Suomen Reserviupseeriliiton vuotuinen tapahtuma Valtakunnallinen Reserviupseeripäivä toi noin sata osallistujaa Katajanokan Kasinolle lauantaina 14.10.2023 kuulemaan ajankohtaisia puheita, tutustumaan liiton yhteistyökumppaneihin, sekä verkostoitumaan.
Tapahtuman avasi liiton toinen varapuheenjohtaja Mika Pakkanen toivottaen yleisön tervetulleeksi historialliseen Reserviupseeripäivään.
-Tämänpäiväinen Reserviupseeripäivä on ensimmäinen, joka järjestetään Nato-Suomessa.
Päivän ensimmäisenä puhujana kuultiin kansanedustaja ja kenraalimajuri evp Pekka Toverin mietteitä Venäjän muodostamasta uhkasta.
-Venäjän sotilaallinen kyky on rapautunut mutta poliittinen tahto on voimakas, Toveri totesi puheenvuoronsa aluksi. Hän huomautti, että diktaattori lähtökohtaisestikin ajattelee eri tavalla kuin me, eikä ole poissuljettua, etteikö se testaisi Naton kapasiteettia ja reagointia näennäisen järjettömillä teoilla. Uusien sotilastukikohtien perustaminen Suomen, ja samalla Naton rajan tuntumaan kielii rajanaapurin valmiuksien kohottamisesta. Myös Suomessa ei Toverin mukaan sovi unohtaa valmiuden merkitystä, Naton jäsenyydestä huolimatta.
-Valmiutta on nostettava, samoin koulutustasoa. Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei tule nousemaan merkittävästi, jolloin on löydettävä keinoja, joilla korvataan puuttuvia kantaupseereita, Toveri totesi.
-Olen nähnyt suomalaisten reserviupseerien toimintaa kansainvälisissä ympäristöissä ja tiedän heidän pärjäävän myös Naton esikunnissa. Kadettiupseerit eivät tule riittämään, se on fakta. Reserviupseereille tulee avata vaativia tehtäviä Naton organisaatioissa.
Pääesikunnasta Reserviupseeripäivään toiseksi puhujaksi saapunut everstiluutnantti Tommi Sikanen puhui reserviupseerien roolista Natossa uuden jäsenyyden myötä. Kuinka valmis Suomi Sikasen mielestä on Natoon?
-Erittäin valmis, Sikanen totesi,
-Ja ei valmis ollenkaan.
Hänen mukaansa Suomen natoyhteensopivuus on ollut valmis kaikista matalimmalla mahdollisella tasolla.
-Lainsäädäntökehikkomme ei mahdollista meidän olevan uskottava jäsenvaltio nykyisellään, Sikanen huomautti. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on turvata, että Puolustusvoimilla on käytettävissään määrältään, laadultaan ja tahdoltaan riittävä henkilöstö, joka varmistaa tehtävien toteuttamisen kaikissa valmiustiloissa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Aivan heti Suomi ei ole pääsemässä Naton pääpöytiin.
-Kaikki hyvät positiot ovat täynnä – kukaan jäsenmaa ei tule vapaaehtoisesti luopumaan tehtävistään suomalaisten hyväksi. Ajansaatossa tapahtuu tehtävien uusi jako, jolloin myös Suomi pääsee kiinni ns. parempiin paikkoihin.
Sikasen mukaan toiminta-ajatuksena on hallittu toteutus henkilöstöjärjestelmän kantokyky huomioon ottaen. Kansallinen sotilasedustus saatetaan tarvittavaan vahvuuteen vuoden 2023 kuluessa ja Naton komentorakenteen täyttäminen toteutetaan vaiheittain. Joukkorakenteen ja kotimaan henkilöstötarpeen täyttäminen käynnistetään vuodesta 2024 alkaen.
Naton organisaatioiden tehtävien täyttäminen on haastavaa, sillä vänrikin ja luutnantin tasoisia tehtäviä ei ole olemassa laisinkaan, vasta kapteenin, majurin, everstiluutnantin ja everstin.
-Emme rupea alennusmyymään omia sotilasarvojamme täyttääksemme tehtävät, Sikanen linjasi.
Pääpuhujien puheenvuorojen jälkeen liiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen esitteli liiton kansainvälisen toiminnan kehittämistä uuden Natojäsenyyden myötä.
-Liitolle on tärkeää kannustaa Puolustusvoimia hyödyntämään reservissä olevat voimavarat myös vaativissa tehtävissä, Kosonen totesi. Liiton kansainvälistä organisaatiota vahvistetaan muun muassa perustamalla uusi kansainvälinen toimikunta, jonka puheenjohtajaksi on valittu Laura Nyman. Hän istuu jatkossa mm. Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n valtuustossa, ”Councilissa”. Naton reserviupseerijärjestön pohjoismaisessa puheenjohtajuudessa vuosina 2024-2026 suomalaisena pääsihteerinä tulee toimimaan Pekka Sillanpää.
Jussi Saarinen Suur-Savon reserviupseeripiiristä kertoi lyhyesti maanpuolustusjärjestöjen droneihin liittyvästä KX-hankkeesta. Taustalla oli tahto aktivoida reserviläisten VAPEPA-toimintaa ja kehittää maakunnan varautumista ja houkutella uusia toimijoita, erityisesti nuoria mukaan maanpuolustustyöhön. Hanke on Saarisen mukaan lisännyt viranomaisyhteistyötä poliisin, pelastusviranomaisten sekä esim. sähköyhtiöiden kanssa.
-MPK:n kanssa tehdään vahvasti yhteistyötä reserviläisten kouluttamisen suhteen, jonka lisäksi tuetaan mm. paikallisjoukkoja harjoituksissa, Saarinen kertoi.
Hankkeeseen liittyy lisäksi myös liikkuva komentopaikka, jossa johtamisjärjestelmä kulkee mukana. Hankkeen asiantuntijajoukko on mittava ja monitieteellinen. Yhteensä KX1-hanke on kustantanut noin 213 000 euroa, jota on rahoitettu eri yhdistysten, säätiöiden ja yritysten tuella. Myös Suomen Reserviupseeriliitto on tukenut hanketta taloudellisesti. Jatkohanke KX2 on jo kehitteillä, sen kustannusarvio on noin 600 000 euroa. Lue liiton viimeisin uutinen hankkeesta täältä.
Reserviupseeripäivä järjestettiin nyt järjestyksessään neljännen kerran. Reserviupseeriliiton jäsenille osoitettu tapahtuma on kerännyt vuosittain kymmenittäin osallistujia kuuntelemaan puheita, sekä tutustumaan liiton yhteistyökumppaneiden esittelypisteisiin. Tänäkin vuonna Kasinolla pystyi verkostoitumisen lisäksi keskustella Suomen Rauhanturvaajaliiton, MPK Etelä-Suomen, SRA aktiivien, sekä RESUL:n edustajien kanssa.
Suomen Reserviupseeriliitto kiittää kaikkia päivään osallistuneita aktiivisuudesta. Seuraava Valtakunnallinen Reserviupseeripäivä järjestetään jälleen syksyllä 2024.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
