Turvallisuusympäristömme on valitettavasti paljon rauhattomampi, kuin vielä muutama vuosi sitten. Ukrainan sodan lisäksi levottomuutta herättävät mm. Itämeressä olevaan infrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset, Ruotsin jengien aiheuttamat väkivallanteot sekä Israelin ja palestiinalaisten keskinäiset sotatoimet. Levottomuutta lisää myös jatkuvasti kasvava ilkeämielinen informaatiovaikuttaminen.
Meidät reserviupseerit on varusmiesaikana valikoitu saamaan paras johtamiskoulutus ja meille on samalla sälytetty sodan ajan joukkojen vaativimmat johtamistehtävät. Omasta ikäluokastamme reserviupseerikoulutukseen valittuina meidät liitettiin samalla vahvaan reserviupseerien ketjuun. Pelkästään Haminan Reserviupseerikoulussa on sen yli satavuotisen historian aikana koulutettu yli 185 000 reserviupseeria. Monet meistä muistaa ajan, jolloin Haminassa oli kolme jopa tuhannen upseerioppilaan kurssia. Nyt tutuilla ympyröillä on vuosittain kaksi noin 600 oppilaan reserviupseerikurssia. Viimeksi valmistunen kurssin, 262 Kajastuksen, loppuvahvuus oli 557 upseerikokelasta. Haminan lisäksi reserviupseereita koulutetaan mm. Merisotakoulussa Suomenlinnassa, Ilmasotakoulussa Tikkakoskella, Panssari-RUK:ssa Parolassa, Utin jääkärirykmentissä sekä Lääkintäreserviupseerikurssilla Riihimäellä. Kaikkiaan vuosittain koulutetaan noin 1 500 uutta reserviupseeria.
Sodan ajan joukkojen upseereista pitkälti yli 90 % on meitä reserviupseereita. Reserviupseerius ei kuitenkaan ole sidottu vain sodan ajan tehtävään tai sen puuttumiseen. Siviilikoulutus ja vaativat työtehtävät kasvattavat nuorista reserviupseereista vuosien saatossa osaavia ja kokeneita vastuunkantajia moniin erilaisiin tehtäviin.
Omassa arkipäivän toimintaympäristössämme meidän reserviupseereiden suuntaan usein käännytään erilaisten turvallisuuskysymysten kanssa. Vanha sanonta on, että tieto lisää tuskaa. Oikea tieto voi myös pienentää levottoman ympäristön aiheuttamaan ahdistusta. Nykyisessäkin tilanteessa me voimme ja meidän pitää viestittää läheisillemme, että valmiina pitää olla ja erilaisiin ongelmatilanteisiin pitää varautua. Näin olemme toki Suomessa tehneetkin. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Suomessa on hyvällä tasolla, mutta sen ylläpitäminen vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa hereillä oloa ja valmiutta.
Suomen liittyminen Naton jäseneksi paransi merkittävästi meidän turvallisuuttamme. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta. Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluun sekä harjoituksiin. Kyseiset järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee tarpeen vaatiessa puolustamaan jäsenvaltioitaan.
Osana yhteistä puolustussuunnittelua Suomi sitoutuu asettamaan yhteiseen käyttöön myöhemmin sovittavan määrän sotilaita ja muita toimintakykyjä. Vielä ei siis ole tiedossa paljonko suomalaisia sotilaita sijoitetaan Naton erilaisiin valmiusjoukkoihin. Varmaa kuitenkin on, että erityisesti maavoimaperusteisiin valmiusosastoihin tarvitaan meiltä runsaasti reserviläisiä ja näiden joukkojen johtoon paljon reserviupseereita. Naton valmiusjoukkojen osalta koulutus- ja palvelusehdot ovat vielä sopimatta. Kun näihinkin kysymyksiin saadaan selkeät vastaukset, löytyy reserviupseerien luottoketjusta varmasti toimijoita myös uusiin, haastaviin Nato-tehtäviin.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
