Venäjän kehitys aiheutti paljon tai jonkin verran huolta 90,3 prosentissa vastaajista. Kyberuhkat tulivat toisena paljon tai jonkin verran huolta kokevien osuuden ollessa 86,6 prosenttia. Ensimmäistä kertaa kysymyspatteriin sisällytetty Valko-Venäjä nousi kolmanneksi 81,6 prosentilla. Tilanne Valko-Venäjällä alkoi kiristyä, kun elokuussa 2020 järjestetyt vilpilliset presidentinvaalit johtivat vieläkin jatkuvaan mielenosoitusten aaltoon. Vastauksena EU:n asettamiin pakotteisiin Valko-Venäjä alkoi avustaa siirtolaisia laittomissa rajanylityksissä Liettuaan ja Puolaan kesäkuun alussa.
Nato-jäsenyyden kannatus lisääntynyt
Lisäksi reserviupseerit arvioivat sotilaallisen tilanteen kiristyvän lähitulevaisuudessa myös Suomen lähialueilla. Näin asian näki 53 % vastaajista, 42 %:n uskoessa tilanteen pysyvän ennallaan.
Samaan aikaan Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on noussut voimakkaasti vuoden takaisesta kyselystä. Suomen Nato-jäsenyyden kannatus nousi 8,5 prosenttiyksikköä 52,8 prosenttiin. Nuorten (alle 36 v.) vastaajien keskuudessa jäsenyyden kannatus nousi vielä voimakkaammin, 11,4 prosenttiyksikköä 43,8 prosenttiin.
Ruotsin turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi reserviupseerien Nato-kantoihin. Tilanteessa, jossa Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, Suomen Nato-jäsenyyden kannatus nousee 18,6 prosenttiyksikköä 71,4 prosenttiin. Reserviupseerit suhtautuvat ylipäätään positiivisesti turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa, sillä peräti 97 prosenttia vastaajista kertoo suhtautuvansa asiaan erittäin tai melko myönteisesti.
Tutkimus toteutettiin Surveypal-kyselynä 7.6.–16.6. välisenä aikana ja vastauksia saatiin 3 194. Lisätietoja ajankotaiskyselyn tuloksista saa toiminnanjohtaja Janne Kososelta ([email protected], 050 5810 819).
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
