Viime viikkoina on keskusteltu reservistä siviilipalveluun siirtyneiden reserviläisten lukumäärän huomattavasta kasvusta viimeisen kahden vuoden aikana. Keskustelun ytimessä on ollut reservistä siviilipalvelukseen siirtyneiden henkilöiden motiivien arviointi ja jopa heidän syyllistäminen. On kuitenkin syytä muistaa, että nämä henkilöt toimivat nykyisten lakien mukaisesti. Keskustelun fokus onkin syytä kääntää siihen, mitä syitä kasvaneelle reservistä siviilipalvelukseen siirtymiselle on, ja kuinka reserviläisten sijoittumista kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin voitaisiin edistää, totesi Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti Rovaniemen Reserviupseereiden 80 -vuotisjuhlissa 29.1. pitämässään puheessa.
Reservistä siviilipalvelukseen siirtyneiden lukumäärä on noussut aikaisemmasta muutamasta sadasta henkilöstä vuoden 2015 ennätykseen, noin tuhanteen henkilöön. Viime vuonna heitä oli vajaat 800 henkilöä. Yksittäistenhenkilöiden syyttelyn sijaan tärkeämpää on selvittää onko reservistä siviilipalvelukseen siirtymiseen liittyvässä lainsäädännössä ja ohjeistuksessa muutostarpeita.
Reservistä siviilipalvelukseen siirtymistä ilmiönä pitää tutkia tarkemmin. Osasyynä kasvaneisiin lukumääriin on varmasti vuosien 2012-2014 kertausharjoitusten vähyys sekä sitä seuranneet reserviläiskirjeen lähettäminen ja kertausharjoitusmäärien palautuminen välttävälle tasolle vuodesta 2015 alkaen. Reserviläisille saattoi vuosikymmen alussa muodostua kuva, ettei harjoituksia enää ole. Asiaa on heikentänyt myös puolustusvoimien lähes olematon yhteydenpito sodan ajan sijoitettuihin joukkoihin, muusta reservistä puhumattakaan. Tätä varten puolustusvoimien ja reservin sähköisessä vuorovaikutuksessa, joka mm. mahdollistaisi reserviläiselle oman osaamisen ja toimintakykytietojen päivittämisen puolustusvoimien rekistereihin, on pikaisesti päästävä puheista käytännön toimiin, Halkilahti vaati.
Kokonaisturvallisuuden -käsite unohdetaan usein puhuttaessa reserviläisistä. Maassamme on noin 900 000 reserviläistä varareservi mukaan laskien. Sodan ajan joukoissamme on 230 000 taistelijaa, eli vain noin joka neljännellä reservissä olevalla on sodan ajan sijoitus. Vaikka sodan ajan joukot tarvitsevatkin täydennystä, niin paljon henkilöitä jää näiden tehtävien ulkopuolelle.
Taistelevien joukkojen lisäksi tarvitaan paljon ihmisiä myös kriisien aikana yhteiskunnan pyörittämiseen sekä kuntien ja muiden turvallisuusviranomaisten poikkeusolojen tehtäviin. Yhteiskunnan elintärkeitten toimintojen ylläpitäminen vaatii henkilöstöä ja usein heidät onkin henkilövarattu eli vapattu. Heidät on siis varattu työnantajansa kriittisiin tehtäviin myös poikkeusoloissa. Monella taholla, etenkin kunnissa, poikkeusolojen varautumissuunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Kriisiajan henkilöstön osalta kuvitellaan, että kunnan tai kaupungin palkatut työntekijät riittävät hoitamaan tehtävät myös poikkeusoloissa. Erityisesti kriisien pitkittyessä näissä tehtävissä pitää pystyä hyödyntämään vapaaehtoisia reserviläisiä, varusmiespalvelusta suorittamattomia naisia sekä siviilipalveluksen suorittaneita huomattavasti nykyistä paremmin. Eteenkin reserviupseereiden osaamista kannattaa hyödyntää näiden organisaatioiden johtotehtävissä, Halkilahti toteaa.
Suomen Reserviupseeriliiton toimesta ratkaisuksi on esitetty yleisen varaamisrekisterin perustamista maahamme. Tästä rekisteristä löytyisi kaikkien suomalaisten poikkeusolojen tehtävät. Tällä tavalla henkilöille voitaisiin suunnitella kriisin ajan tehtäviä ilman päällekkäisyyksiä. Tämä antaisi mahdollisuuden myös henkilöille, jotka eivät halua aseellisesti sodan ajan joukoissa maatamme puolustaa, hoitaa kansalaisvelvoitettaan ilman siviilipalvelukseen siirtymistä. Toisaalta tarvitaan myös kattavaa selvitystä, kuinka siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden työpanosta ja osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä merkittävästi enemmän kokonaisturvallisuuden eri tehtävissä, Mikko Halkilahti sanoi.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
