Sotilasmoniottelu Tšekissä, ensi vuonna Kanadassa

elokuu 16, 2017

Tämän vuoden NATOn Reserviupseerien (CIOR) järjestämä sotilasmoniottelu oteltiin Prahassa ja sen läheisyydessä. Tämän vuoden kilpailu poikkesi hiukan totutusta monelta osin. Estelajit ja ammunnat olivat erittäin sovellettuja. Suurin syy oli, että järjestäjillä ei ollut mitään tukea puolustusministeriöltä, ja moni tapahtuma järjestettiin yksityissomisteisilla paikoilla. Siitä huolimatta tulokset olivat tutut, liiton joukkue FIN1, Mikko Hautala, Jouni Leppäsaajo ja Johannes Siirilä, tuli toiseksi saksalaisten GER4 jälkeen. Joukkueen varajäsen Saku Liehu voitti kansainvälisten joukkueiden sarjan INT2 joukkueessa, yhdessä saksalaisen Alexin ja sveitsiläisen Nilsin kanssa. Kansainväliset joukkueet muodostetaan eri maiden varajäsenistä. Näin myös varajäsenet pääsevät kilpailemaan.

Totutusta poiketen ensimmäisenä lajina oli kranaatin heitto ja esterata. Kranaatin heitto toteutettiin hiukan soveltaen. Maalit oli tehty materiaalista mitä nyt sattui löytymään. Kranaatit olivat myös erittäin kevyitä, jotenka varsinkin miehet tuskailivat osumien kanssa. Kevyttä oli niin helppo heittää ohi ;)

Kranaatinheiton maalit oli mainiosti improvisoitu paikalla oleesta materiaalista

Esterataan joukkueet pääsivät tutustumaan vasta kisapäivän aamuna. Rata oli mielenkiintoinen puinen yksityisessä omistuksessa oleva.

Esterataan tutustuminen käynnissä.

Rata tarjosi uusia haasteita joukkueille ja myös enemmän tiimityön mahdollisuuksia, kuin perinteinen CISIM rata. Lisäksi maalissa tuli lyödä isolla lekalla ilmaan nostettua ratakiskonpätkää. Tämä aiheutti hiukan vaaratilanteita, pahin oli GER4 jonka yhden jäsenen sormi murtui tilanteessa. Nopein esteradalla oli Hollannin nuori NLD1 joukkue  ajalla 2:21,0. FIN1 oli 3. nopein ajalla 2:36,5. INT2 oli 6. nopein ajalla 2:47,1.

Esteradalla tiimityö helpotti etenemistä, INT2

 

Esteradan maali ja sormenmurtovälineet ;)

Seuraavana päivänä vuorossa oli kivääri- ja pistooliammunnat. Ammunnoissa käytettiin erilaisia maalitauluja kuin normaalisti. Lisäksi kivääriammunnassa etäisyys oli n.40m tavallisen 200m sijasta. Maalitaulut olivat pienennetty vastaamaan hiukan etäisyyttä. Tähtäimiä ei siirretty vaan tähtäyspiste piti määrittää 3 ja 4 kohdistuslaukauksen aikana. Kivääreissä (VZ-58) oli valitettavasti paljon tähtäyseroja ja kilpailu ei ollut täysin tasapuolinen. Osa aseista vei suurin piirtein tauluun, mutta osa vei kaksi taulunmittaa alas. Ammuntojen paras joukkue oli INT2 joukkue, joka teki näin myös CIOR historiaa olemalla ensimmäinen kansainvälinen joukkue ammuntojen ykkösenä. FIN1 oli ammuntojen 7.

Ammuntojen lomassa suoritettiin myös etäisyyden arviointi ja paikanmääritys. Kahden päivän jälkeen kilpailun kärjessä oli kaikkien yllätykseksi INT2 joukkue.

Ammunnoissa käytettiin näihin kisoihin normaalista poikkeavia maalitauluja.

 

Kolmantena päivänä oli vuorossa esteuinti. Esteuinti oli lähinnä hengenpelastusuinti, missä irrotettiin ja solmittiin kelluke, sekä kuljetettiin asetta. Ja uinti tapahtui uimapuvussa tutun maastopuvun sijaan. Aluksi uitiin 15m ja irrotettiin kelluke. Solmujen kanssa oli paljon ongelmia. Sitten uitiin 10m ja kelluke solmittiin veden alla olevaan naruun. Altaan päästä noustiin ylös ja hypättiin takaisin altaaseen. 15m päästä poimittiin ase ja se kuljettiin altaan toiseen päätyyn.

Esteuinti korvattiin hengenpelastusuinnin variaatiolla

Ase ei saanut nousta kokonaan veden pinnalle. Lopuksi altaasta piti nousta ylös seisomaan.  Nopein oli kokenut GBR5 joukkue ajalla 54,1. FIN1 sai ajan 1:01,7 ja oli 8. nopein. Yksi solmu tuotti hiukan tuskaa ja ei siksi pystynyt aivan voittotaisteluun lajissa. INT2 joukkue sai ajan 1:20,13. Etukäteen heikoimmassa lajissaan joukkue oli ymmärtänyt maaliintulon väärin ja menetti siinä hiukan aikaa.

Kiväärin kuljetus uiden oli uusi tuttavuus

Viimeisenä, 4. kilpailupäivänä juostiin noin 14 km suunnistusmarssi. Suunnistusmarssi oli monipuolinen, hyvä ja haastava. Myös keli oli onneksi hiukan lempeämpi, kuin edellisinä päivinä, lämpötila oli alle 30 astetta. Haasteellinen rata sisälsi useamman erilaisen kartan. Käytössä oli armeijakarttoja, suunnistuskarttoja, ilmakuvia, luonnoksia, muistikarttoja, ja osassa oli vain ilmoitettu suunta ja etäisyys. Kun tajusi käyttää edellisiä karttoja, monesta asiasta selvisi helpommin. Kaikki kartat, ilmakuvia lukuunottamatta, olivat hiukan vanhentuneita, suunnistuskartta oli vuodelta 1997. Nopein joukkue oli DEU4 ajalla 2.06. FIN1 sai ajan 2.40 ja INT2 ajan 2.45.  Suunnistukseen lasketaan mukaan myös kranaatinheitto, etäisyyden- ja paikanmääritys ja näin suunnistuspäivän voittaja oli GBR5.

FIN1 uupuneena maalissa helteisen juoksun jälkeen

Kokonaisuudessaan kilpailu oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Päivien aikana tehtiin myös ensiapu ja sodan lait testit. Näihin saatiin myös pienimuotoinen koulutus etukäteen. Hyväksytyistä suorituksista sai myös NATOn standardien STANAG:in mukaiset sertifikaatit.

ENSI VUONNA…

Ensi vuonna kilpailu järjestetään Kanadassa Quebecin lähellä Valcartier varuskunnassa. Ajankohta on todennäköisesti elokuun ensimmäinen viikko. Mukaan pääsee osallistumalla keväällä toukokuun puolessa välissä liiton järjestämään karsintakilpailuun Lahden seudulla. Siellä menestyneille tarjotaan mahdollisuutta joukkueeseen. Halukkaiden kannattaa olla jo etukäteen yhteydessä liiton järjestösihteeriin Saku Liehuun 040 556 8798 niin uudet saa tietoa harjoittelusta ja muusta aikataulusta.

Tässä hiukan esimakua ensi vuoden esteradasta, toki tuosta varmasti raakataan pois nuo ei CISIM esteet, toivottavasti ;) Kanadan esterata

Lopputulokset:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karsinnat 2017 Lahti Milcomp tulokset: