Sotaa muuttuvassa ympäristössä
Sodan kuva on muuttunut radikaalisti viime vuosina erityisesti Ukrainan sodan myötä. Perinteinen tapa käydä sotaa, jossa taistellaan suurten jalkaväki- ja panssariosastojen voimin, on ainakin osittain korvautunut teknologisesti pitkälle kehittyneellä ja pirstaloituneella sodankäynnillä, jossa korostuvat edulliset droonit, tekoäly ja reaaliaikainen digitaalinen valvonta.
Viime aikoina Suomessa on herännyt vilkas keskustelu, jossa on kritisoitu puutteellista osaamistamme droonisodankäynnissä sekä väitetty taistelumenetelmiemme olevan menneisyydestä.
Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti evp. Jyri Kosola, totesi keväällä ilmestyneessä kirjassaan Koneiden sota – droonien läpimurto ja vallankumous, että seuraava sodankäynnin vallankumous on parhaillaan käynnissä. Hänen mukaansa droonisodassa panssariterästä tärkeämpiä ovat nopeus, havaintokyky, häirintä ja parvien iskuvoima.
Helsingin Sanomien tuoreessa artikkelissa (13.8.) muutamat nimettöminä pysyneet ammattiupseerit väittivät, että Puolustusvoimat viestii julkisuudessa ottavansa drooniajan sodankäynnin oppeja käyttöön, mutta todellisuus on toinen. Varusmiehiä koulutetaan heidän mukaansa yhä pitkälti vanhoilla taistelumenetelmillä. Kriitikoiden mukaan muutosta jarruttavat upseeriston konservatiivinen asenneilmapiiri, droonikalustoon liittyvät ongelmat sekä asevelvollisten lyhyt koulutusaika. Ukrainasta saatuja sotakokemuksia vähätellään heidän mukaansa.
On kiistatonta, että yli neljä vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut sekä taistelukentän kuvaa että taistelumenetelmiä. Samalla muutosvauhti, erityisesti droonisodankäynnin kehitys, on ollut erittäin nopeaa. Yhtä selvää on, että näiden muutosten ja kehityskulkujen tulee näkyä myös varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa.
On kuitenkin voimakas kärjistys väittää, ettei Puolustusvoimat olisi herännyt muutokseen. Esimerkiksi elokuussa Haminassa päättyneen 268. reserviupseerikurssi Helioksen koulutuksessa jatkuvassa ilmauhkassa toimiminen, miehittämättömien ilma-alusten käyttö, maastouttaminen, linnoittaminen ja hajautettu toiminta olivat koulutuksen keskiössä.
Puolustusvoimissa drooneja käytetään jo nyt kaikissa joukko-osastoissa tiedusteluun, maalinosoitukseen, tulenjohdon tukemiseen sekä varusmiesten koulutukseen. Ukrainan sodan oppien pohjalta toimintaan kuuluu keskeisesti myös varautuminen drooniuhkiin, uusien suljettavien linnoitteiden rakentaminen sekä omien lennokki- ja droonitorjuntayksiköiden perustaminen. Tekemistä riittää, eikä valmista vielä ole, mutta paljon oikeita asioita tehdään jo.
Kaluston lisäksi on varmistettava, että Puolustusvoimilla on käytettävissään riittävästi osaavaa henkilöstöä. Reserviläisten työpanosta on edelleen mahdollista lisätä. Erityisesti oman sodan ajan joukon koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa pitäisi pystyä hyödyntämään reservin johtajia nykyistä enemmän. Reserviläisiä voidaan laajemminkin käyttää kouluttajina Puolustusvoimien harjoituksissa. Puolustusvoimien omien ja MPK:n rekrytointitoimien lisäksi kannattaa tehostaa RUL:n ja reserviupseeripiirien osaamisen hyödyntämistä reserviupseerien rekrytoimisessa aktiivisiin koulutustehtäviin.
Taistelukenttä ja sodan kuva muuttuvat jatkuvasti, joten myös meidän on uudistettava omia toimintatapojamme. Reserviläisten osaaminen, sitoutuminen ja innovatiivisuus auttavat tässä muutoksessa.
