Suomen Nato-prosessin viimeinen vaihe kesti vajaan vuoden. Venäjän kiihdytettyä jo vuonna 2014 aloittamaansa hyökkäystä Ukrainaan täysimittaiseksi sodaksi vuoden 2022 helmikuussa, Naton kannatus kasvoi Suomessa nopeasti ja voimakkaasti. Kun kansan valtaosa oli kääntynyt Nato-jäsenyyden kannattajiksi, myös poliittinen johto toimi rivakasti. Virallisesti Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa 4.4.2023, kun Unkari ja Turkki viimeisinä maina hyväksyivät jäsenyytemme.
Suomi on jo tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja olemme sen ansiosta hyvin ”Nato yhteensopivia”. Tästä huolimatta liittyminen vaatii meiltä paljon työtä ja sitä vaaditaan monelta muultakin toimijalta kuin vain Puolustusvoimilta ja puolustushallinnolta.
Nato-jäsenyys vaikuttaa moniin asioihin, mutta Suomen puolustusratkaisun perusratkaisut eivät muut. Laajasti toteutuva asevelvollisuus ja reservin merkitys säilyvät puolustuksemme keskiössä jatkossakin. Meidän reserviupseerien rooli sodan ajan joukkojemme keskeisinä johtajina ja kouluttajina säilyy ja korostuu tulevaisuudessa.
Nato-jäsenyyden vaikutuksista kiinnostuksemme kohteina ovat erityisesti reserviupseerien mahdollisuudet toimia Nato-rakenteissa sekä Nato-jäsenyyden mukanaan tumat uudet koulutusmahdollisuudet.
Nato-rakenteisiin tarvitaan mittava joukko suomalaisia sotilaita. Tilannetta hankaloittaa se, että ammattiupseereista on jo nyt pulaa. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ja laajan reservin harjoitus- ja koulutustoiminnasta ei ole tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa varaa tinkiä. Ammattisotilaiden koulutusmääriä kasvatetaan lähivuosina, mutta kovin pikaista apua akuuttiin upseeripulaan siitä ei ole. Nopea helpotus tilanteeseen on reserviupseerien käytön laajentaminen sekä kotimaan tehtävissä että reserviläisille soveltuvissa Nato-tehtävissä. Toki tämä on vain pieni osaratkaisu upseeripulaan.
Kotimaassa reserviupseereiden osaamista voidaan ja pitää hyödyntää nykyistä enemmän erityisesti oman sodan ajan joukon kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
RUL on esittänyt ammattisotilaiden kurssien nykyistä laajempaa avaamista reserviupseereille. Samoin olemme esittäneet, että pikaisesti on selvitettävä Naton suomalaisille reserviupseereille tarjoamat koulutusmahdollisuudet.
Edelleen on selvitettävä, mihin Nato-tehtäviin reserviupseereita voidaan sijoittaa. Hyvä siviilikoulutus ja vankka työkokemus yhdessä saadun sotilaskoulutuksen lisäksi mahdollistaa reserviupseereiden sijoittumisen useisiin vaativiinkin Nato-tehtäviin.
Suomen puolustaminen on jatkossakin ensisijaisesti meidän suomalaisten vastuulla. Nato-jäsenyys on kuitenkin vastaus monen veteraanin toiveeseen: ”Ei koskaan enää yksin”.
Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi lippujuhlanpäivänä 4.6.2023 päiväkäskyn, jossa hän kertoi olevansa ylipäällikkönä ylpeä siitä vastuunkannosta ja sitoutumisesta, jota Suomen Puolustusvoimat ja kaikki maanpuolustustyöhön osallistuneet suomalaiset ovat osoittaneet. Hän toivoi samanlaisen vastuunkannon ja sitoutumisen jatkuvan myös Suomen ollessa Naton jäsen.
Meillä reserviupseereilla on koulutuksemme takia jatkossakin monia muita suurempi vastuu Suomen puolustuksesta. Sen vastuun me kannamme Nato-Suomessakin.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
