Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut radikaalisti edellisten eduskuntavaalien jälkeen. Puolustuskykyinen ja -tahtoinen Suomi, asevelvollisuuden ja reservin toiminnan kehittäminen sekä kokonaisturvallisuuden kehittäminen ovat asioita, jotka korostuvat seuraavan neljän vuoden aikana.
Puolustuskykyinen ja -tahtoinen Suomi
Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Epävarmassa eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä Suomen nämä vahvuudet yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa ovat turvallisuutemme peruspilareita jatkossakin.
Seuraavan hallituskauden aikana keskeistä on maanpuolustuksen resurssien turvaaminen, kansallisen puolustuksen vahvistaminen huomioiden Nato-jäsenyys sekä asevelvollisuuden, reservin toiminnan ja kokonaisturvallisuuden kehittäminen.
Puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii sitoutumista riittäviin taloudellisiin ja henkilöresursseihin sekä sovittujen strategisten hankkeiden loppuunsaattamista. Puolustusbudjetin tulee olla vähintään 2 % bruttokansantuotteesta myös käynnissä olevien merkittävien kalustohankintojen jälkeen.
Asevelvollisuuden ja reservin toiminnan kehittäminen
Yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun, laajaan reserviin perustuva puolustusratkaisumme vaati jatkuvaa asevelvollisuuden ja reservin toiminnan kehittämistä. Seuraavan neljän vuoden aikana tulee kehittää paikallispuolustusta ja varmistaa Puolustusvoimien läsnäolo valtakunnallisesti.
Reservin osaamista ja toimintakykyä pidetään yllä kolmella tasolla:
Pääosa asevelvollisuusajasta on reservissä olo aikaa. Reservin osaamisen suurempi hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää. Osaavaa reserviä voi ja pitää käyttää nykyistä enemmän normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten eri tehtävissä. Kertausharjoitusten sekä vapaaehtoisten harjoitusten määrä tulee pitää vähintään tämänhetkisellä tasolla, jotta reservi on jatkossakin suorituskykyinen. MPK:n toimintaa tulee kehittää ja varmistaa, että sillä on riittävät resurssit tuottaa laadukasta koulutusta. Reserviläisjärjestöillä on keskeinen rooli erityisesti reserviläisten ampumataidon sekä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Reservin osaamista tulee kehittää ja hyödyntää kouluttajatehtävissä sekä vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa, että puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kertausharjoituksissa. Reservin osaamisen ja motivaation varmistamiseksi rakennetaan koulutuspolkuja, joiden avulla sitoutuneet reserviupseerit voivat edetä vaativimpiin sodan ajan tehtäviin. Myös siviiliosaamisen ja -koulutuksen hyödyntämistä reservin jatkosijoituksissa on kehitettävä.
Kansallisen tason lisäksi Suomen tuleva Nato-jäsenyys lisää reserviläisten kansainvälisiä koulutusmahdollisuuksia. Samalla on selvitettävä mahdollisuus hyödyntää reserviupseerien osaamista erilaissa, lisääntyvissä Nato-tehtävissä.
Ampumataito on yksi tärkeimmistä reserviläisen taidoista. Jotta sitä voi kehittää niin ohjatusti kuin itsenäisesti, tulee Puolustusvoimilla ja vapaaehtoisella maanpuolustuksella olla käytössään lukumäärisesti riittävästi ja maantieteellisesti kattavasti harjoitusalueita ja ampumaratoja. Reservin ampumatoiminnassa ensiarvoisen tärkeää on koko maan kattava siviiliampumaratojen verkosto. Ampumaratoja on tällä hetkellä alle 700 ja tavoitteena on 1000 siviiliampumarataa. Kaikilla radoilla on pystyttävä jatkossakin ampumaan reserviläisten nykyisillä aseilla ja ammuksilla. Ampumaratojen ja koko ampumaharrastuksen olemassaoloa uhkaa kiristyvä ja monelta osin epätarkoituksenmukaisen tiukka ympäristölainsäädäntö sekä EU:n ylimitoitettu sääntely (esim. lyijykielto). Ampumaratojen kaavoitus- sekä ympäristölupaprosesseja pitää nopeuttaa nykyisestä.
Varusmiespalvelusta on kehitettävä edelleen vastaamaan muuttuneen turvallisuustilanteen vaatimuksia. Siviilipalvelusta tulee kehittää niin, että se palvelee nykyistä selkeämmin Suomen kokonaisturvallisuutta. Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa sekä vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa saadut osaamiset tulee tunnistaa ja pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin siviiliopinnoissa ja -tehtävissä.
Naisten määrää ja roolia kokonaisturvallisuudessa on vahvistettava. Suunnitteilla olevat muutokset naisten kutsuntajärjestelmään on toteutettava. Nelivuotiskauden aikana on selvittävä mahdollisuus ja tarve sukupuolineutraaliin, koko ikäluokkaa koskevaan asepalvelukseen sekä kansalaispalvelukseen.
Kokonaisturvallisuuden kehittäminen
Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen on kaikkien suomalaisten asia. Kokonaisturvallisuutta tulee vahvistaa eri hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä siten, että yhteiskunta mahdollistaa sekä asevelvollisten, että muiden osallistumisen kokonaisturvallisuuteen liittyviin tehtäviin. Kokonaisturvallisuudelle tarvitaan selkeät johtosuhteet ja riittävät resurssit. Näiden lisäresurssien tulisi ensisijaisesti tulla muualta kuin puolustusministeriön hallinnon alalta, silloin kun kyseessä on ei-asevelvollisten koulutuksesta ja hyödyntämisestä eri kokonaisturvallisuuden tehtävissä. Samalla on sovittava mitkä tahot kouluttavat henkilöitä näihin tehtäviin.
Kansalaisten vapaaehtoisuuden ja monipuolisen osaamisen varmistamiseksi erilaisissa häiriö- ja poikkeusolissa Suomeen tarvitaan kattava osaamis- ja varaamisrekisteri.
Poliisin avuksi erilaisiin yhteiskuntaa uhkaaviin kriiseihin tarvitaan koulutetuista vapaaehtoisista koostuva reservipoliisijärjestelmä.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
