Vuoden 2025 Defence Talks pidettiin 11.11.
Defence Talks -tilaisuus ja Reserviupseeriliiton sekä Upseeriliiton jäsenille kohdistettu pikakysely toivat esiin näkemyksiä Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Suomen Reserviupseeriliitto järjesti yhdessä Upseeriliiton ja Puolustusvoimien kanssa Defence Talks -keskustelutilaisuuden 11. marraskuuta. Tapahtuman teemana oli “Nato Suomessa – pohjoinen operaatiosuunta”.
Tilaisuuden juonsi toimittaja Shahin Doagu, ja keskustelijoina olivat muun muassa eversti Petteri Kajanmaa, prikaatikenraali Ari Laaksonen, prikaatikenraali Vesa Valtonen ja RUL:n kansainvälisten asioiden toimikunnan puheenjohtaja Laura Nyman.
Aamupäivän alustuksissa käsiteltiin Naton johtamista, komentorakenteita sekä Suomen pysyvän Nato-läsnäolon vaikutuksia Puolustusvoimien henkilöstöön. Keskusteluosuuksissa syvennyttiin erityisesti siihen, millaisia kansainvälisiä tehtäviä reserviläisille voisi tulevaisuudessa avautua ja millaisia kokemuksia suomalaisilla on jo Nato-tehtävistä.
Pikakysely: Nato-tehtävät kiinnostavat, puolustustahto vahva
Defence Talksin yhteydessä julkaistiin liittojen jäsenille suunnatun pikakyselyn tuloksia, jotka valottavat reserviupseerien ajankohtaisia näkemyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 2537 RUL:n ja 1808 henkilöä Upseeriliiton jäsenistä.
Kyselyyn vastanneista suuri osa suhtautui myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja katsoi, että se vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Yli puolet vastaajista piti tärkeänä, että myös sodan ajan sijoitetut reserviläiset ymmärtävät Naton viidennen artiklan velvoitteet.
Kyselyn mukaan Reserviupseeriliiton jäsenistä:
- Noin kolmannes vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut hakemaan Nato-tehtäviin joko sotilas- tai siviilipuolella.
- Valtaosa arvioi, että kansainväliset operaatiot tulevat tulevaisuudessa entistä vaativammiksi, ja korosti reserviläisten koulutuksen merkitystä.
- Ukrainalle suunnttattua tukea pidettiin pääosin oikeansuhtaisena Suomen omaan tilanteeseen nähden.
Monet vastaajat pitivät tärkeänä, että droonien kehittämisen ja torjunnan nostamista ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi sekä koulutusteemaksi. Moni vastaaja korosti, että reserviläisten osaamista tulisi hyödyntää aiempaa laajemmin Nato-yhteistyön rakenteissa.
Yksi kysymyksistä, joista Reserviupseeriliiton jäseniin kuuluvat vastaajat olivat laajalti samaa mieltä, oli pitkän kantaman aseiden käyttö.
Yhteinen suunta
Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä totesi avauspuheessaan, että Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa pohjoista puolustusratkaisua, mutta tuo myös uusia vastuita:
– On tärkeää, että reserviupseerit ymmärtävät roolinsa osana liittokunnan kokonaisuutta ja ovat valmiita toimimaan kansainvälisissä ympäristöissä, Mäkelä sanoi.
Defence Talksin keskustelu ja jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että reserviupseerit ja kadettiupseerit suhtautuvat vastuullisesti ja realistisesti uusiin tehtäviin – mutta myös toivovat avointa keskustelua siitä, miten Suomen puolustusratkaisu kehittyy Naton aikakaudella.
