YROW 2026
Neljän suomalaisen delegaatio matkusti elokuun alussa Bukarestiin, missä he osallistuivat kansainvälisen reserviupseerijärjestön (CIOR) nuorille reserviupseereille suunnattuun workshoppiin (YROW). Tapahtuman tavoitteena on tuoda yhteen Nato-maiden nuoria reserviupseereja kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Päivät koostuivat huipputason asiantuntijaluennoista, interaktiivisista ryhmätöistä sekä kattavasta sosiaalisesta ohjelmasta. Tapahtuman osallistujat olivat pääosin 20–30-vuotiaita, edustivat kaikkia aselajeja ja tulivat yhteensä 14 eri maasta.
Tapahtuma oli suomalaisdelegaatiolle erinomainen ensiaskel kansainväliseen sotilasympäristöön, mihin tarvitaan Suomen NATO-jäsenyyden myötä tulevaisuudessa entistä enemmän suomalaista osaamista ja näkemystä. Suomalaisdelegaation taustat olivat tapahtuman aiheiden kannalta relevanteissa yliopisto-opinnoissa ja heillä tuli olla näyttöä hyvästä englannin kielen taidosta ennen tapahtumaan lähettämistä. Vuotuinen haku CIOR:in kansainvälisiin tapahtumiin järjestetään keväisin Reserviupseeriliiton verkkosivuilla.
Tapahtuma alkoi sunnuntai-iltana ryhmäytymisellä, ja maanantaina jokaiselle delegaatiolle oli varattu aikaa pitää presentaatio ja vastata kysymyksiin oman maan tilanteesta keskittyen etenkin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Suomalainen miehille pakolliseen ja naisille vapaaehtoiseen asepalvelukseen perustuva malli kiinnosti selkeästi muiden maiden osallistujia, ja se eroaa merkittävästi monen muun maan järjestelmästä. Suomen kaltainen asevelvollisuusjärjestelmä on kuitenkin tällä hetkellä monen muun NATO-maan tavoitteena kasvaneen Venäjän uhan vuoksi. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat ryhtyneet kasvattamaan vuosittain palveluksessa aloittavien varusmiesten määrää. Monen maan esiin tuomat ajankohtaiset ongelmat oli meillä Suomessa onneksi jo ratkaistu, ja pystyimme avaamaan suomalaisia ratkaisuja muiden maiden edustajille. Henkilövaraaminen poikkeusolojen tehtäviin (VAP) on yksi erinomainen esimerkki suomalaisesta varautumisesta ja suunnittelutyöstä.
Tiistaina vierailimme Kaakkois-Euroopan monikansallisen divisioonan esikunnassa (HQ MND-SE), missä saimme katsauksen NATOn nykyisistä operaatioista sekä tiedustelu-upseerin analyysin Venäjän strategisen tason tavoitteista Ukrainassa. Vierailu oli kiinnostava, ja saimme nähdä läheltä, millaista työskentely todellisuudessa on monikansallisessa sotilasympäristössä. Iltapäivällä osallistuimme monikulttuurisen kommunikaation ja neuvottelun harjoitukseen, missä teoriaosuuden jälkeen ratkaisimme vähäisten vedenpuhdistusresurssien jakamiseen liittyvän skenaarion hypoteettisessa humanitaarisessa kriisissä.
Keskiviikkona Bukarestin parlamenttipalatsissa järjestetty konferenssi käsitteli informaatiosodankäyntiä otsikolla ”Winning the war on narratives”. Kuulimme päivän aikana esityksiä aiheesta tehdystä tutkimuksesta ja työstä. Aihe oli erityisen kiinnostava reserviläisen näkökulmasta, koska se läpileikkaa koko yhteiskunnan ja on keskiössä kokonaisturvallisuusajattelussa. Suomalainen laadukas perusopetus ja sen myötä kansalaisille syntyvä medialukutaito ja kriittinen arviointikyky ovat ensisijaisessa roolissa vihamielisten informaatio-operaatioiden torjunnassa. Tämä korostuu etenkin tekoälyn aikakaudella, jolloin todellisen ja generoidun materiaalin raja hämärtyy ja niiden erottaminen toisistaan on yhä vaikeampaa.
Perjantaina aamupäivällä CIOR:in lakiasioiden komitean luennot keskittyivät humanitaariseen oikeuteen ja sodan oikeussääntöihin. Luentoihin ja ennakkomateriaaleihin perustuen osallistujat suorittivat tentin, ja tentin läpäisseet saivat sertifikaatin. Iltapäivällä kyberkomitea piti katsauksen
Euroopan kyberpuolustuksen tilasta ja ajankohtaisista uhista. Katsauksesta kävivät ilmi myös NATOn multi-domain-operaatioiden periaatteet ja kriittisen siviili-infrastruktuurin sekä fyysisen suojaamisen että kyberturvallisuuden merkitys myös rauhan aikana.
Tapahtuma huipentui juhlavaan gaalaillalliseen sekä moniin uusiin kontakteihin ja ystäviin. Tapahtuma oli suomalaisille erinomainen ja opettava kokemus ja antoi syväluotaavan katsauksen NATOn toimintaan ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Nuorten kansainväliseen koulutukseen panostaminen on investointi epävarmaan tulevaisuuteen, jossa kansainvälisellä yhteistyöllä on yhä suurempi merkitys myös niiden toimijoiden kanssa, joiden kanssa emme ole kaikesta samaa mieltä. Lukemattomia kertoja tapahtuman aikana kävi tärkeimpänä ilmi se, että suomalainen koko yhteiskunnan osallistamiseen, vahvaan maanpuolustustahtoon ja asevelvollisuuteen perustuva kokonaisturvallisuusmalli on liittokunnan kärkipäätä, ja monet maat voivat toistaiseksi vain haaveilla vastaavasta. Tulevaisuudenkin johtoasema turvataan osaamisen tehokkaalla siirtämisellä sukupolvelta toiselle, mistä tämäkin tapahtuma on erinomainen esimerkki.
Tekstin on kirjoittanut Anton Simovaara, RUL:n nuorten toimikunnan varapuheenjohtaja 2026.
