9.9.2021 julkaistu Valtioneuvoston puolustusselonteko koostaa Suomen puolustuksellisen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön, tiiviin kuvauksen puolustuksen nykytilasta, sekä pääpainopisteet tulevien vuosien puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Puolustusselonteko korostaa varautumisen tärkeyttä laaja-alaisesti, sekä kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Suomen puolustusratkaisu perustuu koko maan puolustamiseen, mikä on mahdollista vain laajasti toteutettavan yleisen asevelvollisuuden ja laajan koulutetun reservin kautta.
Selonteon mukaisesti Puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaan jatkossa käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkioihin ja paikallisjoukkoihin. Operatiivisia joukkoja hyödynnetään eritoten nopeatempoisissa tehtävissä ja painopistealueilla. Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, jolloin paikallisjoukkojen valmiutta ja niiden varustusta kehitetään. Joukkojen kehittäminen luo laajoja mahdollisuuksia reserviläisten koulutuksen, siviiliosaamisen sekä paikallistuntemuksen hyödyntämiseksi suomalaisessa puolustusjärjestelmässä.
Suomen Reserviupseeriliitto pitää selonteossa esitettyjä kehitystoimenpiteitä kannatettavina. Samalla kun puolustusjärjestelmää kehitetään ja reservin osaamisen hyödyntämistä tehostetaan, on syytä huomioida tämän luovan uusia vaateita Puolustusvoimien ja reserviläisten väliselle yhteydenpidolle, osaamisen tunnistamiselle, sekä reserviläisten omaehtoiselle osaamisen ylläpidolle. Jotta yhteydenpito voidaan varmistaa tehokkaasti, Puolustusvoimien ja reserviläisen välinen perusasiointi tulee saada toteutettua jatkossa sähköisesti. Samalla henkilöiden varaamista eri viranomaisten ja poikkeusolojen tehtäviin olisi tarpeen hallinnoida ns. varaamisrekisterin kautta, jotta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta voidaan tiedostaa henkilöiden sijoittuminen ja varaukset eri turvallisuusviranomaisten tehtäviin.
Reservin osaamisen näkökulmasta on varmistettava riittävät reservin kertausharjoitusmäärät ja vapaaehtoisen harjoitustoiminnan mahdollisuudet. Samalla on varmennettava Puolustusvoimien omien resurssien riittävä osaaminen sekä henkilöstömäärä, joka on kohdennettu reservin hyödyntämiseen. Suomen Reserviupseeriliitto näkee, että yhdistettynä Laivue 2020- ja HX-hankkeiden henkilöstömäärä- ja osaamisvaateisiin, esitetyt kehitystoimet saattavat olla haasteellisia toteuttaa nyt esitetyllä vähittäisellä 500 henkilön henkilöstömäärälisäyksellä Puolustusvoimissa.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
