ylläpitämiseksi. Näin Suomi turvaa oman alueensa ja väestönsä turvallisuuden kaikissa tilanteissa. Paikallispuolustus on kotimaan puolustuksen peruspilari, ja sen vahvistaminen on erityisen tärkeää nykyisessä kiristyneessä turvallisuustilanteessa.