Vuodenvaihteen molemmin puolin on jo julkaistu ja vielä julkaistaan useita Suomen puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä selontekoja ja raportteja. Voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristömme näkyy näissä dokumenteissa. Asioista puhutaan nyt suoraan ja selkeästi. Reservin osaamisen ja toimintakyvyn sekä vapaaehtoisuuden merkitys korostuu jokaisessa asiakirjassa.
Valtioneuvoston puolustusselonteossa Suomen puolustuksen perustaksi myös Nato-jäsenyyden aikana vahvistetaan kehittyvä asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti puolustuksemme nojaa yhteiskunnan laajaan tukeen. Sodankäynnin kehitystä leimaavat viiden operatiivisen toimintaympäristön – maa, meri, ilma, kyber ja avaruus – yhä tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa sekä teknologian nopea kehitys. Samalla kuitenkin perinteisen rintamasodan ja asevelvollisuuteen perustuvan laajan reservin merkitys säilyy ja korostuu erityisesti sodan pitkittyessä.
Selonteon mukaan asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa jatkossakin laaja-alaisen, osaavan ja toimintakykyisen reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen myös liittokunnan jäsenenä. Asevelvollisuudella ja vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella on reservin toimintakyvyn varmistamisen lisäksi suuri merkitys myös Puolustusvoimien palkatun henkilöstön rekrytoinnissa. Asevelvollisuuden aikana hankitulla osaamisella on käyttöä myös muissa yhteiskunnan toimintakykyä uhkaavissa kriiseissä. Reserviläisiä tarvitaan Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen lisäksi myös moniin muihin yhteiskunnan elintärkeisiin tehtäviin.
Vapaaehtoinen maanpuolustus nähdään selonteossa keskeisenä voimavarana, jolla on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä reserviläisten osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä selonteossa ei erityisesti mainita, vaikka myös ne ovat selkeitä vapaaehtoistoiminnan tuotoksia.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.
YTS:n mukaan vapaaehtoistoimintaa edistämällä parannetaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja tuetaan varautumista. Tämä vaatii, että monimuotoisia, kaikille avoimia toimintamahdollisuuksia vahvistetaan sekä varmistetaan elintärkeiden toimintojen kannalta tärkeiden vapaaehtoisresurssien elinvoimaisuus. Vapaaehtoistoiminnalla tuetaan kriisien ennaltaehkäisyä sekä kriisien aikaista ja palautumisvaiheen toimintaa.
Puolustusministeriön asettaman vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen työryhmän raportti valmistuu lähiviikkojen aikana. Työryhmän tehtävänä on laatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismalli sekä MPK:n poikkeusolojen tehtävät ja kokonaisturvallisuuden koulutusvastuut. On toivottavaa, että MPK:lle mahdollistettaisiin uudelleen myös joukkojen kouluttaminen. Edelleen selvitetään Nato-jäsenyyden vaikutuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeita.
Viimeistelyvaiheessa on myös asevelvollisten koulutuksen kehittämissuunnitelma, johon sisältyy myös aikaisemmin omana dokumenttina julkaistu reservin koulutuksen kehittämissuunnitelma (RESKESU).
RUL on ollut aktiivisesti mukana PLM:n johtamassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen työryhmässä sekä asevelvollisten koulutuksen kehittämissuunnitelman laadinnassa reserviä koskien. Puolustusselontekoon ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan liitto on vaikuttanut laajoilla keskusteluilla asiaa valmistelevien tahojen kanssa.
Suomalaista laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä kokonaisturvallisuuden toimintamallia arvostetaan yhä enemmän myös muualla Euroopassa. Tämä havaittiin myös tammikuun lopulla, kun Naton päämajassa Brysselissä järjestettiin Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n sekä lääkintäupseereiden CIOMR:n ja aliupseereiden CISOR -järjestöjen talvikokoukset. Tapahtumassa vieraillut Naton uusi pääsihteeri Mark Rutte, nosti Suomen esille positiivisena esimerkkinä niin reservin käytön, kuin kokonaisturvallisuusratkaisun osalta.
Vaikka meillä on juuri nyt varsin hyvä tilanne oman varautumisemme ja valmiutemme osalta, paikalleen emme voi jäädä, koska epävarmuus ympärillämme jatkuu. Siksi meidän reserviupseereidenkin on jatkettava oman osaamisemme ja toimintakykymme ylläpitämistä ja kehittämistä. Aktiivista talven jatkoa!
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille).
